Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Koronapandemia tulkkilehtorin työssä

Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia koronapandemia on tuonut viittomakielen tulkkilehtorin työhön sekä tulkkausta opettavan opettajan että tulkin näkökulmasta?

Tulkkikoulutuksessa on alun täyssulun jälkeen edetty hybridimallissa, eli välttämätön opetus on järjestetty kampuksella.

Etäopetus sopii joihinkin opetussisältöihin erinomaisesti ja tulee niissä olemaan mukana jatkossakin.  Opiskelijat ja opettajat ovat oppineet käyttämään digitaalisia välineitä, ohjelmia ja sovelluksia. Tulkkauksen koulutuksessa on vuoden 2020–2021 aikana otettu käyttöön ainakin seuraavia ohjelmia: etäpalaverit videoyhteydellä mahdollistavat Zoom, Teams ja Meet, vuorovaikutusta digitaalisella ilmoitustaululla tukeva Jamboard, videoiden jakamisen ja kommentoinnin mahdollistava Flipgrid, ruudunjakoon sopivat Ipadin Mirror-ohjelmat, kuvakommunikoinnin apuvälineohjelmat Grid3 ja Boardmaker 7 sekä erilaiset verkkotentti-, piirros- ja video-ohjelmat.

Etäopiskelu on mahdollistanut uudenlaista yhteistyötä, kuten monipaikkaisia etäsimulaatioita terveysalan koulutusohjelmien kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Opiskelijat ja lehtorit ovat päässeet osallistumaan kansallisiin ja kansainvälisiin seminaareihin ilman matkustamisen vaivaa ja kuluja.

Uudenlaista vuorovaikutusta

Kasvokkaisten tapaamisten vähentyminen on kuitenkin lisännyt yksinäisyyden tunteita ja laskenut osalla opiskelijoista opiskelumotivaatiota.

Etätapahtumien järjestäjien taidot ovat kehittyneet ja ohjelmat parantuneet kuuluvuuden, näkyvyyden ja saavutettavuuden näkökulmista. Opinnäytetyöseminaareihin saimme työelämäohjaajia osallistumaan ennätysmäärän.

Kasvokkaisten tapaamisten vähentyminen on kuitenkin lisännyt yksinäisyyden tunteita ja laskenut osalla opiskelijoista opiskelumotivaatiota. Etäopinnoissa vuorovaikutus vähenee varsinkin, jos kameroita ja mikrofoneja pidetään kiinni. Monen asian yhtäaikainen tekeminen on myös lisännyt keskittymisvaikeuksia.

Oppimisvaikeuksia

Tulkkiopiskelijat ovat eri vaiheissa kielen oppimista. Viittomakielen ymmärtäminen on haastavaa, jos kieltä on opiskellut vasta pari vuotta. Asiakkaiden käyttämät maskit vaikeuttavat ymmärtämistä.

Harjoittelupaikkojen saaminen on ollut haastavaa muistakin syistä. Turvavälit ja henkilömäärärajoitukset ovat vaikuttaneet siihen, mihin työelämän tilanteisiin opiskelijat mahtuvat mukaan. Kelan kilpailutuskauden vaihdos osui huhtikuulle 2021 ja kilpailutusprosessit ovat olleet tulkkausalan yrityksille kuormittavia. Kilpailutuksessa vain osa yrityksistä hyväksytään Kelan palveluntuottajiksi. Prosessin ajan yritykset ja tulkit ovat epävarmassa työllisyystilanteessa.

Tulkkiopiskelijoiden valmistuminen ei ole pandemian takia estynyt, mutta hidastunut.

Tulkkiopiskelijoiden valmistuminen ei ole pandemian takia estynyt, mutta hidastunut. Opiskelijoilta opiskelu poikkeusaikana on vaatinut. Opiskelijat ovat tarvinneet erilaista tukea opintojensa aikana ja opiskelijan huolen kuuleminen on ollut tärkeä osa opettajien työtä.

Maskit ja turvavälit asiakastilanteiden haasteina

Ilmeet ovat tärkeässä roolissa sekä viittomakielessä, viitotussa puheessa että viittomakommunikaatiossa. Maskin läpi ei näe ilmeitä, eikä viittomakielelle tärkeää huuliota. Huulion avulla erotetaan viittomia, jotka ovat homonyymejä eli sellaisia, että sama viittoma voi tarkoittaa kahta tai useampaa eri asiaa. Jos huuliota ei näe, on vaikea tietää varmasti, onko jokin kypsä vai raaka tai puhutaanko vodkasta vai Venäjästä.

Sormiaakkoset, numerot, ja etenkin iäkkäiden kuurojen käyttämät vanhat suomalaisen viittomakielen aakkoset ovat tulkeille ja tulkkiopiskelijoille haastavia ymmärtää, kun huuliota ei erota.

Tulkkien asiakkaat käyttävät maskeja tai visiirejä. Visiirin läpi ilmeiden ja huulion näkeminen helpottaa huomattavasti tulkkausta, mutta visiiriin osuvat viittomat aiheuttavat myös koomisia tilanteita. Visiirit lennähtelevät sinne tänne, kun viittoman pitäisi osua kasvoihin ja se osuukin muovikalvoon.

Turvavälien pitäminen voi olla pienissä tiloissa hankalaa. Turvavälit vaikeuttavat tulkin asettumista tilaan, niin että hän näkee ja kuulee hyvin. Jos mukana on tulkkiopiskelija, saattaa olla, että opiskelija joutuu eri nurkkaan huoneessa kuin asiakas ja tulkki. Turvavälien pitäminen ei aina ole mahdollista. Kuurosokea asiakas saattaa tarvita opastamista tai kädestä käteen tehtävää taktiiliviittomista. Puhevammainen asiakas tarvitsee tulkin lähelleen, että ulottuu esimerkiksi kuvakansioon tai tablettiin. Uimaan menevä asiakas saattaa tarvita tulkin mukaansa altaaseen. Näihin tilanteisiin tulee varautua etukäteen ja miettiä mahdollisimman turvallisia toimintatapoja ja suojautumiskeinoja, esimerkiksi huolellista hygieniaa, hanskoja ja käsidesiä.

Viittomakieli näkyväksi

Koronapandemia on nostanut esille viittomakielisen tiedottamisen tärkeyden.

Koronapandemia on nostanut esille viittomakielisen tiedottamisen tärkeyden. Kuurojen Liitto ry myönsi valtioneuvoston kanslialle Viittomakieliteko 2020 -tunnustuspalkinnon ansioista viittomakielisen tiedonsaannin turvaamisesta kriisitilanteessa. Tulkkaus nousi televisioitujen lähetysten ansiosta näkyville ja viittomakieliset saivat saman tiedon samanaikaisesti ja samaa kanavaa pitkin kuin kaikki muutkin. Tämän toiminnan tulee jatkua tulevaisuudessakin.

Myös etätulkkaus otettiin käyttöön nopeasti koronan myötä ja Kelan toimintatapa sen suhteen muuttui. Tulkkausta tuottavien yritysten on lupa tarjota nyt myös etätulkkausta ja se on koko alaa kansainvälisestikin kehittävä mahdollisuus.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132327