Rakenteet ympärillämme muuttuvat, eettisen osaamisen tarve pysyy ja kasvaa

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa eettinen ammatillinen osaaminen on yksi keskeisimmistä osaamisalueista ja läsnä kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Muuttuvien toimintaympäristöjen sekä digitalisaation ja teknologian kehityksen myötä eettisen osaamisen muutokset on huomioitava myös koulutuksen sisällöissä.

Opiskelun aikana on luotava kestävä perusta eettiselle toiminnalle työssä.

Opiskelun aikana on luotava kestävä perusta eettiselle toiminnalle työssä. Ammattilaisella tulee olla kyky ja tahto toimia eettisesti arjessa tapahtuvissa päivittäisissä asiakkaiden kohtaamisissa sekä esimiestoiminnassa, alan kehittämistoiminnassa ja tutkimuksessa.

Ammattipätevyyden tunnustamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaan esimerkiksi yleissairaanhoitajakoulutuksen on taattava, että koulutukseen osallistuva on hankkinut tiedot ja taidot ammattietiikasta. Osaamisvaatimuksissa painotetaan hoitotyön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaista toimintaa, lainsäädännön tuntemusta ja valmiutta puuttua epäammatilliseen toimintaan.

Sosionomikoulutuksessa eettinen osaaminen muodostuu valtakunnallisen määrittelyn mukaan ihmisarvon, tasa-arvoisuuden ja oikeudenmukaisuuden edistämisestä ja eettisesti perustellusta oman ja ammattialan toiminnan reflektiokyvystä (Diakonia-ammattikorkeakoulu). Suomessa Sairaanhoitajaliitto on julkaissut Sairaanhoitajan eettiset ohjeet päivittäisen eettisen päätöksenteon tueksi sairaanhoitajien, terveydenhoitajien, kätilöiden ja ensihoitajien (AMK) työssä (Sairaanhoitajaliitto. Ammatti ja osaaminen. Kollegiaalisuus ja ammattietiikka). Myös sosionomeille on oma alakohtainen ammattieettinen ohjeistus (ks. esim. Talentia 2017).

Eettinen osaaminen rakentuu useasta osa-alueesta tai ”komponentista”, askelmista, jotka ovat keskenään dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Eettisen osaamisen muotoutuminen on monimuotoinen, jatkuvan kehityksen prosessi, jossa voidaan erottaa erilaisia askelmia tai portaita (esim. Lechasseur, Caux, Dolle & Legault 2018, 696).

Eettinen sensitiivisyys eli herkkyys on kykyä tunnistaa eettisiä jännitteitä, joita erilaisissa potilas- ja asiakastilanteissa sekä vuorovaikutussuhteissa voi syntyä.

Opintojen alkuvaiheessa olennaista eettisen kompetenssin kasvulle on eettisen sensitiivisyyden herättely. Eettinen sensitiivisyys eli herkkyys on kykyä tunnistaa eettisiä jännitteitä, joita erilaisissa potilas- ja asiakastilanteissa sekä vuorovaikutussuhteissa voi syntyä. Eettinen herkkyys on myös edellytys ja pohja kaikelle ammatilliselle ja eettiselle toiminnalle. (Lechasseur ym. 2018, 698.)

Eettisen kompetenssin edellytyksenä on myös eettinen tieto (Kulju ym. 2016, 407). Eettinen tieto pohjautuu filosofiseen, teoreettiseen ja käytännön tietoon, jolloin ammattilainen huomioi tilanteeseen liittyvät asiayhteydet ja ihmiset (Lechasseur ym. 2018, 698). Eettistä tietoa opiskelija hankkii koulutuksen aikana niin teoriaopinnoissa kuin harjoitteluissakin.

Eettinen päätöksenteko ja eettinen reflektio liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta ovat erilliset osa-alueet eettisessä kompetenssissa. Eettinen reflektio on pohdintaa, jossa etsitään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja eettisesti haastaviin tilanteisiin. Ammattilaisen on tärkeää huomioida ja tunnistaa, miten hänen henkilökohtaiset arvonsa ja uskomuksensa vaikuttavat reflektioon.

