Yhteiskehittämällä ratkaisuja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseksi

Tulevaisuuden sote-keskusohjelmalla pyritään vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Keskeisinä tavoitteina on taata sote-palvelut yhdenvertaisesti kaikille, siirtää painopistettä peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn, yhteensovittaa palvelut katkeamattomiksi palveluketjuiksi ja kokonaisuuksiksi sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja mahdollisuutta saada apua ensimmäisellä yhteydenotolla.

Onnistuessaan sote-keskusten palveluvalikoiman laajennus auttaa erityisesti ihmisiä, joilla on useita tuen tarpeita.

Sote-keskuksissa moniammatillista ja -toimijaista yhteistyötä kehitetään tuomalla terveydenhuollon palvelujen rinnalle sosiaalityön ja kotihoidon lähipalveluja, mielenterveys- ja päihdehuollon perustason palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä sekä neuvola- ja muita ehkäiseviä palveluja. Myös järjestöjen roolia on tarkoitus vahvistaa.

Onnistuessaan sote-keskusten palveluvalikoiman laajennus auttaa erityisesti ihmisiä, joilla on useita tuen tarpeita. Sote-keskus voisi olla paikka, jossa kaikki kohdataan ja josta myös paljon tukea tarvitsevien palvelupolut ja palvelukokonaisuudet voivat käynnistyä.

Kokonaistilanteen kartoitus ja tuen tarpeet selville jo ensi käynnillä

Heikoimmassa tilanteessa olevat tarvitsevat paljon tukea, mutta heidän omat voimavaransa ovat usein rajalliset. Kun vaikeudet kasaantuvat, jaksaminen on koetuksella. Myös luottamuksen puute tai kyvyttömyys toimia palveluiden vaatimalla tavalla voi hankaloittaa avun saamista.

Terveysasemalle hakeutumiseen on matala kynnys, myös tilanteessa, johon terveydenhuollon palvelut eivät tuo ratkaisua. Noin joka kymmenennellä asiakkaista on useita yhtäaikaisia tai kasautuneita palvelutarpeita. Näiden asiakkaiden tulee saada nykyistä parempaa tukea sote-keskuksesta.

Paljon tukea tarvitseva asiakas tulisi tunnistaa ensitapaamisessa. Tarpeenmukaisen tuen tarjoaminen oikeaan aikaan vaatii tietoa asiakkaan kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista. Vastaanotolla tapahtuva kokonaistilanteen nopea kartoittaminen edellyttää toimivia välineitä.

Kun tukea tarjotaan nykyistä varhaisemmin, vaikeudet eivät kasaudu entisestään. Näin hillitään myös kustannusten kasvua.

Kaikille asiakkaille ei riitä, että neuvotaan ja ohjeistetaan. Osa tarvitsee rinnalla kulkijan ja vahvempaa yksilöllistä tukea omaa toimijuutta edistämään. Palveluohjauksen ja työntekijöiden välisen yhteistyön tulisi toimia saumattomasti, myös yli toimijarajojen. Kun tukea tarjotaan nykyistä varhaisemmin, vaikeudet eivät kasaudu entisestään. Näin hillitään myös kustannusten kasvua.

Tarvitaan sujuvaa yhteistyötä, sillä palveluketjut ja kokonaisuudet eivät synny itsestään. Ei riitä, että toimijat sijaitsevat samassa osoitteessa. Monialainen yhteistyö vaatii toisen työn tuntemista ja osaamisen tunnustamista, sopimuksia vastuista ja velvollisuuksista sekä yhteensovittavaa johtamista.

Haasteista vastuullisiin ratkaisuihin

Jotta sote-keskuksissa pystytään tulevaisuudessa palvelemaan kaikkia asiakkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, tarvitaan toimivia käytäntöjä ja malleja. Diak on käynnistänyt yhteiskehittämisen foorumin DiakHubin, joka kokoaa palvelun järjestäjien, tuottajien, käyttäjien ja Diakin tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen edustajat yhdessä ratkaisemaan toimijarajat ylittäviä hankalia ongelmia.

DiakHubin ytimessä olevat työvälineet; Palveluintegraation muotoilu -valmennus ja 3X10D-elämäntilannemittari auttavat tunnistamaan paljon tukea tarvitsevat asiakkaat, muotoilemaan yhteistyöprosesseja ja tukemaan johtamista. Nämä löytyvät THL:n kokoamien palveluiden monialaisuuden ja yhteen toimivuuden varmistamisen hyvien toimintamallien joukosta. Asiakasprosessia tukee myös ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointimenetelmä, jonka avulla asiakkaan ja palvelun tarjoajan on mahdollista lähteä yhdessä oikeaan suuntaan.

Edistämme sosiaalista oikeudenmukaisuutta yhteistyössä kuntayhtymien, kuntien, työyhteisöjen ja yksittäisten hankkeiden kanssa.

Kun sote-keskuksissa tunnistetaan monialaista tukea tarvitsevat, moniammatillinen ja -toimijainen yhteistyö muotoillaan tavoitteelliseksi verkostotyöksi ja työtä johdetaan kokonaisvaltaisesti yli hallinnonalarajojen, on mahdollista päästä asetettuihin tavoitteisiin. Diakin työvälineet sopivat hyödynnettäväksi nyt meneillään olevan sote-uudistuksen eri tasoilla.

Edistämme sosiaalista oikeudenmukaisuutta yhteistyössä kuntayhtymien, kuntien, työyhteisöjen ja yksittäisten hankkeiden kanssa. Tältä pohjalta on hyvä edetä kohti vastuullisia ratkaisuja.

Kansainvälisistä verkostoista vahvistusta

Kansallisen toiminnan lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulu osallistuu kansainväliseen sosiaalisia innovaatioita ja yhteiskehittämistä tutkiviin ja kehittäviin verkostoihin.

Multi-diciplinary innovation for social change -tutkimusverkostossa tunnistetaan, tutkitaan ja vahvistetaan julkisen sektorin innovaatioita tukevia ympäristöjä korkeakoulujen TKI-toiminnassa ja opetuksessa. Pohjoismaisessa yhteiskehittämisen tutkimusverkostossa (Coproduction in the Nordic welfare states in transformation) tutkitaan yhteiskehittämistä hyvinvointipalvelujen yhteistuottamisessa pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien muutoksessa. Diakonia-ammattikorkeakoulu koordinoi eurooppalaisten korkeakoulujen muodostamaa strategista liittoumaa 3INAlliance, missä yhteiskehitetään sosiaalisesti oikeudenmukaisia työvälineitä Euroopan laajuisesti.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus vahvistuu, kun madallamme vaikeassa asemassa olevien kynnyksiä saada tarvitsemaansa palvelua.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus vahvistuu, kun madallamme vaikeassa asemassa olevien kynnyksiä saada tarvitsemaansa palvelua. Tämä tarkoittaa asiakkaiden tasalaatuista ja kokonaisvaltaista kohtaamista, rinnalla kulkemisen ja tukemisen sekä monitoimijaisen verkoston johtamisen välineitä. Näihin kaikkiin liittyy asiakasprosesseissa syntyvän, hyvinvointia kuvaavan asiakastiedon hyödyntäminen kaikilla toiminnan tasoilla.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266524