”Asiantuntijuus rakentuu yhdessä”

Suomen kielen ja viestinnän lehtori Hanna Hovila on ollut mukana kehittämässä Diakin pedagogiikkaa niin kauan kuin on ollut töissä Diakissa.  

 – Konkreettisimmin pedagogiset valinnat ovat näkyneet opetussuunnitelmien uudistamisessa. Opetussuunnitelman tavoitteet taas näkyvät opettajan työssä päivittäin, Hovila kertoo.  

Hovila tuli Diakiin työhaastatteluun suoraan muutaman viikon ikäisen vauvan luota vanhempainvapaallaan vuonna 2012. Työt alkoivat seuraavana vuonna asioimistulkkauksen opinnoissa. Sittemmin työt ovat laajentuneet kaikille Diakin aloille. Hän opettaa esimerkiksi kirjoittamista, kohtaamista ja vuorovaikutusta, kielitietoisuutta tulkeille, selkokieltä monikulttuurisuusopinnoissa, erityistä tukea tarvitsevien kommunikaatiomenetelmiä terveydenhoitajille sekä monikulttuurisuuden täydennyskoulutuksia. Lisäksi hän on ollut mukana esimerkiksi asioimistulkkauksen opetussuunnitelmien päivityksessä ja toiminut toisena ohjaajana asioimistulkkauksen opinnäytetöissä. 

Viestinnän opettajana hänellä on läpileikkaava näkökulma siihen, miten pedagogiset valinnat näkyvät kaikissa tutkinnoissa ja kaikissa vaiheissa opintoja.  

– Viestinnän opettaja on mukana koko opiskelijan polun: siitä lähtien, kun opetellaan, miten korkeakoulussa kirjoitetaan aina opinnäytetyövaiheeseen asti, Hovila kertoo. 

Sanoitus opintopolun rakentamiseksi 

Pitkän kehittämishistoriansa ansiosta Hovila tietää, että dialoginen muutospedagogiikka ei sinänsä ole uusi asia Diakissa. Kohtaamisen, dialogisuuden ja voimaantumisen korostaminen ovat jo pitkään olleet osa opetuskäytäntöjä. Nyt näille menetelmille on löydetty yhdessä sanoitus, joka nivoo menetelmät yhteen ja helpottaa niiden kokonaisuuden hahmottamista. 

– Kun lähtee suunnittelemaan opintojaksoa, on pedagogiikka jo mielessä. Pystyn rakentamaan opiskelijan oppimisen polkua, joka koostuu jo saaduista tiedoista ja taidoista ja ohjaamaan häntä eteenpäin. Opettajan tehtävänä on rakentaa opiskelijalle tämä oppimisen polku, joka ei välttämättä näy opiskelijalle itselleen, Hovila miettii. 

– Opettajana minun tulee ymmärtää, minkä matkan opiskelija on jo kulkenut osaamisessaan ja minkä osan opettaja voi siihen tuoda uudella opintojaksolla.   

Opettaja mentorina 

Dialogisen muutospedagogiikan ytimessä on neljä ulottuvuutta, jotka osaltaan rakentavat ammatillisuutta: dialogisuus, oppiminen tiedonhankinta ja tiedon luomisena sekä muutos. 

Dialogiseen muutospedagogiikkaan sisältyy olennaisena osana vuorovaikutus ja kohtaaminen.

Dialogiseen muutospedagogiikkaan sisältyy olennaisena osana vuorovaikutus ja kohtaaminen. Hovilan mukaan se voi näkyä monella tapaa, kuten rohkaisuna vuorovaikutukseen opiskelijoiden kesken tai osallistumisena työelämäyhteistyöhön. Se näkyy myös tavassa opettaa. Käytännön toteutuksessa opettaja voi valita esimerkiksi toteutetaanko opintojakso verkossa, luovia menetelmiä hyödyntäen tai muutoin osallistamalla.  

Opettajana Hovila ei halua olla vain puhuva pää vaan mahdollistaja, joka istuttaa siemeniä oppimiselle. 

– En kaada tietoa päähän vaan opetan keskustellen. Opettaja on pikemminkin mentorin tai ohjaajan roolissa.  

Hovilan omaa opettajuutta ohjaa innostumisen ja innostamisen ajatus.  

– Pedagogiikan kehittäminen ja siitä innostuminen on oman ammattitaidon ylläpitämistä, opettajuudessa tärkeää on myös haluta oppia itse. Jos en itse ole valmis oppimaan, en voi luoda tilaa muillekaan oppia, hän sanoo. 

– Jokaisen opintojakson jälkeen minusta tuntuu, että opiskelijat ovat opettaneet minulle oppimisesta yhtä paljon kuin olen heille itse pystynyt mahdollistamaan oppimista.  

