Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Virheellinen tieto muokkaa ihmisten terveyskäyttäytymistä

Sosiaalinen media on tänä päivänä täynnä monenlaista terveyteen liittyvää sisältöä. Miten tavallinen kansalainen osaa erottaa, mikä kaikesta terveyttä käsittelevästä tiedosta on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ja mikä taas yksittäistapauksiin, omiin kokemuksiin tai yritysten taloudellisiin intresseihin pohjautuvaa tietoa? Kuka säätelee terveysviestintää sosiaalisessa mediassa ja ottaa vastuun kansalaisten riittävästä terveyden lukutaidosta?

Sosiaalisen median käyttö on jatkuvasti yhä suositumpaa. Sillä on suuri merkitys ihmisten arkipäiväisessä elämässä ja sitä kautta haetaan vastauksia ja tietoa myös omaa terveyttä koskien.

Sosiaalinen media tarvitsee lisää asiantuntijoita

Sosiaaliseen mediaan tuottavat sisältöä useat eri tahot, joilla on hyvin erilaiset intressit sisällön tuottamiseen, eikä tiedon luotettavuudesta tästä syystä ole aina takeita. Tämä voi olla haitallista silloin, kun virheellinen tai epäluotettava tieto leviää sosiaalisen median avulla nopeasti ja vaikuttaa suurten ihmismassojen ajatuksiin ja toimintaan.

Varsinkin ääripään kokemukset, käsitykset, uskomukset ja kuulopuheet, jotka eroavat valtavirrasta, leviävät nopeasti sosiaalisessa mediassa. Samoin maksetut mainokset, jotka sisältävät yritysten itse rahoittamiin tutkimuksiin perustuvia väitteitä tuotteiden tai palvelujen terveysvaikutuksista. Mitä ristiriitaisempia nämä monesti faktoina esitetyt asiat ovat yleisesti vallitsevien käsitysten kanssa, sitä enemmän ne saavat näkyvyyttä ja huomioita.

Epäluotettavaan ja vääristyneeseen tietoon pohjautuvat käsitykset, ajatusmallit ja toiminta voivat olla jopa terveydelle haitallisia. Levitessään ne voivat johtaa laajemminkin terveyden kannalta haitalliseen käyttäytymiseen väestössä.

Sosiaalisessa mediassa, kuten myös muissa medioissa, julkaistu sisältö vaikuttaa paljon ihmisten ajatuksiin, käsityksiin ja toimintaan omaa terveyttään koskien. Epäluotettavaan ja vääristyneeseen tietoon pohjautuvat käsitykset, ajatusmallit ja toiminta voivat olla jopa terveydelle haitallisia. Levitessään ne voivat johtaa laajemminkin terveyden kannalta haitalliseen käyttäytymiseen väestössä.

Kuka vain voi tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan

Sosiaalisessa mediassa julkaistun tiedon alkuperä ja luotettavuus vaihtelee paljon, sillä sosiaaliselle medialle on tyypillistä se, että eri käyttäjät tuottavat sinne itse sisältöä ja viestintä on vuorovaikutteista. Sisältöä voi kommentoida, jakaa ja julkaisuista voi tykätä. Sosiaalisessa mediassa julkaistava sisältö ei ole myöskään yhtä säädeltyä muuhun mediaan verrattuna. Sisällön luotettavuuden arviointi voi tavallisen kansalaisen näkökulmasta tästä syystä olla joskus haastavaa. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvan tiedon erottaminen kirjavasta, mainontaa ja kokemustietoa pullollaan olevasta tietomassasta edellyttää ihmisiltä terveysviestinnän lukutaitoa.

Perustimme terveydenhoitajaopintojemme loppuvaiheessa KEH5 –opintojaksolla sosiaaliseen mediaan TikTok–sovellukseen kanavan, jonka kautta julkaisimme sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyä käsittelevää sisältöä yhteistyössä Sydänliiton kanssa. TikTok on yksi tämän hetken suosituimmista sosiaalisen median sovelluksista erityisesti nuorten keskuudessa. Käyttäjät luovat sinne sisältöä lyhyiden videoiden muodossa. Kanavamme tarkoituksena oli tuottaa lisää tutkittuun tietoon pohjautuvaa terveystietoa sosiaaliseen mediaan ja lisätä ihmisten tietoisuutta arkisista sydän- ja verisuonielimistöön vaikuttavista valinnoista ja niiden seurauksista. Sisällön tavoitteena oli motivoida ihmisiä tekemään terveyden kannalta parempia valintoja arjessaan.

Tiedon kirjavuus ja ristiriitaisuus vaikuttaa aiheuttavan ihmisissä hämmennystä.

Havaitsimme projektin aikana, että ihmisillä on hyvin vaihtelevia käsityksiä monista terveyteen vaikuttavista asioista. Yhtenä syynä tähän epäilemme olevan sen, että sosiaalisessa mediassa on runsaasti yksittäistapauksiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin perustuvaa tietoa terveyttä koskien ja vain hyvin vähän tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuvaa faktaa. Tiedon kirjavuus ja ristiriitaisuus vaikuttaa aiheuttavan ihmisissä hämmennystä.

Terveysviestintään lisää vaikuttavuutta kustannustehokkaasti

Sosiaalinen media on vaikuttava ja kustannustehokas väylä viestiä ja vaikuttaa suurenkin ihmisjoukon ajatuksiin ja käsityksiin. Terveysalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden tulisi hyödyntää sosiaalista mediaa entistä laajemmin työssään, jotta kirjavan kokemustiedon joukkoon saataisiin lisää asiantuntija- ja tutkimustietoa.

Sosiaalinen media luo uudenlaisia mahdollisuuksia varsinkin terveyttä edistävälle ja sairauksia ennaltaehkäisevälle työlle. Sen avulla voidaan viestiä terveydelle suotuisista ajatusmalleista ja tarjota sitä tukevia vaikutteita. Samalla se tarjoaa myös ammattilaisille mahdollisuuden antaa oman luovuuden kukoistaa ja käsitellä asioita uudella ja hauskalla tavalla.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021041510530

Tästä tunnistat luotettavan sisällön sosiaalisessa mediassa:

  • Tekijän nimi on selkeästi esillä
  • Tekijä on aiheeseen perehtynyt asiantuntija/asiantuntijaorganisaatio
  • Sisältö pohjautuu tutkittuun tietoon ja käytetyt lähteet ovat näkyvillä
  • Julkaisuajankohta on usein näkyvillä, jolloin voit varmistaa tiedon ajantasaisuuden
  • Sisältöä ei ole tehty myyntitarkoituksella