Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Terveydenhuollon ammattilainen, kohtaa moninaisuus arvostavasti

Terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään moninaisen kirjon asiakkaita. Sukupuolenkorjausprosessia läpikäyvä asiakas kaipaa ennen muuta inhimillistä kohtaamista.

Sukupuolivähemmistöt ovat nykyisin aiempaa useammin esillä mediassa. Muutos mediassa alkoi näkyä 2010-luvulla, kun sukupuoliristiriitaa kokevia ja sukupuolenkorjaushoitoihin hakeutuneita alettiin käsitellä enenevässä määrin myös otsikoissa. Samalla myös sukupuolenkorjausprosessin läpikäyneiden ihmisten  ääni on noussut vahvemmin esille.

Marginaalissa olevan ihmisryhmän normalisointi on ollut paikallaan, sillä hyvin pitkään populaarikulttuuri ja media loivat sukupuolenkorjausprosessin läpikäyneistä tai sukupuoleltaan epävarmoista melko sensaatiomaista kuvaa.

Media heijastaa usein yhteiskunnan asenteita, joten onkin hyvä kysyä, minkälaista kuvaa sukupuolivähemmistöistä rakennetaan esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa?

Sukupuoliristiriita hoitoon hakeutumisen taustalla

Syntymän yhteydessä vauvalle määritetään sukupuoli lääketieteellisesti tunnistettujen fyysisten ominaisuuksien mukaan. Transsukupuolinen ihminen kokee sukupuolidysforiaa, johon liittyy voimakas kokemus sukupuoliristiriidasta. Tärkeää on muistaa, että transsukupuolisuus on luonnollinen osa sukupuolen moninaisuutta, ei esimerkiksi mielenterveyshäiriö.

Vuosittain 800 henkilöä hakeutuu sukupuolenidentiteettitutkimuksiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalle tai Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) trans-poliklinikalle, joille suhteellisen harvinaisen ja aiemmin huonosti tunnetun ilmiön tutkimus ja hoito on keskitetty.

Sukupuolenkorjaushoito on prosessi, jossa kehollisia ja sukupuolittuneita piirteitä muokataan henkilön koetun sukupuoli-identiteetin mukaiseksi.

Hoitoon hakeutumisen taustalla on ristiriita syntymässä määritetyn sukupuolen ja koetun sukupuolen välillä. Sukupuolenkorjaushoito on prosessi, jossa kehollisia ja sukupuolittuneita piirteitä muokataan henkilön koetun sukupuoli-identiteetin mukaiseksi. Prosessi ei kaikkien kohdalla tarkoita korjaushoitoja, vaan korjausprosessit ovat yksilöllisiä. Kehon muuttaminen voi tarkoittaa henkilön ominaisuuksien muuttamista feminiiniseen, maskuliiniseen tai neutraaliin suuntaan.

Nuoria hakeutuu tutkimuksiin yhä  enemmän, mutta sukupuolidysforiaa helpottavien hormonihoitojen aloitusikä on noin 16 vuotta. Alaikäisille voidaan kuitenkin aloittaa murrosikää jarruttavaa blokkerihoitoa.

Opinnäytetyö nosti esiin tarpeen koulutukselle

Vuonna 2019 tehdyssä opinnäytetyössä (Vestaja, Suikki & Vainio, 2019) kerättiin suljetulla Facebook-sivustolla sukupuolenkorjausprosessissa olevien transsukupuolisten naisten kokemuksia hoitohenkilökunnan kohtaamistaidoista, hoidon saamisesta ja prosessiin liittyvästä tietämyksestä.

Vastaukset osoittivat, että terveysalan ammattilaisille tarvitaan lisää transsukupuolisuuteen liittyvää osaamista ja tietoa. Sukupuolenkorjaukseen liittyvä prosessi voi olla kokonaisuudessaan sen kokevalle stressaava ja joskus myös traumatisoiva. Opinnäytetyön tutkimuksen mukaan  ammattilaisten osaaminen ja kohtaamisen taidot tulisivatkin olla hyvät, jotta asiakkaan psyykkistä hyvinvointia voidaan tukea ja asiakkaan rinnalla kulkea tilanteessa, jossa asiakas voi kokea suurtakin sosiaalista painetta ympäristöstään.