Etävuorovaikutus on mahdollisuus 

Korona on vienyt opetusta laajasti verkkoon. Miten vuorovaikutus sitten toimii näyttöpäätteillä? Hovilan mukaan etäopetus on myös mahdollisuus uudenlaiselle vuorovaikutukselle. Hän on huomannut, että osassa opiskelijoista etäopiskelu on tuonut esille ihan uusia puolia.  

– Sellaiset opiskelijat, jotka ehkä tunnilla ovat hiljaisempia tarkkailijoita, saattavatkin osallistua chatissa aiempaa enemmän. Etäryhmässä on usein tavallaan aivan eri ihmiset opiskelemassa kuin livenä, Hovila hymähtää.  

Hovila peräänkuuluttaa uudenlaisten kohtaamisten muotojen opettelua myös etänä. 

– On hyväksyttävä, että tämä on meidän tulevaisuuttamme. Kohtaamme yhä useammin etänä. Sen sijaan, että märehditään asiaa, tulisi pohtia, millä keinoin teemme kohtaamisesta mielekkäämpää.  

Opettajana Hovila näkee, että keinot voivat olla yksinkertaisiakin.  

– Meidän opettajien tulisi opetella olemaan kameran edessä ja käyttämään persoonaamme rohkeammin. Opettaja voi heittäytyä ja höpsötelläkin. Itse en ikinä esimerkiksi käytä etäoppitunneilla taustakuvia. Jos opetan kotoa käsin, se saa näkyä. Tavallaan olemme ehkä tulleet jopa lähemmäs toisiamme.  

Vuorovaikutusta eri suuntiin 

Dialogisuus on opinnoissa tärkeää paitsi opiskelijan ja opettajan tai muiden opiskelijoiden välillä myös opiskelijan vuorovaikutusta työelämän suuntaan sekä Diakin vuorovaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan.  

– Joka kohdassa opintoja korostamme, että asiantuntijuus rakentuu jatkuvassa vuorovaikutuksessa, yhdessä muiden kanssa, Hovila alleviivaa.  

Hovilan mielestä ammattikorkeakoulun opetusmuodot tukevat dialogisuutta ja yhdessä tekemistä. Ammattikorkeakouluille monialaisuus on luontevaa.  

Ammattikorkeakouluille monialaisuus on luontevaa.  

– Meiltä valmistuu ammattilaisia aloille, joiden haasteet harvoin ovat ratkaistavissa vain yhdenlaisilla lähestymistavoilla. Tarvitaan vahvaa kohtaamisen, ymmärtämisen ja kuuntelemisen taitoa. Pedagogiset valintamme tukevat tätä rakentumista, Hovila pohtii. 

Hovilan mielestä yhteiskehittämisen ajatusta, mikä myös sisältyy Diakin pedagogisten valintojen sisään, kaivattaisiin yhteiskunnassa ja oppilaitoksissa muutenkin. Oppiminen tiedon rakentamisena ja luomisena viittaavat tähän. 

– Harva asiantuntija istuu yksin kopissa vaan myös työelämä on jatkuvaa yhteisen tiedon luomista ja yhteiskehittämistä. On tärkeää, että jo opintojen aikana opitaan tunnistamaan omaa osaamista ja sitä, mitä annettavaa työelämässä on.  

Useimmiten yhdessä tehtävä opinnäytetyö on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä. Tässä voitaisiin nykyistä laajemmin hyödyntää Hovilan mielestä myös monialaisuutta ja yhdistellä eri alojen näkökulmia jonkin ongelman ratkaisemiseen. 

Muutoksentekijöitä 

Dialogiseen muutospedagogiikkaan sisältyy myös ajatus muutoksesta. Hovilan mukaan tämä viittaa sekä opiskelijan valmiuteen sopeutua muutokseen että opiskelijan rooliin muutoksentekijänä. 

– Opintojen aikana kannustetaan muutoksentarpeen huomaamiseen. Meillä kasvatetaan asiantuntijoita, jotka uskaltavat puuttua epäkohtiin, sanoa että tämä ei toimi näin, ja nähdä muutoksen mahdollisuuden, Hovila pohtii.  

Muutoksentarpeen huomaamiseen olennaisena osana liittyy myös osallistaminen, jolla on pitkät perinteet Diakissa. Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Diakin opinnäytetyöt tehdään osallistavan ja tutkivan kehittämisen eli OSKEn menetelmin, jossa toteutetaan työelämää ja oppimista palvelevaa yhteiskehittämistä. 

– Kannustamme opiskelijoita rohkeaan itsenäiseen ajatteluun ja asennoitumaan niin, että mikään asia ei ole sellainen, ettei sitä voisi muuttaa paremmaksi. Maailma ei ole valmis.