Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Koronavuoden koiranpentu

Vuoden 2020 suosikkihankinnat ovat olleet suomalaisille koiranpentu, kesämökki ja vene. Eikä ihme, sillä luonnon ja eläinten vaikutukset hyvinvointiimme ovat nykyisin laajasti todennettuja. Luontosuhteemme on tullut koronaviruspandemian myötä näkyvämmäksi.

Koronapandemiasta johtuen olemme eläneet hyvin poikkeuksellista vuotta, joka on horjuttanut turvallisuudentunnettamme. Kevään eristyksissä oleminen vähensi useimmilla meistä sosiaalisia kontakteja merkittävästi. On vaikea arvioida, kuinka kauan koronan aiheuttamat poikkeusolot jatkuvat. Epävarmuus ja epätietoisuus tulevasta ahdistavat 

Tänä vuonna yhteiskunnalliset olosuhteet eivät ole mahdollistaneet kohtaamisia siinä määrin kuin olisi monelle tarpeellista.

Ihmisellä on tarve tulla kohdatuksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Tänä vuonna yhteiskunnalliset olosuhteet eivät ole mahdollistaneet kohtaamisia siinä määrin kuin olisi monelle tarpeellista. Kohtaamisten vaje voi pitkittyessään ilmetä psyykkisenä ja fyysisenä oireiluna.   

Moni on pyrkinyt paikkaamaan tätä puutosta ennaltaehkäisevästi hankkimalla koiranpennunKäytännön syistä pennun hankintaan tänä vuonna on ehkä päädytty, koska kotona ollaan muutenkin paljon, ja on aikaa kasvattaa uutta perheenjäsentä. Onko taustalla kuitenkin syvempiä syitä, miksi kaipaamme lemmikkiä juuri nyt enemmän kuin koskaan? 

Eläin lisää turvallisuudentunnetta 

Huolestuttavien uutisten ja uhkakuvien keskellä eläimen läsnäolo tuo elämään spontaania iloa ja positiivista virettä. Eläin lisää turvallisuudentunnetta sekä antaa ja ottaa vastaan läheisyyttä. Eläimet auttavat tunneilmaisussa, parantavat itsetuntoa ja mielialaa (Hautamäki ym., 2018, s. 55) sekä antavat mahdollisuuden kosketus- ja tuntoaistimuksiin (Hoagwood ym., 2017, s. 1–13).

Stressihormoni kortisoli, sydämensyke ja verenpaine laskevat eläinten läsnäollessa. Mieliala, tarkkaavaisuus ja vuorovaikutus paranevat. Pelot, ahdistus ja levottomuus vähenevät. Kaikkia hyvinvointivaikutusten mekanismeja ei vielä tarkkaan tunneta, mutta yksi tärkeä fysiologinen selittäjä voi olla oksitosiinihormoni, jota erittyy vuorovaikutuksessa eläimen kanssa. (Beetz ym., 2012, s.13).

Stressihormoni kortisoli, sydämensyke ja verenpaine laskevat eläinten läsnäollessa. Mieliala, tarkkaavaisuus ja vuorovaikutus paranevat. Pelot, ahdistus ja levottomuus vähenevät.

Koronan vaikutukset voivat olla monitahoisia: osalle se voi merkitä heikennyksiä toimeentuloon. Niukkuutta tutkittaessa on havaittu, että niukkuudessa eläminen voi aiheuttaa kiristynyttä ilmapiiriä kotona, jatkuvia pohdintoja rahan riittävyydestä sekä sosiaalisten kontaktien vähenemistä. Joskus niukkuuteen liittyy myös arvottomuuden ja häpeän kokemuksia. Kun niukkuudessa eläviltä on kysytty, mitkä asiat tuovat mielihyvää elämään, vastausten joukosta löytyi myös eläimiä koskevia kuvauksia. (Wiens ja Kainulainen, 2019.)  