Eettinen päätöksenteko nähdään taas päätöksentekoprosessina, jonka seurauksena tehdään perusteltu valinta useista eri ratkaisuvaihtoehdoista. Eettinen toiminta on siis seuraus yksittäisen eettisen ongelmatilanteen kriittisestä pohdinnasta ja analyysistä, ja se on tyypillisesti tilanne- ja kontekstisidonnaista. Eettinen käyttäytyminen perustuu eettiseen reflektioon, ja se ilmenee muun muassa kunnioituksena toisia ihmisiä kohtaan. (Lechasseur ym. 2018, 699–700.)

Eettisen osaamisen askelmat sote-alan opetussuunnitelmissa

Tarkastelimme kahden ammattikorkeakoulun, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalojen opetussuunnitelmia yhteensä neljän eri perustutkinnon osalta: sosionomi (AMK), sairaanhoitaja (AMK), sairaanhoitaja, diakoninen hoitotyö (AMK) ja terveydenhoitaja (AMK). Kartoitimme tarkasteluhetkellä käytössä olevista edellä mainittujen tutkintojen opetussuunnitelmista eettiseen osaamiseen liittyviä ja eettisen kompetenssin lisääntymiseen tähtääviä ilmaisuja kolmella tasolla: opetussuunnitelmiin kirjattuina opetussisältöinä ja oppimistavoitteina sekä oppimiskokonaisuuksien toteutuksiin liittyvinä eettiseen osaamiseen kytkeytyvinä tehtävinä tai sisältöinä.

Tarkastelluissa opetussuunnitelmissa maininta eettisestä osaamisesta löytyi opetussuunnitelmien eri lukukausilta. Eettisen osaamisen kompetenssien painottuminen vaihteli eri tutkinnoissa, ja eroja oli myös tarkastelemiemme ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa.

Opintojen alkuvaiheessa eettistä herkkyyttä herätellään opinnoissa, jotka liittyvät asiakkaan tai potilaan asemaan ja oikeuksiin.

Opintojen alkuvaiheessa eettistä herkkyyttä herätellään opinnoissa, jotka liittyvät asiakkaan tai potilaan asemaan ja oikeuksiin kaikissa tarkastelemissamme tutkinnoissa. Opintojen alkuvaiheessa paneudutaan myös oman alan ammattietiikkaan sekä sosiaali- ja terveysalaa yhdistäviin eettisiin periaatteisiin.

Ensimmäisellä lukukaudella teoriaopinnoissa ovat esillä eettisen toiminnan taustalla olevat ihmiskäsitykset ja arvot sekä ammattialojen yhteiset eettiset lähtökohdat ja eettisesti sensitiiviset vuorovaikutustaidot. Eettiset kysymykset ovat vahvasti läsnä myös asiakastyön opinnoissa, joissa ne liittyvät kirjaamiseen ja dialogisuuteen.

Harjoitteluihin liittyvä reflektoiva oppiminen vahvistaa eettisen osaamisen kehittymistä. Opiskelijan eettisen osaamisen tavoitteet syvenevät ensimmäisten harjoittelujen eettistä osaamista vaativien tilanteiden ja dilemmojen tunnistamisesta aina eettisen toiminnan reflektioon ja eettiseen ammatilliseen toimintaan. Harjoittelujen tavoitteisiin eettisyys sisältyykin systemaattisesti läpi koulutuksen kaikissa tarkastelemissamme opetussuunnitelmissa.

Eettisen osaamisen osiot korostuvat haavoittuviksi koettuihin asiakasryhmiin liittyvissä opinnoissa.

Eettisen osaamisen osiot korostuvat haavoittuviksi koettuihin asiakasryhmiin liittyvissä opinnoissa. Esimerkiksi ikääntymiseen liittyvissä opinnoissa sekä päihde- ja mielenterveystyön opinnoissa ja palliatiivisessa hoitotyössä eettiset kysymykset ja niiden käsittely ovat keskeisiä molemmissa ammattikorkeakouluissa.

Teknologiaan sekä digitalisaatioon liittyvät eettiset kysymykset on myös tunnistettu ja ne näkyvät jo paikoin opetussuunnitelmissa. Samoin joissakin johtajuuteen liittyvissä opinnoissa on tavoitteena vahvistaa opiskelijan kykyä reflektoida johtajuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Eettinen osaaminen näyttäytyy tärkeänä niin teoria- kuin harjoittelujaksopohjaisissa opintojaksoissa. Eettiset kysymykset ovat läsnä asiakas- ja potilastyöhön suoraan liittyvissä opintokokonaisuuksissa, mutta yhtä tärkeää eettisten kysymysten läsnäolo on myös kehittämis- ja johtamisopinnoissa.

