Tunteet ja työ

Tunteet ovat läsnä joka tilanteessa, eikä niitä voi poistaa. Tunteiden tehtävä on pitää meidät hengissä. Esimerkiksi silloin, kun mieli ja keho havainnoivat ympäristöstä uhan, järkeen perustuva ajattelu jää toiseksi. Tunteet ovat valtava voima ja ne voivat myös pelottaa, mutta kun tunteita oppii ymmärtämään, niiden voimalla voi oppia nauttimaan elämästä. Voi huomata, että elämästä tulee jopa rauhallisempaa ja myönteisempää eivätkä energiaa vievät tunteet vie mennessään, ainakaan liian pitkiksi ajoiksi. Myös ihmisten kohtaaminen muuttuu rennommaksi ja työilmapiiri paremmaksi. (Myllyviita, 2016; Tuominen, 2018.)

Järki ja tunteet työssä

Jarkko Rantanen, Ira Leppänen ja Heikki Kankaanpää (2020) havainnollistavat tunteen ja järjen yhteispeliä aivoissa vertauskuvalla elefantilla ratsastavasta ihmisestä. Kuvittele mieleesi kaksi voimaa: ratsastaja ja elefantti. Ratsastaja eli järkesi yrittää hallita elefanttia eli tunteita, itseään monin kerroin suurempaa ja vahvempaa. Työelämässä olemme tottuneet puhumaan ratsastajalle ja yritämme vaikuttaa asioihin vetoamalla järkeen. Unohdamme helposti, että tunteet eli elefantti kulkee mukana kaikissa tilanteissa. Vertauskuvan opetus onkin, että kohtaamisen aikana tulisi virittäytyä tunnetaajuudelle ja unohtaa järkiperustelut hetkeksi. Vasta kun tunteet on tunnistettu ja käsitelty, ne ovat usein tehneet tehtävänsä ja järkevä keskustelu on mahdollinen. Tunne tulee ottaa vastaan, sillä torjuttaessa se voi muuttua voimakkaammaksi. (Rantanen ym., 2020, s. 63−67.)

Energiaa vievät ja tuovat tunteet

Tunteiden paremmuusjärjestystä ei ole. Kaikki tunteet ovat hyödyllisiä ja viestivät asioita. Positiiviset ja negatiiviset tunteet ovat myös riippuvaisia toisistaan, eikä niitä voi sulkea pois, tukahduttaa, jättää huomioimatta tai valikoida. Työpaikalla kannattaakin käsitellä negatiivisia tunteita rakentavasti. (Rantanen ym., 2020, s. 42−45; Tuominen, 2018.)

Pitkällä aikavälillä positiivisten ja negatiivisten tunteiden suhde on olennainen asia työhyvinvoinnille. Ihmiset kokevat tyypillisesti kaksi kertaa enemmän positiivisia tunteita kuin negatiivisia. Useimmat eivät kuitenkaan ole tietoisia positiivisten tunteiden yleisyydestä, sillä negatiiviset tunteet ovat yleensä voimakkaampia: niihin liittyy selvempiä kehollisia reaktioita ja ne vaativat huomiomme tehokkaammin. On syytä huomata, että jäämme miettimään negatiivisia tunteita viisi kertaa pidempään. Negatiiviset tunteet myös kapeuttavat ajatteluamme, estävät luovuuttamme ja sitovat meidät yksityiskohtiin. Velloessamme negatiivisissa tunteissa hukkaamme kokonaisuuden ja näköalat. (Rantanen ym., 2020, s. 42−47; Myllyviita, 2016.)

Opettele huomaamaan positiiviset tunteet.

Opettele siis huomaamaan positiiviset tunteet. Ne ovat usein hyvin pieniä, herättävät vain vähän kehollisia tuntemuksia ja menevät ohi nopeasti. Kun tunnet sellaisen, pysähdy ja viivy hetkessä. Tulet huomaamaan, että positiivisia tunteita on enemmän kuin negatiivisia.

