Vuorovaikutuksen mahdollistajat

Suomalaisen viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opiskelijoiden koulutaival Diakissa alkaa äänettömyydestä. Aivan ensimmäisenä koulupäivänä opiskelijoille toki jaetaan tavanomaiset alkuinfot.

Sen jälkeen ei puhuta viikkoon.

– Äänettömyydellä me havahdutamme opiskelijat huomaamaan, miten monikanavaisesti voimme kommunikoida ilman puhettakin eleillä, osoittamisilla, katseella ja viittomalla. Palautteesta tiedämme, että tämä on opiskelijoille mieleenpainuva kokemus, Diakin tulkkauksen lehtori Karoliina Joutsia kertoo.

Alun kasteen jälkeen tartutaan muun muassa viittomakieleen, tulkin asiakasryhmien erityispiirteisiin ja tulkkauksen etiikkaan sekä tekniikoihin. Käytännön harjoittelu on alusta alkaen sidottu osaksi opiskelua, sillä oppitunneilla vierailee paljon eri asiakasryhmien edustajia kokemuspuhujina.

Tasavertaisuutta puhevammaisille

Viittomakielet ja niiden tulkkaus ovat jo valtaväestöllekin tuttua toimintaa. Puhevammaisten tulkkaus sen sijaan on melko uusi tulkkauksen muoto maailmanlaajuisesti. Sen kehittäminen ammattikorkeakoulutasoiseksi koulutukseksi alkoi pioneerityönä Diakissa kymmenisen vuotta sitten ja oli rohkea uusi avaus kentällä.

Suomi on toistaiseksi ainoa maa maailmassa, jossa puhevammaisten oikeus tulkkaukseen on kirjattu lakiin.

Täysin vastaavaa opetusta ei löydy muualta. Suomi on myös toistaiseksi ainoa maa maailmassa, jossa puhevammaisten oikeus tulkkaukseen on kirjattu lakiin.

– Uskon, että suhtautuminen puhevammaisiin muuttuu koko ajan paremmaksi, ja kommunikointiin jollakin tavoin kykenevät puhevammaiset aletaan tunnistaa täysivaltaisiksi ja omaan päätöksentekoon kykeneviksi kansalaisiksi, Joutsia miettii.

– Kysehän tässäkin on ihmisten näkemisestä tasavertaisina ja heidän itsemääräämisoikeutensa kunnioittamisesta.

Diakin puhevammaisten tulkkauksen lehtori Veera Kuusela on toiminut myös itse puhevammaisten tulkkina. Hänen suurimmat onnistumisen hetkensä kentällä liittyvät juuri asiakkaan lisääntyneeseen itsenäisyyteen.

– Moni puhevammainen asiakas on saattanut tottua elämässään siihen, että joku muu hoitaa hänen asioitaan. Kun hän sitten tulkin avulla huomaa kykenevänsä tähän itsekin, se on tuntunut aina erittäin palkitsevalta myös minusta tulkkina.

Puhevammaisten tulkkaus on yksilöllistä

Puhevammoja aiheuttaa moni asia. Puhevamma voi olla synnynnäinen, sairauden tai tapaturman aiheuttama. Tämän vuoksi myös alan asiakasryhmien kirjo on suuri. Puhevammaa voi tuottaa vaikkapa aivoverenkierron häiriö, neurologiset sairaudet, etenevät muistisairaudet tai erilaiset aivojen kehitykselliset häiriöt.

Hyvin erilaisten diagnoositaustojen vuoksi myös asiakkaiden käytössä olevat kommunikointimenetelmät vaihtelevat suuresti.

Moni asiakkaista kykenee tuottamaan puhetta, mutta motoristen hankaluuksien vuoksi puhe on epäselvää ja vaatii tulkkausta.

– Yksi hyödyntää kirjoittamista, osoituksia ja eleitä, toinen tukiviittomia ja kuvia. Kolmannella voi olla käytössään katseella ohjattava, tekstiä tuottava kommunikointiohjelma. Moni asiakkaista kykenee tuottamaan puhetta, mutta motoristen hankaluuksien vuoksi puhe on epäselvää ja vaatii tulkkausta, Veera Kuusela listaa.

Myös tulkin käyttämät menetelmät ovat monikanavaisia ja vaihtuvat asiakkaan mukaan. Jos asiakkaalla on vaikkapa kognitiivisia haasteita, selkokielen käyttö on tärkeää tulkkaustilanteissa.

– Menetelmien yksilöllisyyden vuoksi puhevammaisilla on käytössään tuttujen tulkkien vakituinen lista. Jokaiseen asiakkaaseen ja hänen kommunikointimenetelmiinsä perehtymiseen menee aluksi oma aikansa.

Millainen on hyvä tulkki?