Kuvauksista kävi ilmi, että niukkuudessa elävien arjessa eläinten ja luonnon merkitys näyttäytyi mielihyvän tunteiden kokemisena ja jaksamisen vahvistumisena. Erilaiset negatiiviset tunteet saattavat rajoittaa kotoa lähtemistä, mutta koiran kanssa ulos lähteminen on välttämätöntä ja perusteltua.  

​Lemmikit auttavat läsnäolollaan pitämään ajatuksia pois negatiivisista asioista sekä antavat välitöntä positiivista palautetta ja onnistumisen tunteita. ​Ennen kaikkea ne rikastuttavat elämääauttavat asettamaan asioita oikeaan perspektiiviin ja lievittävät yksinäisyyden tunteita.     

Eläin ammattilaisen työparina palveluissa 

Erilaisissa palveluissa tulisi myös ottaa huomioon luontosuhteen ja eläinten merkityksellisyys. Vuorovaikutus eläinten kanssa olisi hyvä tehdä mahdolliseksi muilla tavoin, jos kotona ei voi pitää lemmikkiä.  Eläimiä hyödynnetään jo monissa kasvatus-, sosiaali- ja terveyspalveluissa ammattilaisen “työparina”. Eläin voi parantaa hoitosuhdetta ja tehostaa oppimista tai kuntoutumista esimerkiksi motivoimalla ja sitouttamalla (Zoller ym., 2018).  

Vuorovaikutus eläinten kanssa olisi hyvä tehdä mahdolliseksi muilla tavoin, jos kotona ei voi pitää lemmikkiä.

Vastuu lemmikkien ja terapiaeläinten hyvinvoinnista on aina ihmisellä: eläimiä ei tule pitää ainoastaan ihmisten mielihyvän ehdoilla. Eläimen hyvinvointiin vaikuttavat sen mahdollisuudet sopeutua ympäristön tapahtumiin ja olosuhteisiin. Jos sopeutuminen ei onnistu, tai aiheuttaa eläimelle jatkuvaa tai voimakasta stressiä, rasitusta, käyttäytymishäiriöitä tai terveyshaittoja, eläimen hyvinvointi heikkenee (Maa- ja metsätalousministeriö, 2020).

Väsymys tai jokin muu ikävä tunne voi aiheuttaa kiukkua ja ärtymystä eläintä kohtaan, ja onkin huomattu, että väkivaltaisissa kodeissa voidaan myös uhkailla tai vahingoittaa eläimiä. Jos perheessä esiintyy väkivaltaista käytöstä eläimiä kohtaan, voi tämä olla uhka myös lasten hyvinvoinnille. (Thompson & Gullone, 2006.) 

Pandemian mukanaan tuomat muutokset ja epävarmuus saattavat kiristää tunnelmaa kotona ja ihmissuhteissa. Eläinten läsnäololla on pääsääntöisesti rauhoittava vaikutus, joten halu lemmikkieläimen hankintaan on ymmärrettävä. Muiden sosiaalisten kontaktien hiipuessa eläimen hoivaaminen saattaa lievittää läheisyyden kaipuuta ja yksinäisyyden kokemuksia. 

Ihmisen ja eläimen välinen suhde osana ekososiaalista ajattelutapaa 

Eläinten merkityksellisyys korostuu muun muassa sosiologisessa eläintutkimuksessa, jossa eläimet nähdään toimijoina, jotka osallistuvat sosiaalisen elämän rakentamiseen. Kupsalan ja Tuomivaaran (2004) mukaan yhteiskuntatieteellinen eläintutkimus on tuottanut myös sosiologisia analyysejä eläinten yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä ihmisten ja eläinten välisistä suhteista. Eläin voi toimia myös ihmisen itsemäärittelyn välineenä.  

Ollessamme vuorovaikutuksessa eläinten kanssa pääsemme ehkä tiedostamatta kosketuksiin syvimpien tuntemusten kanssa, ja eläintä hoivaamalla hoidamme samalla itseämme.

