Tekstitysvelvollisuuden toteutus kaipaa valvontaa

Diakonia-ammattikorkeakoulussa valmistui keväällä 2020 opinnäytetyö Tekstitysvelvollisuuden toteutuminen kotimaisissa televisio-ohjelmissa tekstityksen käyttäjien näkökulmasta. Tekstitysvelvollisuus määritellään laissa sähköisen viestinnän palveluista yhtäläisenä saatavuusvelvoitteena. Laissa on säädetty, että ääni ja tekstityspalvelu tulee liittää Yleisradion lisäksi yleisen edun mukaisiin kaupallisiin ohjelmistoihin.

Opinnäytetyön yhteydessä tehtiin tekstityksen käyttäjille kysely, jossa kysyttiin ohjelmien katsomiseen liittyviä taustakysymyksiä sekä selvitettiin käyttäjien tyytyväisyyttä eri kanavien tekstityksiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää tekstityksen epäkohdat ja onnistumiset sekä pyrkiä vaikuttamaan tekstitysvelvollisuuden toteutumiseen. Opinnäytetyön tekijät haluavat lisätä tietoisuutta aiheesta ja työskennellä paremman saavutettavuuden eteen, jotta jokaisella yksilöllä olisi mahdollisuus saada sama viesti.

Tarkastelussa oli tekstityksen laatu ja saatavuus sekä tekstityksen vaikutus katsottaviin ohjelmiin. Kyselyyn vastasi 137 henkilöä, heistä suurin osa oli kuulovammaisia henkilöitä, jotka käyttivät tekstitystä kuulemisen tukena tai sen sijasta. Opinnäytetyön tulokset olivat tunteita nostattavia.

Vastaajista moni suosii ulkomaalaisia ohjelmia, koska niissä on aina saatavilla laadukas tekstitys. Vain neljä prosenttia katsoo pelkästään kotimaisia ohjelmia.

Vastaajat kokivatkin tekstityksen laadun vaihtelun olevan eriarvoistava ja valinnanvapautta rajoittava tekijä.

Vastaajista 68 prosenttia on jättänyt televisio-ohjelmia katsomatta tekstityksen puuttumisen takia, ja puolella vastaajista ohjelmat ovat jääneet kokonaan katsomatta puutteellisen tai laadultaan huonon tekstityksen takia. Vastaajat kokivatkin tekstityksen laadun vaihtelun olevan eriarvoistava ja valinnanvapautta rajoittava tekijä.

Television, suoratoistopalvelujen ja videotallenteiden av-tekstitykset ovat Suomen luetuimpia tekstejä. Tekstityskäytänteet ja tekstityksen laatu vaihtelevat suuresti.

Vieraskielisten ohjelmien tekstittämisestä on laadittu ohjeet tekstittäjien avuksi. Vieraskielisten ohjelmien tekstittämisen laatusuositukset ovat laatineet Kieliasiantuntijat ry, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL ry ja Kotimaisten kielten keskus Kotus yhteistyössä kääntäjien, käännöstoimistojen, tv-kanavien ja suoratoistopalveluiden edustajien kanssa. Laatusuosituksiin on koottu elementit siitä, mistä hyvä tekstitys koostuu ja mitä siltä vaaditaan.

Sen sijaan kotimaisten tv-ohjelmien tekstittämisestä ei ole vielä valmiina laatusuosituksia. Kaupallisella kanavalla Nelosella tekstityksien teossa on käytetty automaattista puheentunnistusohjelmaa. Ohjelma on tuottanut tekstityksiä, joissa asiat kääntyvät päälaelleen ja dialogit käyvät mahdottomiksi ymmärtää.

Tekstitysten laatu vaihtelee liikaa

Päällimmäisenä nousi esiin tekstityksen käyttäjien tyytymättömyys tämänhetkisiin tekstityksiin.

Kyselyn tulokset olivat huolestuttavia. Päällimmäisenä niistä nousi esiin tekstityksen käyttäjien tyytymättömyys tämänhetkisiin tekstityksiin. Tyytymättömiä oltiin tekstityksen laatuun, saatavuuteen ja tekstityksestä tiedottamiseen: mitkä ohjelmat on tekstitetty, ja mistä tekstityksen saa päälle.

Opinnäytetyössä vertailtiin, miten tekstitysvelvollisuus käyttäjien mielestä toteutuu eri kanavilla. Kyselyssä oli vertailussa kanavat, joita tekstitysvelvollisuus koskee eli Ylen kanavat, MTV3, Nelonen ja AlfaTV. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kanavia erikseen ja eri osa-alueiden mukaan.

