Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Ihmiset

”Esteettömyys on osa yhdenvertaisuutta ja yhdenvertaisuus osa demokratiaa”

Vammaisten yhdenvertaisuuden takaavat lait ovat kunnossa. Ongelma on siinä, että ne eivät toteudu. Vammaisten oikeuksia työssään ajavan lakimies Jukka Kumpuvuoren mukaan vammaisten oikeuksien toteutumisessa on viime vuosina menty takapakkia.

Jukka Kumpuvuori käyttää selkäydinvamman takia liikkumisen apuna pyörätuolia. Saako hänet sen perusteella luokitella erityisryhmään kuuluvaksi?

– Kyllä saa, olenhan erityinen. Yhteiskunnan saavutettavuus lähtee siitä, että minun ei pidä sopeutua yhteiskuntaan vaan sen minuun. Erityisyys liittyy siihen, että kaikkien tahojen on huomioitava meidät. Oikeudellisissa asioissa erityisryhmä luo erityisiä velvoitteita.

Kumpuvuoren mukaan syrjinnän vastainen sääntely on Suomessa tiukkaa ja laajaa.

– Suomessa lähdetään siitä, että lailla maata rakennetaan. Vammaisten oikeuksia paransivat esimerkiksi perusoikeusuudistus vuonna 2000 sekä EU-sääntelystä alkunsa saanut yhdenvertaisuuslaki.

Hyvästä lainsäädännöstä on kuitenkin vielä pitkä matka käytäntöön. Jukka Kumpuvuoren mielestä vammaisten yhdenvertaisuuden toteutumiseksi tarvitaan toki pehmeitä keinoja, kuten tietoisuuden lisäämistä, mutta viime kädessä omien oikeuksien toteutumista joutuu hakemaan oikeusistuimesta asti.

Hyvästä lainsäädännöstä on vielä pitkä matka käytäntöön.

– Vammaisjärjestöt uskovat poliittisen lobbauksen voimaan – ehkä vähän liikaakin. Oma keinoni vammaisten oikeuksien toteutumiseksi on valittaminen.

Aluksi Kumpuvuori teki valituksia vain omasta ja tuttaviensa puolesta, mutta oivalsi pian, että alalla on markkinarako. Niinpä hän perusti vammaisoikeuksiin keskittyvän lakitoimiston vuonna 2010. Toimisto työllistää nykyään hänen itsensä lisäksi kaksi työntekijää.

– Useimmat valituksemme koskevat sosiaali- ja terveyspuolen kysymyksiä kuten vammaispalvelua, omaishoidon tukea, kouluavustajia, koulukuljetuksia ja Kelan etuuksia. Suurin osa asiakkaista on vammaisia lapsia, joiden huoltaja on meihin yhteydessä. Laskun maksaa yleensä valtio yleisen oikeusavun kautta.

Jukka Kumpuvuori osoittaa invalidikylttiä ulkona.
Yhteiskunnan pitää sopeutua vammaisiin ihmisiin, ei toisinpäin, sanoo Jukka Kumpuvuori.

Yhdenvertaisuudessa riittää tekemistä

Juristin uralle Kumpuvuori sai kimmokkeen lukion lakitiedon kurssista. Lukio- ja yliopisto-opinnot sekä koko nykyinen työura olisivat kuitenkin voineet jäädä myös toteutumatta, jos 15-vuotias Jukka olisi noudattanut peruskoulun opinto-ohjaajan suositusta opiskella merkonomiksi.

– Se oli kuulemma sopiva vammaisammatti, koska luvassa oli helppoa työtä. Onneksi en ruvennut sille alalle, sillä en olisi pärjännyt siinä lainkaan.

Useimmilta vaikeasti vammaisilta ihmisiltä puuttuu ammattikoulutus. Sitä on voinut olla vaikeaa tai mahdotonta hankkia, sillä kannustuksen puutteen lisäksi vammainen törmää edelleen monenlaisiin esteisiin.

Myös Jukka Kumpuvuori kohtasi vaikeuksia aloittaessaan opintonsa Turun yliopistossa. Hän lähti edistämään muutosta perustamansa ’Esteetön Turun yliopisto’ -ryhmän kautta.

– Aluksi huomion kohteena olivat kynnykset ja portaat, jotka estivät minua pääsemästä luentosaleihin. Seuraava vaihe oli esteettömyysasiamiehen viran perustaminen. Tätä nykyä nimike on muuttunut saavutettavuusasiamieheksi.

Nykyään isoin osa asiamiehen työajasta kuluu autismikirjon ihmisten erityiskysymysten, esimerkiksi opintoaikojen pidentämisen tai työajan mukautuksien parissa.

Asenteet ongelmana

Vammaisten ihmisten opiskelu- ja työelämään osallistumista vaikeuttaa yhtäältä osaamisen puuttuminen. Työpaikoilla ei tiedetä, miten pitäisi toimia, kun vaikkapa autismikirjon henkilö hakee paikasta töitä.