Rakentuuko eettinen kompetenssi systemaattisesti opintojen aikana?

Eettisten sisältöjen opetus ja eettisen kompetenssin eri osa-alueiden vahvistumiseen tähtäävä opetus eivät tarkastelumme pohjalta kulje punaisena lankana opetussuunnitelmissa, vaan niiden käsittely painottuu tiettyihin opintojen vaiheisiin. Eettisen osaamisen komponentteja löytyy kaikista tarkastelemistamme eri tutkintojen opetussuunnitelmista, mutta ne eivät välttämättä rakennu suunnitelmalliseksi oppimisprosessiksi.

Opetussuunnitelmat heijastavat aina omaa aikakauttaan, kulttuuria ja sitä osaamisvaateiden muovaamaa yhteiskunnallista toimintakontekstia, jossa kulloinkin niitä laaditaan ja toteutetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentän muutokset ja painotukset vaikuttavat siihen, millaista osaamista kulloisessakin aikakaudessa arvostetaan ja valmistuvilta ammattilaisilta odotetaan.

Johtamisen eettisyys – tai enemmänkin puutteet toiminnan eettisyydessä – terveys- ja sosiaalialalla olivat vuonna 2019 paljon esillä eri hoiva- hoito- ja auttamistyön ympäristöissä. Eettiset ongelmat liittyivät niin esimiestyöhön ja henkilöstömitoitukseen kuin sosiaali- ja hoitotyössä havaittuihin laiminlyönteihin.

Ammattikorkeakouluista valmistuu tulevaisuuden ammattilaisia, myös esimiehiä, joilla tulee olla valmiudet puuttua epäammatilliseen toimintaan.

Ammattikorkeakouluista valmistuu tulevaisuuden ammattilaisia, myös esimiehiä, joilla tulee olla valmiudet puuttua epäammatilliseen toimintaan. Itsensä johtamisen taidot, työn kehittäminen ja johtaminen ovat keskeisessä roolissa epäammatilliseen toimintaan puuttumisessa.

Vieläkin tärkeämpää on kyetä johtamaan niin, ettei epäammatillista toimintaa pääse tapahtumaan. Asiakastyön eettisen osaamisen ohella on merkityksellistä sisällyttää johtamista, kehittämistä ja tutkimustoimintaa käsitteleviin opintojaksoihin myös eettistä osaamista edistäviä osioita.

Opetussuunnitelmien tarkastelun kautta voidaan tavoittaa kokonaisnäkemys siitä, miten eettisyys nykyisissä opetussuunnitelmissa ja niiden kautta opetuksen sisällöissä ja käytännöissäkin näyttäytyy. Tärkeää onkin, että opetussuunnitelmassa olevat eettisyyden teemat eläisivät ja kehittyisivät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa.

Tämä edellyttää myös opetushenkilöstön eettisen osaamisen kehittämisen mahdollistamista ja aitoa vuoropuhelua työelämän kanssa. Esimerkiksi SotePeda24/7-hankkeessa on pyritty luomaan opettajille mahdollisuuksia osallistua oman pedagogisen osaamisensa kehittämiseen ja luotu korkeakouluihin eri muodoissa toteutettuja eettisiä foorumeita.

Lähteet

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Osaamisvaatimukset: sosionomi (AMK). Saatavilla 6.4.2020 https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/arviointi/osaamisvaatimukset-sosionomi/

Kulju, K., Stolt M., Suhonen, R. & Leino-Kilpi H. (2016). Ethical competence: A Concept Analysis. Nursing Ethics 23(4), 401–412.

Lechasseur, K., Caux, C., Dollé, S. & Legault, A.  (2018). Ethical competence: An integrative review. Nursing Ethics 25(6), 694–706.

Sairaanhoitajaliitto. Ammatti ja osaaminen. Kollegiaalisuus ja ammattietiikka. Saatavilla 6.4.2020 https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/kollegiaalisuus-ja-ammattietiikka/

Talentia (2017). Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. Saatavilla https://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/docs/Talentia_Etiikkaopas_2017.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266527