Eläimen ja ihmisen välinen suhde voidaan nähdä osana ekososiaalista ajattelutapaa, johon sopii Tuomivaaran (2008) pohdinta siitä, miten posthumanistisessa ajattelussa ihminen jakaa haavoittuvuuden ja rajallisuuden muiden eläinten tapaan. Ollessamme vuorovaikutuksessa eläinten kanssa pääsemme ehkä tiedostamatta kosketuksiin syvimpien tuntemusten kanssa, ja eläintä hoivaamalla hoidamme samalla itseämme. Eläimiin assosioidut tuntemukset heijastelevat omia kipupisteitämme ja sitä kautta pystymme laajentamaan sosiaalista ymmärrystä ihmisyydestä.    

Eläinten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen auttaa huomioimaan ja laajentamaan käsityksiä hyvästä elämästä. Eläin tarjoaa syyn olla olemassa ja tarvittu. Koiranpennun hengissä pysyminen on riippuvainen ihmisen antamasta hoivasta. Joten huolehditaan koronakesän koiranpennuistamme ja autetaan niitä kasvamaan hyvinvoiviksi ja terveiksi hyvinvointimme edistäjiksi – myös tulevina vuosina. 

Lähteet 

Beetz, A., Uvnäs-Moberg, K., Julius, H., & Kotrschal, K. (2012). Psychosocial and psychophysiological effects of human-animal interactions: The possible role of oxytocin. Frontiers in Psychology, 3, s. 1–15. 

Hoagwood, KE.Acri M., Morrissey, M. & Peth-Pierce, R. (2017).  Animal-assisted therapies for youth with or at risk for mental health problems. systematic review. Applied Developmental Science, 21(1), s. 1–13. 

Hautamäki, L., Ramadan, F., Ranta, P., Haapala, E. ja Suomela-Markkanen, T. (2018). Eläinavusteinen terapia Katsaus tutkimuskirjallisuuteen ja toimintaan Suomessa. Työpapereita 140. Kela. 70s. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018070631430  

Kupsala, S., ja Tuomivaara, S. (2004). Sosiologinen eläintutkimus – eläinten yhteiskunnallinen merkitys sosiologian tutkimuskohteena. Sosiologia, 41(4), s. 310–321.  

Muñoz Lasa, S.Máximo Bocanegra, N., Valero Alcaide, R.Atín Arratibel, M.A., Varela Donoso, E.Ferriero, G. Animal assisted interventions in neurorehabilitation. A review of the most recent literature. Neurologia, 30(1), s. 1–7. 

Maa- ja metsätalousministeriö (17.8.2020). Seura- ja harraste-eläinten hyvinvoinnin määritelmä. Saatavilla. https://www.elaintieto.fi/wp-content/uploads/2016/02/shehvnk-hyvinvoinnin-m%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4.pdf   

Thompson, K.L., & Gullone, E. (2006). An investigation into the association between the witnessing of animal abuse and adolescents’ behavior toward animals. Society and Animals, 14, 223–243. 

Tuomivaara, S. (2008). Poissulkemisen juurilla – miten sosiologian eläinkäsitys alkoi muotoutua. Saatavilla. https://www.versuslehti.fi/kriittinen-tila/poissulkemisen-juurilla-miten-sosiologian-elainkasitys-alkoi-muotoutua/ 

Wiens, V. & Kainulainen, S. (2019). Analyysi: Niukkuudesta pyritään pois luopumalla, kekseliäisyydellä ja tsemppaamalla. Kuntalehti 30.9.2019. Saatavilla. https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/analyysi-niukkuudesta-pyritaan-pois-luopumalla-kekseliaisyydella-ja-tsemppaamalla/ 

Zoller, A. G., Flynn, E. & Morris, K. (2018). Animal-assisted interventions for improving engagement in mental health services. Cambell Collaboration.

Kuvitus: Sirpa Anundi
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169327