”Mielenterveysasiat eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon asioita”

Kansanedustaja Tarja Filatov tunnetaan erityisesti työllisyyskysymysten asiantuntijana. Niiden parissa askarrellessaan hän näki, miten laajoja seurauksia mielenterveysongelmista voi olla.

– Usein esimerkiksi rakenteellisen työttömyyden, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla on mielenterveysongelmia. Niinpä kun minua hiljattain pyydettiin eduskuntaan perustetun mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtajaksi, innostuin asiasta. Ajattelin, että taustaosaamisestani voisi olla työssä hyötyä.

Juuri nyt on oikea hetki kiinnittää mielenterveyskysymyksiin huomiota.

Filatovin mukaan juuri nyt on oikea hetki kiinnittää mielenterveyskysymyksiin huomiota.

– Politiikan muotiaiheet vaihtelevat. Jokin aihekokonaisuus voi mennä pois muodista, vaikka sen alueen ongelmat ovat edelleen ratkaisematta. Vaikuttaa ilmeiseltä, että mielenterveyden hetki on nyt. Se pitäisi osata käyttää hyväksi ennen kuin jokin muu asia vie ihmisten huomion.

Poliitikkona pääsee päättämään

Tarja Filatov oli jo nuorena tyttönä kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Sysäys politiikan pariin tuli teatteriharrastuksen kautta.

– Ystäväporukan kanssa olimme perustamassa miniteatteria ja halusimme saada tiloiksi käytöstä poistetun oluttehtaan. Mutkattomasti vain kunnostimme tilan käyttöömme, mutta emme osanneet huomioida esimerkiksi paloturvallisuutta tai muita yleisötilojen vaatimuksia. Onneksi kaupunki tuli apuun. Sen seurauksena tutustuin poliitikkoihin ja erilaisiin tapoihin tehdä politiikkaa.

Filatov muistaa oivaltaneensa, että valtuustossa poliitikoilla on oikeasti valtaa päättää siitä, saako nuorten teatteri jatkaa tiloissa vai ei. Myöhemmin tilojen käyttö joutui uudestaan vaakalaudalle, ja silloin Filatov tiesi jo itse haluavansa olla mukana päättämässä yhteisistä asioista.

”Köyhyys ja mielenterveysongelmat kulkevat käsi kädessä”

Tarja Filatov on toiminut kansanedustajana vuodesta 1995 alkaen, ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on ollut yksi kantavia teemoja koko hänen poliitikkouransa ajan. Mielenterveyskysymykset kytkeytyvät sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.

Erityisesti köyhyys ja mielenterveysongelmat kulkevat vahvasti käsi kädessä.

Jos ihmisellä on jalka poikki, ei kukaan sano hänelle, että tule kolmen kuukauden päästä uudestaan.

– On valitettavasti niin, että hoitoa saa parhaiten rahalla. Yksityiselle terapeutille pääsee tarvittaessa nopeasti, mutta julkinen terveydenhuolto on ruuhkautunut. Voi kysyä, miksi olemme hyväksyneet sen, että mielenterveysongelmissa hoitoa voidaan lykätä kuukausikaupalla, mutta jos ihmisellä on jalka poikki, ei kukaan sano hänelle, että tule kolmen kuukauden päästä uudestaan.

Filatov pohtii myös oikeudenmukaista tulonjakoa.

– Jos sairaus vie työkyvyn esimerkiksi alle 20-vuotiaana, ihminen voi olla loppuiäkseen tuomittu työmarkkinoiden ulkopuolelle ja köyhyyteen. Tällaista ihmistä pitäisi auttaa rukkaamalla perustoimeentuloetuuksia, mutta hänen pitäisi voida tehdä myös töitä voimavarojensa mukaan ilman, että eläke katkaistaan heti kokonaan pois ansiotulojen myötä.

Myös työelämälainsäädännössä olisi parannettavaa.

