Kohtaaminen, kuuleminen ja kysyminen – edullista vankien auttamistyötä
Kohtaaminen ja kuunteleminen ovat tärkeitä tapoja tarjota osallisuuden kokemuksia myös yhteiskunnan normaalitoimintojen ulkopuolelle suljetuille vangeille. Vankeusajan vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa myös siihen, miten vangin elämä jatkuu vankeusajan jälkeen.
Diakin YAMK-tutkimukset vankien mielenterveyden edistämisestä sekä karkotus- ja käännytyspäätösten vaikutuksista vankien tulevaisuuteen tuovat esiin kuulluksi tulemisen ja kohtaamisen tärkeän merkityksen osana vankeusrangaistuksen suorittamista.
Vankila luo raamit elämälle vankeusrangaistuksen suorittamisen ajaksi ja vankeusrangaistuksesta selviytyminen tarkoittaa erilaisia asioita eri ihmisille. Vangin leima saattaa varjostaa ihmistä vielä vankilasta vapautumisen jälkeenkin.
Tuoreet tutkimukset vankien mielenterveyden edistämisestä (Enberg-Viljakainen, Haapa-aho & Valkiala, 2020) sekä karkotus- ja käännytyspäätösten vaikutuksista vankien tulevaisuuden näkymiin ja tuen tarpeisiin (Hakkarainen, 2020) tuovat esiin kuulluksi tulemisen ja kohtaamisen merkityksen osana vankeusrangaistuksen suorittamista. Tutkimusten tulokset vahvistavat käsitystä kohtaamisen välttämättömyydestä sekä nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tarpeesta erityisen haastavassa elämäntilanteessa – vankeudessa.
Tasa-arvoisen kohtaamisen merkitys
Kaikki me tarvitsemme hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta sekä tarpeellisuuden kokemuksia. On tärkeää löytää oma paikka yhteiskunnassa ja saada toisilta arvostusta.
Tekemiemme tutkimusten valossa vankeja kohtaavien ammattilaisten tapa olla vuorovaikutuksessa ja vankien arvostava sekä tasavertainen kohtaaminen tukevat vankien mielenterveyttä. Kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen ovat tärkeitä vangeille jo vankeusaikana ja lisäävät osaltaan vankien mahdollisuuksia osallistua.
Huolista ja peloista sekä toisaalta toiveista ja suunnitelmista tulisi olla tilaa puhua jo vankeusaikana ammattilaisten kanssa.
Erityisesti vankeuden kaltaisessa haastavassa elämäntilanteesta huolista ja peloista sekä toisaalta toiveista ja suunnitelmista tulisi olla tilaa puhua jo vankeusaikana ammattilaisten kanssa. Mikäli tilaisuuksia kohtaamiseen ja kuuntelemiseen ei tule, voi vankien epäluottamus viranomaisia kohtaan lisääntyä. Epäluottamus viranomaisia kohtaan voi puolestaan vaikuttaa haitallisesti vankien haluun vastaanottaa tukea myöhemmässä vaiheessa elämäänsä, tai lisätä jo ennestään rajoittunutta luottamusta yhteiskuntaa kohtaan. Tämä puolestaan voi hankaloittaa vankeuteen johtaneen rikoskierteen katkaisemista.
Vuorovaikutus avainasemassa
Toimiva vuorovaikutus lisää vankien kokemusta omista vaikuttamismahdollisuuksista. Heidän suhtautumisensa tulevaisuuteen on toiveikkaampi, kun he kokevat tulevansa kuulluksi.
Tutkimuksissamme nousi esille, että esimerkiksi käännytys- tai karkotuspäätöksen saaneille vangeille tärkeää oli kokemus siitä, että he olivat tulleet kuulluksi paitsi vankeusajan toimintojen myös viranomaispäätösten osalta.
Vuorovaikutustavoillamme on merkitystä siinä, miten osoitamme arvostusta ja kiinnostusta toisiamme kohtaan. Eleillä, äänenpainoilla ja sanomatta jättämisillä on vaikutusta siihen, miten vuorovaikutuksemme näyttäytyy ja miltä se toisesta tuntuu. Oleellista on tietoinen halu kiinnittää huomiota omaan tapaamme kommunikoida.
Hyväksyntä auttaa löytämään paikan yhteiskunnassa
Kun tulemme kohdatuksi, tulemme samalla myös näkyviksi sekä hyväksytyiksi. Olemme osa yhteiskuntaa, emme sen ulkopuolella. Olemassaolollamme on merkitystä, ihmisarvomme tunnistetaan ja koemme olevamme tarpeellisia. Toisen ihmisen kohtaaminen ja kuuleminen ei vaadi suuria tekoja, vaan hiukan aikaa, kiinnostusta ja halua.
”Vanki”-sana herättää ihmisissä monenlaisia mielikuvia. Omien ennakkokäsitysten ravistelu on tosinaan paikallaan. Vankeja tulisi voida kohdata ennakkoluulottomasti myös vankeusajan jälkeen. Yksittäiset teot eivät saisi määrittää ihmistä, vaan kaikilla tulisi olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja kohdatuksi ilman ennakko-oletuksia, myös vankeusaikansa suorittaneilla vangeilla.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102245932
Opinnäytetyöt taustalla
- Enberg-Viljakainen, N., Haapa-aho, E. & Valkiala, P. (2020). Vankien mielenterveyden edistäminen. Pysyvä osoite: https://www.theseus.fi/handle/10024/348723
- Hakkarainen, S. (2020). Vankilasta kotimaahan – Karkotus- ja käännytyspäätösten vaikutukset vankien tulevaisuuden näkymiin ja tuen tarpeisiin. Pysyvä osoite: https://www.theseus.fi/handle/10024/348866