“Johtamisen keskiössä on ihminen – aina”

Tapaamme Diakin uuden toimitusjohtaja-rehtorin Elina Juntusen kanssa etäyhteyden kautta, sillä koronapandemian ja poikkeustilan vuoksi lähes kaikki korkeakoulun toiminta on siirtynyt verkkoon.

– Hyvin kuuluu. Ja näkyykin, Juntunen naurahtaa.

Tammikuussa uudessa tehtävässään aloittanut Juntunen on jo tottunut työskentelemään etäyhteyksien parissa. Työtahti on ollut aloituksen jälkeen hektinen.

Koulutustaustaltaan hän on teologian tohtori ja valtiotieteiden maisteri, jolle tutkimus on edelleen lähellä sydäntä. Ennen Diakia Juntunen on työskennellyt Kirkkohallituksessa, Helsingin yliopistossa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Lisäksi Juntusella on vahva Diak-tausta johto- ja luottamustehtävien myötä. Siirtymä rehtorin rooliin tuntuukin luontevalta jatkumolta hänen uralleen.

“Tällaisen yhteisön kanssa on upeaa rakentaa tulevaisuutta.”

Juntunen tuo keskustelussa usein esille kunnioituksensa työyhteisöään ja opiskelijoita kohtaan.

– Arvostan valtavasti kollegoitani, eli henkilöstöämme ja johtoryhmää. Meillä on johtoryhmä, eikä pelkkä joukko johtajia. Olemme tiimi, joka puhaltaa yhteen hiileen, Juntunen toteaa.

– Meillä on tällä hetkellä johtoryhmä, jossa kaikki ovat naisia – eri kokemustaustaisia henkilöitä. Jo tämä on, voi sanoa, korkeakoulujen johtamisen isossa kokonaisuudessa ja verkostossa tällä hetkellä poikkeuksellinen tekijä.

Kysyessäni Juntuselta hänen johtajaesikuvistaan, hän syventyy hetkeksi ajatuksiinsa. Hän kertoo ihailevansa johtajia, jotka ovat nöyriä ja avoimia uusille näkökulmille ja oppimisen mahdollisuuksille. Hän myös arvostaa henkilöitä, jotka haluavat oppia, kehittyä ja kasvaa ihmisinä ja ammattilaisina.

Arvot ovat toiminnan ydin

Juntunen vastaanotti uuden työtehtävänsä historiallisesti poikkeuksellisina aikoina, kun koronapandemia on ravistellut vakiintuneita käsityksiä työelämästä, koulutuksesta ja ihmisten keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Poikkeuksellisissa olosuhteissa organisaatioiden arvot toimivat kaiken toiminnan peruskivenä silloin, kun vallitsevat käytänteet muuttuvat niiden ympärillä.

– Tämä aika on korostanut sitä, että johtamisen ytimessä on aina ihminen. Sitä sen on pitänyt mielestäni olla aina, sitä se on nyt, ja sitä sen tulee olla tulevaisuudessakin.

Juntusen mukaan johtajuudessa tulee korostua linjakkuus, selkeys ja ennakoitavuus. Kun toimintaympäristö on turbulenssissa, myös Diak joutuu panostamaan johtamisessaan tarkkuuteen ja ennakoitavuuteen.

“Hyvä johtaja on henkilökuntansa palveluksessa.”

– Kun niin moni asia työelämässä ja maailmassa on epäselvää, on entistä tärkeämpää, että vahvat arvot pysyvät ja niihin voidaan nojata. Arvot tuovat pysyvyyttä organisaatioon ja ihmisten toimintaan.

Juntunen kokee samaistuvansa Diakin arvoihin. Jokaisen ihmisten kohtaaminen lähimmäisenä ohjaa myös hänen omaa toimintaansa. Juntusen mielestä työssä koettu merkityksellisyys on avainasemassa työelämässä.

– Pidän tärkeänä sitä, että ihmiset voivat vaikuttaa työhönsä ja näkemään oman työpanoksensa vaikutuksen organisaation isoihin päämääriin. Se on tärkeää työn merkityksellisyyden kokemisen kannalta ja tulee korostumaan tärkeänä tekijänä johtamisessa myös tulevaisuudessa.

Innovaatioiden keskiössä moninaisuus

Juntunen pitää moninaisuutta yhteiskunnallisella tasolla tärkeänä voimavarana. Työyhteisöissä moninaisuus toimii hedelmällisenä lähteenä dialogille, uusille ideoille ja yhteiskunnan kehittymiselle.

– Moninaisuus työelämässä tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen voi olla oma autenttinen itsensä ja tuoda oman osaamisensa, ajatuksensa ja näkemyksensä esille samaan pöytään muiden kanssa. Kun jokainen toimii aitona omana itsenään, toimimme moninaisesti ajattelevana ryhmänä.

“Moninaisuuden perustana on se, että jokainen voi olla autenttinen oma itsensä.”

Moninaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki ajattelisivat samalla tavalla. Kyseenalaistaminen kuuluu Juntusen mukaan keskeisesti kehitykseen.

– Kun jokainen uskaltaa tuoda avoimesti ja rohkeasti oman panoksensa pöytään, se auttaa kaikkia eteenpäin ja oppimaan.

Hänen mukaansa Diak on moninaisuuden kehittämisessä yhteiskunnallisella tasolla kärkijoukoissa. Diakissa moninaisuus nähdään rikkautena ja keskeisenä pyrkimyksenä onkin herätellä esimerkiksi eri ihmisryhmien välistä dialogia ja vuorovaikutusta.

– Pyrimme taistelemaan yhdenvertaisuuden puolesta. Haluamme muuttaa niitä asioita, jotka pitävät yllä epätasa-arvoisuutta tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan. Sen eteen täytyy tehdä jatkuvasti töitä.

Tasapaino työn ja arjen välillä on tärkeää

Kainuulaistaustainen Juntunen vietti lapsuutensa Hyrynsalmella ja asettui myöhemmin “junan tuomana” pääkaupunkiseudulle. Nykyään Espoossa asuvaa 40-vuotiasta Juntusta pitää töiden ulkopuolella kiireisenä kaksi kouluikäistä poikaa. Työasiat unohtuvat, kun jääkiekkoa harrastavien poikien kanssa puuhaillaan monenlaista. Perheen kanssa yhdessäolo on Juntuselle tärkeää.

Keskeistä on löytää myös tilaa rentoutumiselle. Kysymykseen siitä, mikä saa vapaa-ajalla Juntusen ajatukset irti työasioista, hän pohtii taas hetken ennen kuin vastaa.

– Tärkeä kysymys, Juntunen toteaa.

Juntusen mukaan on merkittävää, että töiden ja muun arjen välillä vallitsee tasapaino. Hänelle rentoutuminen tarkoittaa perheen kanssa vietetyn ajan lisäksi monipuolisen liikunnan ja kulttuurin harrastamista.

– Erityisesti tykkään käydä teatterissa ja lukea kirjallisuutta, Juntunen sanoo hymyillen.

Poikkeusaikoina myös yhteydenpito ystäviin on hänen mukaansa muodostunut entistä merkityksellisemmäksi. Ystävien näkeminen on vaatinut luovuutta, mutta yhteyksiä pidetään silti yllä monin eri keinoin.

– Ajattelen niin, että kun Diak on yhteisö, jossa välitetään muista ihmisistä, meidän täytyy myös pitää huolta omasta itsestämme ja lähimmäisistämme.