Työnohjauksella muutosjoustavuutta pandemian aikana
Työelämässä on asioita, joita voidaan ennakoida mutta yhä enenevissä määrin on myös asioita, joihin työntekijä ei itse voi vaikuttaa. Työelämässä täytyy sietää keskeneräisyyttä ja epävarmuutta sekä hyväksyä todellisuus, jossa muutokset ovat jatkuvasti läsnä. Työnohjauksen merkitys on korostunut erityisesti koronapandemian tuomien muutosten aikana.
Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla.Työnohjauksessa käsitellään työhön liittyviä tunteita, ajatuksia ja toimintatapoja ja opitaan uutta yhteisen keskustelun ja näkökantojen jakamisen avulla.
Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelee muutosjoustavuuden eli resilienssin aktiivisena uudistamisena, joka perustuu ensisijaisesti oppimiseen ja toimiviin verkostoihin. Sen avulla voidaan varautua, palautua ja erityisesti uudistua työelämässä ja ottaa monenlaiset resurssit käyttöön muutostilanteissa.
Pandemia muutti työn tekemisen tapoja
Koronapandemian aikana työn tekemisen tavat muuttuivat nopeasti ja radikaalisti erilaisiksi, kuin mihin oli totuttu. Omalta mukavuusalueelta oli pakko siirtyä kokeilemaan jotain aivan uutta. Digiosaaminen sekä uusien taitojen aktiivinen käyttäminen ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös fyysisten työtilojen tarvetta on etätyön lisääntyessä tarkasteltu uudelleen. Samalla uusia toiminta- ja työtapoja on otettu käyttöön esimerkiksi asiakastyössä.
Koronapandemian aikana työn tekemisen tavat muuttuivat nopeasti ja radikaalisti erilaisiksi, kuin mihin oli totuttu.
Kriisiaika madaltaa siis kynnystä asioiden nopeammalle muuttumiselle. Muutosten keskellä eläminen vaatii työyhteisöiltä ja sen jäseniltä ennakointia ja voimavarojen vahvistamista hyvissä ajoin, jotta muutosten keskellä työntekijöiden toimintakyky säilyy. Tässä työnohjaus voi olla hyvä tuki. Työnohjaus voi toimia myös priorisoinnin, oman jaksamisen ja rajojen tunnistamisen sekä palveluiden reunaehtojen tarkastelun tukena.
Pandemia on työelämälle väistämättä ensisijaisesti uhka, mutta voisiko se olla myös mahdollisuus? Miten kriisin tunnusmerkit täyttävästä pandemia-ajasta voisi kasvaa jotain uutta? On mahdollista, että vielä poikkeusajaksi kutsumamme vaihe onkin jatkossa uusi normaali. Miten suhtaudumme siihen?
Työnohjaus edistää muutosjoustavuutta
Työnohjaus tarjoaa mahdollisuuden käsitellä erilaisia työssä esiintyviä ilmiöitä, jotka herättävät työyhteisön eri osapuolissa monenlaisia tunteita. Tämä vaatii ilmapiirin luomista, jossa jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus puhua ja tulla kuulluksi.
Työnohjaus tarjoaa foorumin, jossa työhön liittyviä kysymyksiä voi nostaa esiin ja tarkastella niitä yhdessä työnohjaajan kanssa.
Työnohjaus tarjoaa foorumin, jossa työhön liittyviä kysymyksiä voi nostaa esiin ja tarkastella niitä yhdessä työnohjaajan kanssa. Näin luodaan samalla uudenlaista katsomisen tapaa tuttuihin asioihin. Työnohjauksen keinoin voidaan käsitellä muun muassa työssäjaksamisen haasteita sekä miettiä keinoja vastata muutoksiin. Näin toimien on mahdollista luoda rakenteita, jotka kannattelevat työyhteisöä pidemmälle ja lisäävät työyhteisön muutosjoustavuutta.
Valmiita vastauksia ei työnohjauksesta löydä, eikä se ole tarkoituskaan vaan prosessiin on uskallettava heittäytyä ja annettava uudelle tilaa tapahtua ja toimia. Tarkoitus on luoda tila ja antaa aikaa sille, että kukin kohdallaan voi työstää näitä vaikeita kysymyksiä ja löytää keinoja elää muuttuvan maailman kanssa. Tämä voi antaa uutta virtaa omaan toimintaan ja lisätä voimavaroja myös muuttaa totuttua toimintamallia. Muutoksen mahdollistuessa uuden oivaltaminen ja innovointi alkavat saada jalansijaa, yhtäkkiä epävarmuuden keskellä on helpompi hengittää.
Torjunnasta voimavarojen valjastamiseen
Kohdatessaan jotain pahaa ja hankalaa, on inhimillistä, että ihminen pyrkii ensisijaisesti poistamaan tai vähentämään näitä ikäviä asioita. Tilanteessa, jossa pahaa ei voi poistaa, on aiheellista kysyä, voiko hyvää lisätä. Vaikka maailmaa ei voi hallita, voi omaa sisäistä maailmaa lujittaa. Voimavaraistavalla otteella toteutettu työnohjaus on oiva keino tähän. Voimavaraistavan työotteen ytimessä on arvostava ja utelias kiinnostus toisen todellisuutta kohtaan, pyrkimys moniäänisyyteen sekä rajojen tunnistaminen.
Muuttuva maailma ja muuttuva työelämä aiheuttavat meissä epävarmuutta.
Työnohjaus auttaa ennakoimaan oman jaksamisen rajoja ja reagoimaan niihin ajoissa. Työnohjauksessa voidaan lisätä itsetuntemusta sekä kykyä nimetä ja sanoittaa omia ajatuksia ja tunteita, joita työhön liittyvät asiat herättävät. Työnohjauksen keskeinen onnistumisen elementti on luottamukselliset suhteet osallistujien kesken. Luottamuksellisuus tarkoittaa sitä, että voi yhdessä käsitellä vaikeitakin asioita ja kukin voi luottaa siihen, että tulee aidosti nähdyksi ja kuulluksi.
Muuttuva maailma ja muuttuva työelämä aiheuttavat meissä epävarmuutta. Muutosjoustavuutta vahvistamalla voimme löytää myönteisiä tapoja suhtautua muutoksiin ja epävarmuuteen. Työnohjaus on erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille hyvä työkalu muutosjoustavuuteen. Työnohjauksen hyödyt eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. Työnohjaus vaatii vahvaa sitoutumista, sekä fyysisesti aikaan ja paikkaan, mutta myös henkisesti rehelliseen ja reflektoivaan työskentelyyn.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185836