Viittomakielisten ja puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttökohteita ei laissa rajata millään tavalla. Niinpä tulkki voidaan pyytää pihajuhliin, kouluun, vesijumppaan, yleisöluennolle, teatteriin, varpajaisiin, hautajaisiin…  jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen arjessa ja juhlassa.

Työtilanteiden monipuolisuus ei sinänsä ole tulkeille ongelma. Työn tavoite ja tekemisen rajat pysyvät aina samoina, ja tulkkia sitoo aina työssään alan eettiset ohjeet, Diakin tulkkauksen, kielten ja viestinnän koulutuspäällikkö Raija Roslöf sanoo.

– Tulkki ei koskaan neuvo osapuolia, hän on aina puolueeton ja tasapuolinen eikä loista tilanteissa itse, Roslöf sanoo.

Tulkki ei ole asiakkaan henkilökohtainen avustaja.

Tulkki ei siis ole asiakkaan henkilökohtainen avustaja, Roslöf painottaa.

– Jos esimerkiksi puhevammainen nuori lähtee shoppailemaan tulkin kanssa ja aikoo ostaa itselleen kalliin ja vaikkapa räikeän värisen paidan, tulkki ei puutu siihen. Hän ainoastaan mahdollistaa kommunikoinnin ostotilanteessa.

Tulkki siis mahdollistaa myös huonojen päätösten tekemisen?

– Kyllä vain. Niitäkin meillä kaikilla täysivaltaisilla ihmisillä on täysi oikeus tehdä, ja tulkin oikeus ei ole missään tilanteessa ohjailla asiakastaan.

Kenties tärkein lähtökohta työlle on se, että tulkki on täysin varma, että on ymmärtänyt viestin oikein ennen kuin tulkkaa sen, Veera Kuusela miettii.

– Tulkin on koko ajan työssään oltava tarkkana siinä, ettei tulkitse asioita subjektiivisesti ja anna omien mielipiteittensä vaikuttaa tulkkaukseen. Jos on epävarma viestin merkityksestä, se pitää aina varmistaa ja kysyä puhujalta uudelleen, Kuusela sanoo.

Kielitaitoa pidettävä yllä

Neljän vuoden koulutus ei tee tulkista vielä täydellistä osaajaa. Tulkin työssä kehittyy koko ajan paremmaksi, ja kaikki tulkit päivittävät osaamistaan aktiivisesti.

Jo vuodesta 2000 tulkin töitä tehnyt suomalaisen viittomakielen asioimis- ja oikeustulkki Anitta Malmberg huolehtii viittomakielen kielitaidostaan katsomalla päivittäin verkossa julkaistuja viitottuja uutisia, facebook-ryhmien viittomakielisiä päivityksiä ja viittomakieliseen kirjastoon saapuvia uutuuksia.

– Tärkeä osa kielitaidon ylläpitämistä on tietysti myös kaikki se aika, jonka vietän viittomakielisessä ympäristössä, Malmberg sanoo.

Malmberg kuuluu Viittomakielialan Osuuskunta Vian tv-tulkkitiimiin, joka tulkkaa tällä hetkellä valtaosan Ylen TV1:n suomalaiselle viittomakielelle tulkatuista tv-lähetyksistä.

Kun koronaepidemian laajetessa viruksen huomattiin tulleen jäädäkseen, sille tarvittiin oma viittoma.

Kun koronaepidemian laajetessa viruksen huomattiin tulleen jäädäkseen, sille tarvittiin oma viittoma. Pelkkä aakkostaminen kirjain kirjaimelta ei enää ollut käytännöllistä.

– Nyt korona viitotaan meillä niin, että sormet nostetaan kuin piikeiksi toisen nyrkin ylle.

Kyseinen viittoma bongattiin Suomeen Ruotsista. Viittoman syntyhistoriasta Malmberg tietää vain, että se on aasialaista alkuperää.

– Kun saimme tämän viittoman eteemme, otimme tv-tulkkitiimissä yhteyttä Kuurojen Liiton kielineuvontaan ja varmistimme sen sopivuuden suomalaiseen viittomakieleen. Meille näytettiin vihreää valoa, ja nyt tämä lainaviittoma on täysin arkipäiväistynyt suomalaiseen viittomakieleen.

Asioimistulkin raskaat aiheet

Asioimistulkkia ei saa mukaansa teatteriin tai pihajuhliin. Hänet tilaa aina viranomainen ja vain tarkasti määriteltyihin tilanteisiin virallisissa yhteyksissä. Töitä voi olla päiväkodissa, koulussa, terveydenhuollossa, sosiaalitoimen alalla, poliisikuulustelussa, maahanmuuttovirastossa tai oikeudessa.

