Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Maahanmuuttajatausta ei tee nuoresta rikollista

Viimeaikainen julkinen keskustelu nuorten tekemistä väkivaltarikoksista uhkaa leimata erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria. Väkivaltaisesti käyttäytyvä nuori tarvitsee taustastaan riippumatta kuitenkin ammattilaisten tukea, ei syyllistämistä.

Valtakunnalliseksi puheenaiheeksi ja poliittiseksi kiistakapulaksi on viime päivinä noussut nuorten väkivaltainen rikollisuus. Mediassa on nostettu esille, että suurimmalla osalla viime aikoina väkivaltaisiin rikoksiin syyllistyneillä nuorilla on maahanmuuttajatausta.

Huolestuttavaa keskustelussa on, että maahanmuuttajataustaisia nuoria käsitellään yhtenä ryhmänä. Jos vakava nuorisorikollisuus yhdistetään mielikuvissa kaikkiin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin, sillä on vahingolliset seuraukset yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan kannalta.

Väkivaltaisesti käyttäytyvä nuori ja hänen perheensä tarvitsevat viranomaisten, lastensuojelun ja nuorisotyön palvelujärjestelmän tukea, huolimatta siitä onko nuori kantaväestön edustaja tai maahanmuuttajataustainen.

Kotoutumisessa huomioitava yksilölliset tarpeet

Globaalien kriisien seurauksena Suomi vastaanottaa tulevaisuudessakin lapsia, nuoria ja perheitä kriisialueilta. Tämän takia on tärkeää tunnistaa ja tiedostaa sekä median tuottamat, maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen liittyvät representaatiot  että palvelujärjestelmän kehittämistarpeet.

Julkisessa keskustelussa tulisi huomioida, että kysymys ei ole yhtenäisestä ryhmästä nuoria.

Kotouttamiseen tähtäävä palvelujärjestelmämme sekä koulutoimi on tehnyt jo vuosikymmeniä asiantuntemukseen perustuvaa työtä lasten ja perheiden tukemiseksi. Tärkeää on tunnistaa lasten ja heidän perheidensä yksilölliset taustat, ja tukea heitä yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Julkisessa keskustelussa tulisi huomioida, että kysymys ei ole yhtenäisestä ryhmästä nuoria. Väkivaltainen rikollisuus ei kosketa kaikkia nuoria.

Mediassa esillä oleva käsite ”maahanmuuttajataustaiset nuoret” pitää sisällään hyvin monimuotoisen joukon nuoria, jotka tarvitsevat yksilöllisiä tarpeitaan vastaavaa kotoutumistyötä. Näissä nuorissa on sekä Suomessa syntyneitä toisen sukupolven nuoria että yksin alaikäisinä maahantulleita pakolaistaustaisia nuoria. Maahanmuuttajaksi saatetaan kutsua nuorta myös pelkästään ihonvärin perusteella, vaikka molemmat vanhemmat olisivat syntyneet Suomessa.

Julkinen keskustelu voi vahingoittaa identiteettiä

Julkisella keskustelulla on suuri merkitys nuorten kehittymiselle ja yhteiskuntaan kasvamiselle. Nyt käytävän keskustelun kuulevat myös tuhannet hienosti Suomeen kotoutuneet nuoret, jotka eivät ole väkivaltaisiin tapahtumiin osallisia.

Leimaava keskustelu voi särkeä monen lapsen ja nuoren identiteetin.

Leimaava keskustelu voi särkeä monen lapsen ja nuoren identiteetin. Tämä vaurioittaa myös pitkäjänteisen, vuosikausia kestäneen kotouttamistyön tulokset. Leimaavan julkisen keskustelun häviäjiä ja uhreja ovat nuoret, jotka ovat juuri kasvamassa suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Nämä nuoret joutuvat tahtomattaan syntipukeiksi rikoksista, joihin he eivät ole syyllisiä ja häpeämään olemassaoloaan.

Haastamme kotoutumistyön ja lastensuojelutyön asiantuntijoita ottamaan osaa keskusteluun, jota nyt käydään yhteiskuntaamme kuuluvien nuorten elämästä. Aiheen ympärillä tarvitaan rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua.

Kuvitus: Sirpa Anundi
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185825