Ylen kanavat erosivat huomattavasti edukseen kaupallisista kanavista. Kaupallisista kanavista parhaan tuloksen sai MTV3. Nelosella tekstitysvelvollisuuden arvioitiin toteutuvan todella huonosti: vain kolme prosenttia käyttäjistä vastasi sen toteutuvan hyvin, ja 66 prosenttia vastaajista arvioi sen toteutuvan erittäin huonosti. Vastaajien mielestä Yle oli kanavista ainoa, jolla on jo vuosia ollut toimiva ja laadukas tekstitys.

Tekstityksen laatua arvioidessaan kyselyyn vastaajat olivat kriittisiä ja tarkkoja. Käyttäjien mielestä laadukkain tekstitys on jo vuosia ollut Ylen kanavilla, ja MTV3:lla se on keskivertoa. AlfaTV:n katsojamäärä oli huomattavasti pienempi kuin muiden kanavien, ja kanavan tekstityksen saamat arviot vaihtelivat keskiverrosta huonoon.

Kaikkein huonoimmat arviot sai Nelosen tekstitys. Ero muiden kanavien ja Nelosen välillä oli järisyttävän suuri. Nelosen tekstitys oli lähes jokaisen vastaajan mielestä huonoa.

Kun mielipiteitä selvitettiin avoimilla kysymyksillä, vastaajilla oli paljon sanottavaa Nelosen automaattitekstityksestä, ja kaikki näkemykset olivat negatiivisia. Monet kuvailivat tekstityksen olevan halventavaa ja nöyryyttävää tekstityksen käyttäjiä kohtaan. Kyselyyn vastanneet käyttäjät arvioivat tekstityksiä muun muassa näin:

“Tekstitysvelvollisuus ei toteudu lain edellyttämässä laajuudessa. Kansalaiset eriarvoistetaan. Toteutus, että kaikki suomenkieliset ohjelmat tulisi tekstittää.”

“Toivon automaattitekstityksen välitöntä poistamista ja panostamista kunnon tekstitykseen. Nelosen automaattitekstitys tuntuu jo kiusanteolta. Kaupallisten kanavien tekstitykset olisi saatava kuntoon joko lailla tai sanktioilla.”

“Nelosella on todella ala-arvoista toimintaa ”oppivan tekoälyn” tuottavalla tekstityksellään. Se ei näiden vuosien aikana ole kehittynyt ja saa silmittömän raivon valtaan sisällön epäasiallisuudenkin vuoksi. Monista ohjelmista kaupallisilla kanavilla tekstitys puuttuu kokonaan ja jättää kanavat kokonaan pois omasta ohjelmistosta, vaikka tulisikin mielenkiintoisia ohjelmia. Tämä osallaan voi eristää lisää sosiaalisesta elämästä. Asioilla on kauaskantoiset vaikutukset.”

“Moni kiinnostava ohjelma jää katsomatta koska tekstitys puuttuu. Varsinkin kotimaisissa ohjelmissa. Minulla on lähes kaikki kotimaiset ohjelmat jäänyt katsomatta muilta kanavilta kuin Ylen, juurikin puutteellisen tai huonosti toimivan tekstityksen vuoksi.”

Tekstityksestä tiedottamisessa on vastaajien mielestä parannettavaa kaikilla kanavilla. Yle ja MTV3 saivat parhaat tulokset, mutta taso jäi keskiverroksi. Nelonen ja AlfaTV saivat todella huonon arvion.

Vastaajien mielestä saatavuustietojen puute on suurin rajoittava tekijä ohjelmia valitessa ja katsoessa. Monelle vastaajalle tuli jopa yllätyksenä se, että kotimaisiin ohjelmiin ylipäätään on mahdollista saada tekstitys.

Tekstitystä tarvitsevat henkilöt kokivat tekstityksen puuttumisen ja huonolaatuisen tekstityksen olevan ala-arvoista ja ihmisarvoa alentavaa.

Vastaukset paljastivat huonosta tekstityksestä aiheutuvan muutakin haittaa kuin vain sen, että ohjelmia ei ymmärretä. Tekstitystä tarvitsevat henkilöt kokivat tekstityksen puuttumisen ja huonolaatuisen tekstityksen olevan ala-arvoista ja ihmisarvoa alentavaa. Osalla vastaajista tekstitysten ongelmat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti television katsomiseen, ja niiden koettiin eristävän sosiaalisesta elämästä.