Opinnäytetyön mukaan moni terveydenhoidon asiakas koki sukupuolenkorjausprosessiin liittyvän hoitoprosessin osittain vanhanaikaiseksi, sillä se nojaa melko stereotyyppisiin sukupuolirooleihin.

Onkin tärkeää jatkossa, että osaamista koskien transukupuolisuutta käsiteltäisiin terveysalan koulutuksissa lähtien jo ammatillisesta koulutuksesta.

Sukupuolivähemmistöjen näkyminen koulutuksessa

Miten sukupuolivähemmistöt sitten näkyvät esimerkiksi Diakin terveysalan opinnoissa tällä hetkellä? Jonkin verran ne näkyvät sosiaali- ja terveysalan opintojaksoilla muun muassa kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisessä.

Ensimmäisellä lukukaudella Kohtaaminen hoitosuhteessa -seminaareissa mukana on kokemusasiantuntijoina esimerkiksi transsukupuolisia, jotka ovat opiskelijoiden tukena pohtimassa moninaisten ja monikulttuuristen asiakkaiden hoidon ja hoitosuhteen rakentumista.

Sukupuoleen ja sukupuolenkorjaushoitoihin liittyvistä näkökulmista keskustellaan myös Lasten, nuorten ja perheiden terveyden edistämisen opintojaksolla.

Sukupuolen moninaisuuteen ja sukupuolenkorjausprosessissa olevan kohtaamiseen liittyvää keskustelua tulisi lisätä opinnoissa.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden Erityistuen tarpees-saolevien terveyden edistäminen -opintojaksolla mukana on ollut myös kokemusasiantuntija, joka on käynyt keskustelua kohtaamisen merkityksestä eri vaiheissa sukupuolenkorjaushoitoprosessia.

Opiskelijoilta näillä opintojaksoilla saatu palaute vahvistaa käsitystä, että myös sukupuolen moninaisuuteen ja sukupuolenkorjausprosessissa olevan kohtaamiseen liittyvää keskustelua tulisi lisätä opinnoissa.

Arvostava kohtaaminen keskiössä

Jokainen meistä kaipaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään.

Eri asiakasryhmien kohtaamista voidaan siis lisätä esimerkiksi ulottamalla näkökulmaa olemassaoleville opintojaksoille.

Terveydenhoitoalan koulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden tulisikin pohtia , missä kohtaa opintoja sote-alan opiskelijat saavat tietämystä sukupuolivähemmistöistä, vai saavatko kaikki sellaista informaatiota ollenkaan. Onko opetussuunnitelmissa rakoa marginaalissa olevalle teemalle, vai ovatko opiskelijat yhä oman medialukutaitonsa varassa tässä aiheessa?

Jokainen meistä kaipaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi omana itsenään. Siksi myös sukupuoliristiriitaa kokevalle henkilölle voimaannuttava kokemus voi olla  arvostava kuuntelu ja kohtaaminen.

Terveydenhoidon nykyisille ja tuleville ammattilaisille ohjenuoraksi käy: kun kohtaat työssäsi erilaisuutta, pohdi, mitkä tekijät vaikuttavat omiin asenteisiisi, ja mieti mihin oma tietämyksesi pohjautuu. Ole sinäkin yksi meistä ammattilaisista, joka osaa kohdata ihmisen – taustasta riippumatta – arvostavasti.

Blogin toinen kirjoittaja, Julia Suikki, on Diakista sairaanhoitajaksi valmistunut alumni. Hän on myös toiminut kokemusasiantuntijana Diakin terveydenhoitajakoulutuksen opintojaksolla.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101222363