Muutosten johtaminen VUCA-maailmassa: ihminen keskiössä
Muutosten johtamisesta löytyy paljon tutkimusta eri tieteenaloilta. Mielenkiintoista on, että usein johtamista on tarkasteltu suhteellisen vakaissa toimintaympäristöissä. Miten muutosjohtaminen onnistuu, kun toimitaan kompleksisissa ja epäselvissä ympäristöissä, VUCA-maailmassa?
Vuonna 2020 ilmestynyt johtamisen journaali, Journal of Organizational Change Management, koostuu artikkeleista, joissa on tutkittu muun muassa pelastus- ja kriisinhallintatyötä toteuttavia organisaatioita. Näiden työskentelyn ja johtamisen ympäristöjä kuvaavat jatkuvissa ja arvaamattomissa tilanteissa toimiminen, kriisit ja muut äärimmäiset tapahtumaketjut. Työskentely saattaa aiheuttaa työntekijöille erittäin voimakasta psykososiaalista ja fyysistä kuormitusta. Voimme ajatella, että kyseiset organisaatiot kohtaavat jokapäiväisissä tilanteissaan VUCA-maailman arvaamattomuuden. VUCA tulee sanoista Volatile, Uncertain, Complex, Ambiguity. Toisaalta olipa kyseessä kriisinhallintaorganisaatio tai joku muu, VUCA luonnehtii toimintaympäristöämme ja vaikuttaa merkittävällä tavalla muutosten johtamiseen.
Olennaista on herkkä ja taitava sisäisen ja ulkoisen tilanteen lukutaito, unohtamatta ihmisten kokemus- ja tunnemaailmaa.
Artikkeleiden tulokset osoittavat, ettei arvaamattomissa ja ennustamattomissa ympäristöissä ole vakiintunutta muutosten johtamisen onnistumisen kaavaa tai mallia. Löydettävissä on useita elementtejä, jotka tukevat johtamisen ja johtajan onnistumista haastavissa olosuhteissa. Nämä elementit voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin:
- Fokus ihmisissä, heidän voimavaroissaan, mentoroinnissa, oppimisessa, tunteissa.
- Johtaja on fasilitaattori, hän kehittää tietoisesti omaa johtajana kasvuaan.
- Hyvinvoivat työympäristöt, kunnioitus, ideoiden jakaminen, luovat ryhmät.
- Luottamus (yhteisen jakamisen kautta), tiimit, tasavertaisuus, monimuotoisuus, suvaitsevaisuus.
- Visio ja siihen sitoutuminen, osaamista, teknologiaa ja tarinankerrontaa hyödyntäen.
- Dynaaminen vuorovaikutus omistajien, työntekijöiden, asiakkaiden, investoijien, sidosryhmien kanssa.
Muutos on päällekkäisiä tapahtumaketjuja ja -prosesseja, joista osa avautuu ja osa sulkeutuu, osa on liikkeessä kaiken aikaa.
Kun muutosjohtamista tarkastellaan johtajan näkökulmasta, yksi tärkeimmistä onnistumisen edellytyksistä on, että johtaja kykene sopeuttamaan omaa toimintamalliaan ja -tapojaan tilannekohtaisesti. Hänellä tulee olla kyky suhteuttaa ja muotoilla johtamisensa tilanteen ja ympäristön edellyttämällä tavalla. Olennaista on herkkä ja taitava sisäisen ja ulkoisen tilanteen lukutaito, unohtamatta ihmisten kokemus- ja tunnemaailmaa.
Tärkeää on, että myös organisaation työntekijöillä on mahdollisuus vahvistaa omia muutostaitojaan. Muutos ei ole kertaluontoista, vaan jatkuvaa. Muutos on päällekkäisiä tapahtumaketjuja ja -prosesseja, joista osa avautuu ja osa sulkeutuu, osa on liikkeessä kaiken aikaa.
Teksti on ilmestynyt aiemmin myös Duunata.fi-blogissa.
Lähteet
Fleming, K. & Millar, C. (2020). Guest editorial. Journal of Organizational Change Management, vol. 32(3).
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021102752557