YAMK-tutkinto palvelee työelämää

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK) on voinut suorittaa jo 20 vuoden ajan ja tutkintoja onkin suoritettu yli 30 000 tuona aikana. Silti työnantajat eivät vieläkään tunne YAMK-tutkinnon tuottamaa osaamista ja hyötyä.

Maisteritason tutkinto

YAMK-tutkinto on tasoltaan samaa ylempää korkeakouluastetta kuin yliopistoiden tuottama maisterin tutkinto. YAMK-tutkintoon ei kuitenkaan suhtauduta työpaikoilla samoin, vaikka molemmat tutkinnot antavat saman kelpoisuuden.

Osasyynä on tutkintojen laajuus: YAMK:ssa se on 60–90 opintopistettä, kun taas maisterin tutkinto on 120 opintopistettä. Tässä usein unohtuu, että yliopistossa suoritettava kandidaatin tutkinto on 180 opintopistettä, kun taas AMK-tutkinnot ovat 210–240 opintopistettä. Alempi ja ylempi tutkinto näin ollen yhdessä ovat korkeakoulusta huolimatta Bolognan prosessin mukaiset 300 opintopistettä.

Työnantaja voi tukea osaamisen päivittäjää

YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat ovat motivoituneita niin opintoihin kuin työhönkin. Kuitenkin opintojen, työn ja muun elämän yhteensovittaminen tehdään usein tahallisen hankalaksi. Työnantajan antama tuki opintoihin lisää sitoutumista organisaatioon, työntekijän hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, minkä lisäksi työnantaja saa opiskelevan työntekijänsä osaamisen ja opintoihin kuuluvien oppimistehtävien hyödyn itselleen.  YAMK-tutkinnot tarjoavat koulutusohjelmakohtaisia syventäviä opintoja sekä laaja-alaisia tiedolla johtamisen ja kehittämisen, tiedon etsimisen ja soveltamisen ja viestinnän osaamista.

Toivottavaa olisi, että työnantaja arvostaisi koulutusta ja mahdollistaisi joidenkin opintoihin liittyvien luentojen tai tehtävien koostamisen myös työaikana. Näin ei kuitenkaan monessa työpaikassa ole, päin vastoin. Yliopistokoulutuksen osalta on joillakin työpaikoilla mahdollisuus saada palkallista graduvapaata useita kuukausia; silloinkin, kun lopputyö ei liittyisi omaan yksikköön. Työntekijä sitoutuu vastavuoroisesti tekemään töitä työnantajalla tämän jälkeen kaksi vuotta. Tilanne hyödyttää molempia osapuolia. Miksi näin ei ole ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinnon suhteen? YAMK-opinnäytetyö suoritetaan omalla ajalla, vaikka se tehtäisiin oman työn ja työyhteisön kehittämiseksi.

YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat ovat motivoituneita niin opintoihin kuin työhönkin.

Tutkintojen tasa-arvosta ei voida puhua myöskään niiden suorittamismahdollisuuksien suhteen. Opintovapaan pitäminen pienellä aikuiskoulutustuella on monelle mahdotonta. Perheelliset, pienituloisissa sote-alan töissä olevat naiset harvoin pystyvät säästämään puskuria opintovapaata varten tai irrottautumaan opintovapaalle kulujen ollessa vapaalla samat kuin muulloinkin. Tämän vuoksi työnantajan joustoa tarvittaisiin kipeästi. Opiskelijan tulee olla erittäin motivoitunut, jaksava, taitava aikatauluttaja ja multitaskaaja, jotta voi saada opinnot onnistumaan työn ohessa. Myös olematon sosiaalinen elämä on tässä kohtaa valttia.

Opiskelevat työntekijät saavat opinnoista lisää itseluottamusta ja ammatillinen osaaminen sekä ammatillinen minä vahvistuvat. Tästä hyötyvät niin työntekijä, työnantaja kuin muutkin työyhteisön työntekijät.  Selkeät, koko organisaation kattavat yhtenäiset ohjeistukset koulutuksen tukemisesta tuntuvat puuttuvan monesta työpaikasta. Opintojen sujuvuuden helpottaminen ja jatko-opintomyönteisyys on myös vetovoimatekijä organisaatiolle. Onko sote-alan työnantajilla tässä tilanteessa varaa olla hyödyntämättä kilpailuetua?

YAMK-tutkinto palvelee työelämää

YAMK-opinnäytetyö palvelee suoraan työelämää ja tuottaa usein tärkeää tietoa käytännön työstä, erilaisista kehittämistarpeista sekä toimivista käytännöistä. Työnantajilta olisi hyvä löytyä tukea siihen, että työntekijät tuottavat opinnäytetöitä omiin työyhteisöihinsä. Tämä toteutuisi erityisesti silloin, jos opintoihin kannustettaisiin. Työntekijällä olisi työnantajan kanssa ehkä jo ennalta laadittu suunnitelma opintojen ja opinnäytetyön toteuttamiseksi työelämästä nousevan tarpeen pohjalta. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään tällä hetkellä heikosti. Työnantajilla on kyllä jonkin verran ideoita opinnäytetyön aiheiksi, mutta ei ehkä aktiivisesti lähdetä tarjoamaan oman organisaation työntekijöille mahdollisuutta opiskella ja tuottaa tutkimustietoa työn ohella, vaikka tästäkin hyötyisi eniten juuri työnantajataho.

Työpaikoilla YAMK-tutkinnon tuomaa osaamista voisi hyödyntää laajemminkin. Työntekijöille olisi hyvä olla osaamista vastaavia tehtäviä tarjolla, kuten vastuullista esihenkilötyötä, projektinhallintaa ja erilaisten projektien vetämistä. Lisäkoulutus olisi syynä näkyä myös palkkauksessa. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan palkat ovat kautta linjan matalat. Moni korkeakoulutettu työskentelee mediaaniansioiden alapuolella tehden vaativaa asiakastyötä haastavien asiakasryhmien ja sensitiivisten aiheiden äärellä. Tutkinto antaa valmiuksia myös johtaa itseään, käsitellä erilaisia työyhteisön ristiriitoja ja kehittää työmenetelmiä koulutuksen tuoman ammattitaidon turvin.

Onneksi ilahduttavia poikkeuksia työnantajien joukossa myös löytyy. Kun työnantaja tukee ja kannustaa työn ohessa opiskelevaa, on todennäköisempää, että työntekijä myös jatkossa sitoutuu työpaikkaansa. Tämä käden ojennus kannattaa, kun ottaa huomioon sote-alojen työvoiman saatavuuden haasteet.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101862405