Vammaisten ihmisten opiskelu- ja työelämään osallistumista vaikeuttaa yhtäältä osaamisen puuttuminen.

Suurin ongelma on asennetasolla.

– Ennen oman yrityksen perustamista hain töitä monesta paikasta. Minulle saatettiin sanoa suoraan, ettet voi työskennellä meillä, koska toimitiloihin pääsee vain rappusia pitkin. Ongelmaan ei oltu halukkaita etsimään mitään ratkaisuja.

Asenneongelmia peitellään näennäistoimilla kuten osatyökykyisten työllistämisellä, mikä oli keskustelun alla elokuisen budjettiriihen aikaan.

– Se on valkopesua, jolla yritetään kirkastaa rumaa pintaa. Suurimmalle osalle vaikeavammaisista työelämä ei ole tässä asenneilmapiirissä realistinen vaihtoehto, Kumpuvuori sanoo.

Yliopistoa voi Kumpuvuoren mielestä pitää esimerkkinä siitä, että asenteet ja asiat voivat muuttua, kun niitä muutetaan.

– Esteettömyysasiamies toi paikkaan osaamista ja asiantuntemusta, mutta olennaista oli, että hänen vaikutuksensa ulottui myös asennetasolle.

Jukka Kumpuvuori toimistossa, osoittaa sormellaan ylöspäin ja hymyilee.
Jukka Kumpuvuoren mielestä asenteisiin vaikuttamalla parannetaan myös vammaisten ihmisten asemaa.

Vaikeus saada itselle kuuluvia etuuksia

Kumpuvuoren mielestä vammaisten oikeuksien toteutumisessa on menty viimeisten vuosien aikana huonompaan suuntaan.

– Mielestäni asenteet vammaisia kohtaan ovat koventuneet. Se tosin saattaa liittyä myös yleisempään yhteiskunnallisen ilmapiirin polarisoitumiseen. Koventuneista asenteista seuraa, että vammaiset ihmiset eivät uskalla vaatia yhdenvertaisuuslain heille takaamia oikeuksia.

Kylmät asenteet näkyvät myös palvelupuolella.

– Kunnat ja Kela tuntuvat olettavan, että vammaiset hakevat liikaa palveluja, vaikka kukaan ei varmaankaan hae tarvettaan enemmän vaikkapa henkilökohtaista apua.

Jukka Kumpuvuori kertoo saavansa esimerkiksi autismikirjon ihmisiltä paljon yhteydenottoja, etteivät vaikkapa opintoaikojen pidennykset tai työajan mukautukset toteudu.

– Autismikirjon ihmisiä ei usein pidetä ”oikeina vammaisina”,  vaikka he selvästi ovat sitä ja lainsäädäntö edellyttää erityiskohtelua. Osaamisen puute ilmenee ennakkoluuloina ja vallankäyttönä.

Osallisuus on yhdenvertaisuuden toteutumista

Kumpuvuoren mielestä osallisuus on tulos siitä, että yhdenvertaisuus toteutuu.

– Esteettömyys on osa yhdenvertaisuutta ja yhdenvertaisuus osa demokratiaa. On surkuhupaista, että poliittisetkin toimijat pitävät tilaisuuksia, jotka ovat esteellisiä tai heillä voi olla esteellisiä nettisivuja. He eivät ymmärrä saavutettavuuden yhteyttä demokratiaan, vaikka voivat puheissaan korostaa olevansa demokratian puolustajia.

Osallisuus on tulos siitä, että yhdenvertaisuus toteutuu.

Vammaisten ihmisten oikeuksien ymmärtämisestä voisi kuitenkin koitua poliitikolle paljon hyötyä. Se voisi tuoda lisää ääniä ja myös hyvää mainetta. Sama pätee yrityspuolella.

– Työpaikoille olisi kilpailuvaltti hallita nämäkin asiat. Hiljattain esimerkiksi eräs iso hotelliketju palkkasi asiamiehen, joka tekee hotelleissa tarkastuksia esteettömyysnäkökulmasta. Näkyvä uusi lähestymistapa on yritysten konsultointi saavutettavuusasioissa. Asiat voivat siis mennä eteenpäin muutenkin kuin pakottamisen kautta.

Jukka Kumpuvuori muistuttaa, että vammaiset eivät ole mikään pieni vähemmistö yhteiskunnassa.

– Noin 15 prosenttia meistä on jollakin tavalla vammainen, monet näkymättömällä tavalla.

Sana-assosiaatio

Jukka Kumpuvuori vastasi 11 sana-assosiaatioon. Ajatusviivan vasemmalla puolella on sana ja oikealla puolella Jukan vastaus.

Syksy – Tulevaisuus

Harrastus – Ruoka

Some – Hyvä ja paha

Korona – Onneksi kohta ohi

Budjettiriihi – Toivotonta

Esteettömyys – Päiväuni

Kohtaaminen – Vaikeaa

Tulevaisuus – Toivottavasti hyvä tai parempi

Luonto – Rentouttavaa

Meri – Ääretön

Diak – Yllättävän tuttu