Huonosta tekstityksestä myös opitaan suomen kieltä, esimerkiksi taivutusmuotoja, virheellisesti. Pahimmillaan tekstityksen laatua ja saatavuutta pidettiin eriarvoistavana, ja valinnanvapautta rajoittavana tekijänä.

Huono tekstitys ei hyödytä tekstityksen käyttäjiä. Tekstityksen käyttäjien mielestä tekstitysvelvollisuus ei tällä hetkellä toteudu lain tarkoittamalla tavalla.

Lakimuutos tulossa – laadunvalvonta kuntoon?

Liikenne- ja viestintäministeriö on keväällä 2020 valmistelemassa sähköisen viestinnän palvelulakia. Valmistelu aloitettiin vuoden 2019 talvella. Lakiluonnoksessa ehdotetaan muun muassa kotimaisten ohjelmien tekstitykselle julkisen palvelun toimijalle eli Yleisradiolle 100-prosenttista velvoitetta ja kaupallisille kanaville 75-prosenttista velvoitetta tekstittää ohjelmat.

Ehdotuksessa on otettu huomioon laatukriteerit, jotta taataan hyvän tekstityksen tuottaminen jatkossa. Tilauspalveluohjelmille tulisi nykyistä laajemmat esteettömyysvelvoitteet ja valvontaviranomaiselle Traficomille eli Liikenne- ja viestintävirastolle nykyistä laajemmat valvontatehtävät. Traficom voisi jatkossa muun muassa pyytää vuosittain tv-yhtiöiltä ja kaapelioperaattoreilta esteettömyyden toimenpidesuunnitelmia.

Sähköisen viestinnän palvelulain viimeisin lausuntokierros lakiluonnoksesta kerättiin yhteen talvella 2020. Tämänhetkisen arvion mukaan hallituksen esitys on tarkoitus viedä eduskuntaan käsiteltäväksi kesäkuussa 2020, ja asian käsittelyä jatketaan kesälomien jälkeen.

Alustavan aikataulun mukaan laki tulisi voimaan 19.9.2020. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut valmistelun aikatauluun, ja lain voimaan tulo saattaa myöhentyä. Opinnäytetyön tuottama tieto on ollut käyttökelpoista lain valmistelu- ja vaikutustyössä kuvaamaan tekstitystä käyttävien kokemuksia.

Aiemmassa asetuksessa tv- ja radiotoiminnasta on määritelty tarkemmin se, miten kotimaisia tv- ohjelmia tekstitetään. Muun muassa suorien lähetysten tekstityksestä on maininta 12 pykälässä.

“Ohjelmistoon kuuluvien suorien lähetysten osalta tekstityspalvelu voidaan 1. päivään kesäkuuta 2020 toimittaa uusintalähetyksen yhteydessä. Uusinta, johon tekstitys on liitetty, on lähetettävä yleisön kannalta tarkoituksenmukaisena lähetysaikana vuorokauden kuluessa suorasta lähetyksestä sekä esitettävä tekstityksen valmistuttua tilausohjelmapalvelussa mahdollisimman pian.”

Tälle pykälälle on hyväksytty muutosehdotus, jonka mukaan tämä olisi voimassa 31.12.2020 saakka.

Suorien lähetysten tekstittämisestä ja sen ehdoista käydään uudelleen arviointi syksyllä 2020. Samalla asetusta tv- ja radiotoiminnasta arvioidaan niin, että se ottaa huomioon sähköisen viestinnän palvelulain uudistukset.

Yksi merkittävä lisäys on lakiehdotuksessa esitetty laadunvalvonnan vaatimus.

Lakiluonnoksen perusteella näyttää siltä, että valvontatehtävät tulevat lisääntymään. Yksi merkittävä lisäys on lakiehdotuksessa esitetty laadunvalvonnan vaatimus.

Tämä on verrattain uusi asia Suomessa, ja tuleekin ratkaista, miten laatua seurataan ja valvotaan jatkossa. Seurantatapa on arvioitava sidosryhmien kesken. Tulevaisuudessa Traficomilla on nykyistä laajemmat valvontatehtävät sähköisen viestinnän palvelulain sekä tv- ja radiotoiminnan asetuksen nojalla.

Opinnäytetyön julkaisutiedot:

Kiuru, S., Koivukoski, K. ja Rantanen, K. (2020). Tekstitysvelvollisuuden toteutuminen kotimaisissa televisio-ohjelmissa tekstityksen käyttäjien näkökulmasta (Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, tulkkausalan koulutusohjelma). Saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004296518

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042722612