Tulevaisuuden karttapalvelu huomioi luonnon hyvinvoinnin lähteeksi
Useiden tutkimusten mukaan luonnossa oleskelulla ja viheralueiden läheisyydellä on yhteys ihmisten kokemaan hyvinvointiin ja osallisuuteen. Tämän blogin tarkoituksena on pohjustaa ekohyvinvoinnin näkökulman sisällyttämistä kehittämäämme Huono-osaisuus Suomessa -karttasivustoon.
Mielestämme on tärkeää selvittää, miten Suomessa voitaisiin luotettavalla tavalla esittää ja havainnollistaa huono-osaisuuden, hyvinvoinnin ja luonnon suhdetta osana Huono-osaisuus Suomessa -karttasivustoa (HOS).
Luonnon hyvinvointivaikutuksia havainnoivia mittareita on kehitetty, ja erilaisten paikkatietoon perustuvien havaintojen avulla on voitu kartoittaa hyvinvointia tukevia ympäristöjä. Vaikka tutkimustietoa on paljon, tämän tiedon soveltaminen karttasivustolle vaatii monen eri alan osaamista ja teoreettista ymmärrystä.
Valitsemallemme termille ”ekohyvinvointi” täytyy määritellä päivittyvät indikaattorit ja mittarit, joita pitäisi olla saatavilla kaikista Suomen kunnista ja hyvinvointialueilta. Haasteena on myös kuvata, mitä on luonto Suomen olosuhteissa ja millainen on se luontosuhde, joka vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme.
Vaikka tietoa on jo olemassa, tulee sitä systematisoida, kuten karttasivuston aikaisemmassa kehittämistyössä on tehty muiden indikaattoreiden osalta. Tutkittua tietoa löytyy koottuna esimerkiksi osallisuuden näkökulmasta sekä luontoilun terveysvaikutuksista ja luonnon vaikutuksista mielen hyvinvointiin.
Kuinka esittää luonnon hyvinvointivaikutuksia kartalla?
Haasteena on muun muassa se, miten luonto määritellään ja miten luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan mitata. Tarpeen on myös tarkastella erilaisia mahdollisuuksia jaotella aineistoa ja esimerkiksi tehdä erilaisia korrelaatiokuvia indikaattoreiden keskinäisistä suhteista. Tämä voisi olla yksi tapa kuvata hyvinvoinnin, pahoinvoinnin ja luonnon suhdetta toisiinsa. Toinen haaste liittyy luontosuhteeseen ja sen mittaamiseen muutoinkin kuin subjektiivisesti. Sitran kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat luonnon itselleen pääosin tärkeäksi riippumatta toimeentulosta tai asuinkunnasta. Saman kyselyn mukaan suomalaiset kokevat tärkeäksi erityisesti lähiluonnossa liikkumisen ja luonnon havainnoinnin arjessa asutuksen keskellä.
Haasteena on muun muassa se, miten luonto määritellään ja miten luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan mitata.
Yksi mahdollisuus aloittaa työ olisi tarkastella jo olemassa olevia erilaisia aineistoja kuten paikkatietoaineistoja, maankäyttöaineistoa tai alueluokituksia. Lisäksi on mahdollisuus tarkastella etäisyyttä tai saavutettavuutta viheralueille, alueiden monimuotoisuutta tai maisemallisuutta.
Kaupunki-maaseutu-luokitus olisi kiinnostava alueajako tarkastelulle, mutta sen osalta ongelmaksi muodostuu huono-osaisuusdatan saatavuus. Sosiaali- ja terveyspalveluista saatavien mittareiden tarkin aluetaso on kunta, ja Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta löytyy postinumerotasoista tietoa.
Myös luonnolla on hintansa
Vaikka kaikkia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin ei olekaan välttämätöntä ilmaista rahamääräisinä, on se kuitenkin tehokas tapa kiinnittää sekä yleisön että päättäjien huomio. Karttasivustolle tulevien, tutkimustietoon perustuvien indikaattoreiden avulla voidaan tarkastella niiden mahdollisia yhteyksiä muiden hyvinvointia ja huono-osaisuutta kuvaavien mittareiden kanssa.
Tarvitaan eri tieteenaloja yhdistäviä ratkaisuja huomioimaan laajoja kokonaisuuksia. Maailmalla on jo jonkin verran tutkimustietoa luonnon hyvinvointivaikutusten kustannusvaikuttavuudesta. Muun muassa viherpeitteisillä alueilla asuminen oli käänteisesti yhteydessä välittömiin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Ehkä merkittävin viimeaikaisin avaus tähän liittyen on The Dasgupta Review, joka havahduttaa näkemään luonnon ja talouden yhteyden ja sen huomioimisen taloustieteessä ja päätöksenteossa.
Niukkuudessa elävät kokevat hyötyvänsä yhtä lailla, elleivät enemmän, luonnon hyvinvointivaikutuksista. Analyysimme mukaan (Wiens ym., 2021) luonnossa oleskelu esimerkiksi mahdollisti elpymisen ja vahvisti henkistä jaksamista. Viheralueilla onkin yhteisöllisyyttä, vaikuttamista ja osallistumista tukevia vaikutuksia. Uudistetun sivuston kautta saataisiin siis näkyväksi osin vielä hyödyntämätöntä luonnon hyvinvointivaikutusten potentiaalia huono-osaisuuden vähentämiseksi.
Oikeudenmukainen ekohyvinvointi todeksi
Tarkoituksenamme on siis kehittää jo olemassa olevaa Huono-osaisuus Suomessa -karttasivustoa vastaamaan paremmin niin ihmisten kuin koko planeetan ekohyvinvoinnin haasteisiin. Hyvinvointimme on riippuvainen ekosysteemistä, ja pelkästään taloudelliseen kasvuun perustuva ymmärrys on tullut tiensä päähän.
Ekologiset kriisit koskettavat meistä jokaista, ja niillä on terveyteen, turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen liittyviä ulottuvuuksia.
Uudistetun karttasivuston avulla hahmottaisimme asioita ekohyvinvoinnin näkökulmasta ja pääsisimme tarkastelemaan mahdollisia yhteyksiä muun muassa eriarvoistumiskehitykseen.
Karttasivusto antaisi tietoa ennakkovaikutusten arvioinnin tueksi, ja hyvinvointialueet ja kunnat hyötyisivät tiedosta asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Näin erilaiset ekohyvinvoinnissa tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tulisivat laajemmin kaikille näkyviksi.
Lähde
Wiens, V., Zitting, J., Kytölä, L. & Pekonen, E. (2021). Luontoperustaisilla menetelmillä osallisuutta ja hyvinvointia. Teoksessa J. Helminen, S. Kajander-Unkuri & O. Vesterinen: Ohjaus- ja valmennusosaamista kehittämässä – Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2021. Diakonia-ammattikorkeakoulu.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101862424