Salar Sofy on asioimis- ja oikeustulkki, joka tulkkaa kurdin ja arabian kieliä. Hänen ammattitaitoaan on käytetty paljon etenkin turvapaikanhakijoiden puhutteluissa sekä poliisikuulusteluissa ja oikeudenistunnoissa.

– Pidän työni ihmisläheisyydestä. Tulkkina minulla on tilaisuus auttaa sekä viranomaisia että asiakkaita tekemällä tulkkaustyöni mahdollisimman hyvin, Salar Sofy sanoo.

Asioimis- ja oikeustulkki on usein mukana sisällöiltään hyvin raskaissa tulkkaustilanteissa.

– Jos joku asiakas itkien kertoo kovista kokemuksistaan kotimaassa tai matkalla Suomeen, empaattisesti se totta kai vaikuttaa minuun ihmisenä.

– Noina hetkinä minun pitää muistaa että olen tulkin roolissa, enkä voi auttaa asiakasta muulla tavoin kuin tulkkaamalla mahdollisimman hyvin. Ammattisääntöjemme mukaisesti me emme voi ryhtyä kenenkään asianajajaksi tai asiamieheksi.

Asioimistulkki ei saa auttaa asiakastaan osallistumalla itse keskusteluun.

Asioimistulkki ei saa auttaa asiakastaan myöskään osallistumalla itse keskusteluun selittämällä ja jakamalla tietojaan vaikkapa jostakin Kelan tai sosiaalitoimen käsitteestä.

– Jos asiakas ei ymmärrä jotakin viranomaisen sanomaa ja sanoo, ettei ymmärrä, tulkki tulkkaa tämän viranomaiselle. Viranomaisen velvollisuus on tehdä asioista asiakkaalle selkoa.

Viranomaisetkaan eivät aina ole koulutettuja toimimaan tulkin kanssa. Joskus kaksi viranomaista ovat saattaneet pyytää Sofya olemaan tulkkaamatta jotakin kohtaa keskinäisestä keskustelustaan, mutta tällaiseen tulkki ei voi suostua.

– Meidän tehtävämme on tulkata kaikki, mitä tilanteessa puhutaan ja vain se. Tulkkaamme kaiken minkä suomea osaava asiakaskin ymmärtäisi.

Muistiinpanotekniikka on tärkeää

Hyvä muistiinpanotekniikka on puhuttujen kielten asioimis- ja oikeustulkin tärkeimpiä työvälineitä. Sen avulla voi kuunnella ja muistaa pitkiäkin kokonaisuuksia tulkattavan puhetta.

– Lisäksi varsinkin numerot, nimet ja päivämäärät ovat tuomioistuinten ja poliisin kanssa toimittaessa äärimmäisen tärkeää saada kerralla oikein, Sofy kertoo.

Jos tulkilla on hyvä tekniikka, hän osaa myös keskeyttää puhujan vasta sopivassa kohdassa.

– Yönsä valvonut ja stressaantunut turvapaikanhakija, lapsi tai psykiatrian asiakas ei välttämättä muista enää mihin puheessaan jäi, jos ajatus katkeaa tulkin keskeytykseen.

– Toisaalta, jos toisen vain antaa puhua keskeyttämättä voi olla, että tulkin muisti ei enää kestä ja tulkkauslaatu huonontuu.

Etätulkkauksessa tulevaisuus?

Etätulkkaus on lisääntynyt koronan aikana kohisten. Anitta Malmberg on tehnyt etätulkkausta jo aiemmin, mutta nyt koronakeväänä etänä on tehty monenlaista uuttakin.

Etätulkkaus toimii hyvin, jos kaikki osallistujat ovat etäyhteyden päässä.

– Etätulkkaus toimii aina erittäin hyvin silloin, jos kaikki osallistujat ovat etäyhteyden päässä. Silloin minäkin näen ruudulla kaikki henkilöt koko ajan oikeasta suunnasta, Malmberg sanoo.

Ongelmia tulee, jos vain tulkki toimii etäyhteydellä, ja paikalla on useita osallistuja.

– Tällöin tilanne on painajaismainen. Kuuluvuus on usein huono, ihmiset saattavat viittoa ylimalkaisesti eivätkä he aina muista asemoida itseään kohti kameraa.

– Toivon, että koronan jälkeen etätulkkaus pysyy yleisenä vaihtoehtona, mutta vain silloin kun kaikki ovat etäyhteydessä, tai tulkki ja asiakkaat katsovan tilanteen muuten soveltuvan etätulkattavaksi.

Olipa tulkkaus tulevaisuudessa etä- tai lähitulkkausta, yksi asia on selvä: ammattitaitoisia ihmistulkkeja ja laadukasta tulkkauskoulutusta tarvitaan vielä kauan.

Siitä varmistuakseen tarvitsee vain kokeilla vaikkapa Googlen käännösohjelmaa.

Kuvat: Shutterstock