– Mielenterveyssyistä eläkkeellä olevissa ihmisissä on valtavasti osaamista. Työtä voisi muokata monella tavalla sen sijaan, että odotamme ihmisten muokkautuvan työtehtävän mukaan!

Opintojen yksinäisyys nuorten ongelmien taustalla?

Mielenterveysasioiden neuvottelukunta on ensimmäisessä kannanotossaan kiinnittänyt huomiota nuorten tilanteeseen. Filatovin mukaan mielenterveysongelmat alkavat useimmiten nuorena, joten nuoriin panostaminen on perusteltua.

– Lisäksi nuorten mielenterveysongelmien esiintyvyydessä näkyy nyt piikki. Vaikkei olekaan vielä varmuutta siitä, mistä piikki johtuu, niin epäilemme sen liittyvän ammattikoulureformiin sekä lukion ja ylioppilaskokeiden muutoksiin.

Opiskelusta haluttiin tehdä ohjatusti itsenäisempää ja yksilöllisempää, mutta käytännössä siitä tulikin usein vain yksinäistä.

Filatovin mukaan on huolestuttavaa, että isojen uudistusten kanssa samaan aikaan tehtiin isoja leikkauksia, jolloin ohjaajaresurssit oppilaitoksissa eivät aina riitä. Opiskelusta haluttiin tehdä ohjatusti itsenäisempää ja yksilöllisempää, mutta käytännössä siitä tulikin usein vain yksinäistä.

– Lukioihin tuotiin myös nopealla aikataululla järjestelmäuudistus, jonka seurauksena monesta nuoresta tuntuu, että lukiovalinnat ja -menestys määrittävät koko loppuelämää. Nuorten stressi ja ahdistus kasvoivat.

Filatovin mielestä näissäkin kysymyksissä näkyy se, miten tärkeätä olisi pystyä arvioimaan erilaisten poliittisten ja hallinnollisten päätösten kaikkia seurauksia. Mielenterveyteen liittyviä asioita ei saa myöskään eristää sosiaali- ja terveyshuollon sisälle, sillä ne kytkeytyvät koko yhteiskunnan toimintaan.

– Pääsykoeuudistus haluttiin, jotta nuoret pääsisivät nopeammin jatko-opintoihin, mutta jos uudistus aiheuttaa samaan aikaan ahdistusta ja masennusta, niin onko se edes ensisijaisen tavoitteen näkökulmasta toimiva uudistus?

Yhteisö hoitaa ja ennaltaehkäisee

Filatov toimi hiljattain puheenjohtajana Diakin Voimaa opiskeluun -hankkeen päätösseminaarissa. Hänen mukaansa seminaarissa nousi esille muun muassa ryhmätaitojen ja omien tunteiden hallinnan oppimisen tärkeys.

– Esimerkiksi nuorisotutkija Tommi Hoikkala toi osuvasti esille sen, että pitäisi pystyä tekemään yhteistyötä myös niiden kanssa, joista ei erityisemmin pidä. Ryhmädynamiikkaan pitäisikin kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Lisäksi opintojen alkuvaiheessa voidaan vahvistaa valmiuksia, joilla opinnoista selvitään.

Filatovin mielestä mielenterveysongelmien ehkäisyssä erilaisilla yhteisöillä on ratkaiseva rooli. Yhteisö on myös laajempi käsite kuin ryhmä.

– Nyt pitäisi miettiä, miten yhteisöjä rakennetaan. Monilla asioilla, kuten vaikkapa kaavoituksen tai palvelujärjestelmien suunnittelulla, voidaan vaikuttaa siihen, lisäämmekö yksinäisyyttä vai yhteisöllisyyttä.

Jokaisella ihmisellä on tarve kuulua yhteisöön.

Tarja Filatov muistuttaa, että jokaisella ihmisellä on tarve kuulua yhteisöön.

– Se on meillä lajiominaisuus, mutta mikään yhteisö ei synny hetkessä. Osallisuus ja yhteisöllisyys vaativat tilaa, yhteistä aikaa ja pysyvyyttä.

Kuvat: Meeri Utti