Millainen on työpaikan hyvä tunneilmasto?

Onko työpaikkasi niin innostava, että olet valmis näkemään vaivaa ja sietämään myös epäkohtia? Huomaatko ja näytätkö työpaikalla myös positiiviset tunteesi?

Hyvä työpaikan tunneilmasto on monipuolinen ja sen tulisi olla tavoitteena. Työpaikan tunnetaitoinen toiminta alkaa siitä, että pysähdyt huomaamaan tilanteessa ilmenevät tunteet. Se, että huomioit tunteita, ei tarkoita, että järjen voisi unohtaa. Kun tunteet on tunnistettu ja käsitelty, ne ovat usein tehneet tehtävänsä: järkevälle keskustelulle on luotu mahdollisuus. (Rantanen ym., 2020, s. 49−53, 67.)

Nimeä tunteesi

Opettele erottelemaan tunnetiloja toisistaan, nimeämään tunteet tarkemmin ja huomaamaan niiden voimakkuus. Havainnoi omaa ja työkavereiden käytöstä ja mieti mitä tunteita käytöksen takana voisi olla? Voisiko työkaverin vihaisuus ollakin käsittelemätöntä surua ja pettymystä tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta johtuvaa inhon tunnetta? Kun opit ymmärtämään ja nimeämään tunteita opit samalla säätelemään niitä ja muuttamaan negatiiviset tunteet neutraaleiksi. Tämä tunteiden ymmärtäminen ja johtaminen lisäävät työhyvinvointiasi, pystyvyyttäsi ja elämänhallintaasi. (Rantanen ym., 2020, s. 69; Myllyviita, 2016.)

Kun opit ymmärtämään ja nimeämään tunteita opit samalla säätelemään niitä.

Säikähdätkö työkaverin tunteita?

Rantanen ym. (2020) suosittelee, että puhuisimme työpaikalla tunteista aivan kuten muistakin asioista – asiallisesti ja tekemättä niistä suurta numeroa, koska ne ovat yksi työelämän tosiasioista. Esimerkiksi kertomalla: tällaisia tunteita minä koen. Tietoisuus työpaikalla koetuista tunnereaktioista kasvaa ja samalla päästään käsittelemään asioita, joihin tunteet liittyvät.

Rantasen ym. (2020) mukaan on myös hyvä muistaa, että tunteiden takana vaikuttavat usein tarpeet, jotka näkyvät käytöksessä. Pysähdy välillä ja mieti, mikä tarve voisi olla oman tai työkaverisi käytöksen takana.

Huomaa, että saat luotua aidon yhteyden työkaveriisi, kun huomioit hänet perustarpeineen seuraavasti:

1. osoita olevasi hänestä kiinnostunut
2. yritä aidosti ymmärtää, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän haluaa
3. osoita arvostavasi häntä ja hänen tunnetilaansa
4. tee näkyväksi, että yrität olla mahdollisimman reilu häntä kohtaan
5. tue hänen hallinnan kokemustaan
6. tee jatkuvasti näkyväksi, miten hän edistyy eri asioiden kanssa
7. osoita, miten merkityksellistä hänen toimintansa on.

(Rantanen ym., 2020, s. 105.) 

Tunteiden tunnistaminen, huomioiminen ja johtaminen ovat taitoja, jotka on mahdollista oppia siinä missä mitkä tahansa muutkin taidot. Harjoittelun kautta kuka tahansa voi oppia elämään tasapainoisempaa elämää omien tunteiden ja työssä kohtaamiensa muiden ihmisten tunneilmaisujen kanssa.

Lähteet 

Myllyviita, K. (2016). Tunne tunteesi. Kustannus Oy Duodecim.

Rantanen, J., Leppänen, I., Kankaanpää, H. (2020). Johda tunneilmastoa. Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. Alma Talent Oy ja tekijät. Balto print.

Tuominen, C. (2018). Johda tunteita – menesty työelämässä. Tammi.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082544195