Sote-alan ammattilainen ja tulkki ohjaavat yhdessä monikielisten kohtaamistilanteiden viestintää
Asioimistulkin läsnäolo on arkea etenkin sosiaali- ja terveysalan kohtaamisissa. Läsnäolo ja viestinnällinen ohjaustaito ovat tärkeitä sekä sote-alan ammattilaiselle että tilanteeseen osallistuvalle asioimistulkille. Näiden taitojen ansiosta luottamus rakentuu ja ymmärrys lisääntyy kahden ammattilaisen välillä. Tulkki osallistuu viestintään tarjoamalla molemmille osapuolille yhtäläisen mahdollisuuden kielelliseen yhdenvertaisuuteen ja onnistuneeseen kohtaamiseen.
Sote-alan ammattilainen ja asiakas käyvät dialogia, kun taas tulkin läsnäolo synnyttää trialogisen viestintätilanteen, jossa on kolme puheenvuoron käyttäjää. Dialogin osapuolilla on omat tavoitteensa, joiden saavuttamiselle tulkki on kielellinen ja viestinnällinen mahdollistaja. Sote-alan ammattilainen ja tulkki yhdessä ohjaavat vuoropuhelun, vuorovaikutuksen ja kohtaamisen jäsentymistä ja onnistumista.
Tulkatun asiakaskohtaamisen alussa tulkki selkeyttää oman tehtävänsä kohtaamistilanteessa. Hän ilmoittaa pyrkivänsä tulkkaamaan kaiken sanottavan mahdollisimman tarkkaan sekä olevansa puolueeton ja salassapitovelvollinen. Hän toteaa käyttävänsä sanaa tulkki, jos hänellä itsellään on sanottavaa tai kysyttävää, esimerkiksi tulkki pyytää toistamaan.
Tulkki myös kertoo käyttävänsä tulkatessaan minä-muotoa, kun muut osapuolet käyttävät itsestään sanaa minä. Hän saattaa myös erikseen mainita, että muiden osapuolien eli tulkattavien tulisi osoittaa sanansa toisilleen ja kohdistaa katseensa toisiinsa. Tulkki pyrkii myös fyysisesti sijoittumaan tilaan sellaiseen paikkaan, että hän edistää suoraa dialogia tulkattavien kesken. Näin tulkki asettaa itsensä viestinnän välittäjän puolueettomaan roolin.
Tulkki on vastuussa viestin välittymisestä
Kohtaamisissa sote-alan ammattilaisella ja hänen asiakkaallaan on tilanteen mukaiset tavoitteet ja tarpeet, jotka ohjaavat viestintää. Tässä korostuu sote-ammattilaisen kohtaamistilanteiden ohjaustaito. Tulkatussa tilanteessa myös tulkki omalta osaltaan ohjaa tilannetta, koska tulkattuun keskusteluun liittyy omia lainalaisuuksia.
Sote-alan ammattilaisella ja hänen asiakkaallaan on tilanteen mukaiset tavoitteet ja tarpeet.
Dialogitulkkauksessa puhujien on hyvä jaksottaa puhetta. Tulkilla on oikeus ja velvollisuus keskeyttää tulkkauksen kannalta kohtuuttoman pitkät puheenvuorot, jotta hän voi tulkata mahdollisimman kattavasti ja virheettömästi.
Jos on tarvetta puhua pidempiä jaksoja ilman taukoja, tulkkia voi pyytää vaihtamaan tulkkausmenetelmää konsekutiivi- eli peräkkäistulkkauksesta simultaaniseen eli samanaikaiseen kuiskaustulkkaukseen. On kuitenkin erikseen varmistettava tulkilta, että hän hallitsee kuiskaustulkkauksen.
Vaikka tulkki on puolueeton, hän voi nonverbaalisin keinoin tarvittaessa ohjata ja edistää vuorovaikutusta esimerkiksi katsellaan tai ilmeellään. Tämä vaatii kuitenkin tulkilta erittäin hyvää tilannetajua.
Onnistunut tulkkaus syntyy yhteisillä pelisäännöillä
Kun tulkkia tarvitaan, on hyvä olla perehtynyt tulkattuja kohtaamisia sujuvoittaviin järjestelyihin. Tulkattu tilanne vaatii jo trialogisuuden takia aikaa. Pitkissä toimeksiannoissa tulkki voi myös tarvita taukoja itse tilanteessa, koska työ on kognitiivisesti kuormittavaa.
Jos mahdollista, anna tietoa tulkattavasta tilanteesta tulkille etukäteen. Näin hän voi valmistautua tehtäväänsä tulkin ammattieettisten ohjeiden mukaisesti. Asioimistulkkaustilanteissa suositeltavaa on, että ainakin tunnin välein pidetään lyhyt tauko. Kuormittavuutta lisäävät myös mahdolliset häiriötekijät ympäristössä, kuten taustamelu tai huono ilmanvaihto.
Yhdessä tulkin kanssa kannattaa ennen tilaisuuden alkua varmistaa, että olot ovat asianmukaiset. Jos työskentelet tulkin kanssa ja hänen toimintansa herättää kysymyksiä, voit aina kysyä tulkilta asiasta joko tulkkaustilanteen aikana tai sen jälkeen.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022050933839