Terve mieli

Mitä on mielenterveys? Moni määrittelee sen lähinnä diagnosoitujen mielenterveyshäiriöiden poissa olemisella.

Mielenterveys ei kuitenkaan ole kaksinapainen tila, jonka toisessa päässä ovat sairaat ja toisessa terveet. Psykoottisellakin ihmisellä saattaa olla elämässään paljon mielen hyvinvointia tuottavia tekijöitä ja pitkiä, onnellisia kausia.

Toisaalta ”terveen papereilla” kulkevan ihmisen mielenterveys voi olla kovalla koetuksella vaikkapa työuupumuksen tai akuutin kriisin vuoksi.

Tämän mielenterveytemme moniulotteisuuden esiintuomiseksi nykyään puhutaan usein positiivisesta mielenterveydestä tai mielen hyvinvoinnista. Mielen hyvinvoinnin keskeisiksi tekijöiksi THL määrittelee yksilön omat psyykkiset voimavarat kuten taidon kohdata vastoinkäymisiä, vaikuttamismahdollisuudet omaan elämäänsä, toiveikkuuden ja elämänhallinnan tunteet, tyydytystä tuottavat sosiaaliset suhteet sekä myönteisen käsityksen omasta itsestä ja kehittymismahdollisuuksistaan.

Diak mielen hyvinvoinnin asialla

Diakista valmistuvien sosiaali- ja terveysalojen sekä kirkon ja tulkkauksen ammattilaisten koulutuksissa hiotaan myös positiivisen mielenterveyden edistämisen taitoja.

– Diakissa on juuri aloitettu opetussuunnitelmien kehittäminen ja toivon, että tulevaisuudessa mielen hyvinvoinnin edistämisen taitoihin satsataan vielä entistä enemmän, Diakin erityisasiantuntija Päivi Vuokila-Oikkonen sanoo.

– Alan ammattilaisten on totta kai tärkeää ymmärtää erilaisia mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia. Tänä päivänä kaikkien on silti erityisen tärkeää osata hoitaa sekä omaa että muiden mielenterveyttä jo ennaltaehkäisevästi, sillä yhteiskunta ja työelämä ovat monella mittarilla menneet kovasti huonompaan suuntaan. Mielen pahoinvointia löytyy paljon ja kaikissa ikäluokissa.

Mielenterveys ei ole kaksinapainen tila, jonka toisessa päässä ovat sairaat ja toisessa terveet.

Jo hankalampi kulttuurinen askel on poistaa kaikenlainen kiusaaminen yhteiskunnasta.

– 90 prosentilla ihmisistä, jotka eivät ole työkykyisiä, on taustallaan kiusatuksi tulemisen kokemuksia. Kiusaamisen vähentämiseen pitäisi siis yhteiskunnassamme hurjasti enemmän kiinnittää huomiota. Kaikesta tiedosta ja toimenpiteistä huolimatta kiusaaminen on yhä surullisen yleistä.

Diakissa positiivisen mielenterveyden edistäminen näkyy tutkintokoulutusten lisäksi myös oppilashuollossa, jossa monin eri keinoin huolehditaan opiskeluajan henkisestä hyvinvoinnista.

Päivi Vuokila-Oikkosen teeseissä mielen hyvinvoinnin edistäminen lähtee yksinkertaisista asioista: kouluihin ja työpaikoille tarvitaan lisää hyvää kohtaamista.

– Kaikki lähtee todella pienistä mutta tärkeistä muutoksista arjessa kuten tervehtimisestä, silmiin katsomisesta ja kuuntelusta. Me kaikki tarvitsemme huomatuksi tulemista.

Viljo-koira murtaa jään

Mielen hyvinvoinnin tärkeys näkyy myös Diakin TKI-toiminnassa. Monissa hankkeissa pyritään lisäämään mielen hyvinvointia yhteiskunnassa eri kumppanuuksien kanssa.

Päivi Vuokila-Oikkonen toimii paraikaa Diakin edustajana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Opiskelukykyä ja osallisuutta lukioihin -hankkeessa. Diakin, ODL-liikuntaklinikan ja Oulun kaupungin lukioiden yhteishankkeessa etsitään uusia keinoja lukioikäisten mielen hyvinvoinnin edistämiseen. Kolmivuotinen hanke loppuu tämän vuoden kesäkuussa.

– Korona-aikana kirjoitettiin jonkin verran siitä, että aikuisia tarvittaisiin lisää lukioihin nuorille saatavilla oleviksi. Päätin siksi tässä hankkeessa jalkautua lukion käytäville aikuiseksi puhekumppaniksi ja kuuntelijaksi, Vuokila-Oikkonen kertoo.

Vuokila-Oikkonen keksi ottaa kouluvierailuille mukaan myös Viljo-koiransa. Koira veti nuoria heti puoleensa ja helpotti heidän puhumistaan. Tutkitusti tiedetään, että jo eläimen paijaaminen tuottaa mielen hyvinvointia: paijatessa oksitosiinihormonin eli vuorovaikutus- ja kiintymyshormonin eritys lisääntyy.

– Yksi nuori tokaisi, että kaikkihan täällä rupeavat hymyilemään heti kun Viljo näkyy käytävällä.

Jos allergiatilanne vain sen sallii, Vuokila-Oikkonen suosittelee eläimiä mukaan kaikenlaiseen auttamis- ja hoitotyöhön.

– Tiedän että esimerkiksi täällä Oulussa kriisikeskuksen työntekijöillä on säännöllisesti koiria töissä mukanaan ja hyvin tuloksin.

Keskustelukumppanuuden lisäksi Vuokila-Oikkonen kehitti hankkeessa lukiolaisille ”Elämäni portfolio” -mallin, jossa nuori pääsee pohtimaan omaa menneisyyttään ja tavoitteitaan elämässä voimavara- ja ratkaisukeskeisestä näkökulmasta.

– Elämäni portfolio auttaa nuorta selvittämään itselleen, miten hän näkee maailman ja miten hän voi suunnitella tulevaisuuttaan omien, henkilökohtaisten voimavarojensa avulla.

Arvostava johtaminen tukee mielenterveyttä

Oamkin mielenterveystyön yliopettaja Liisa Kiviniemi toimii esihenkilöiden kouluttajana ja työnohjaajana. Mielen hyvinvointiin liittyvät asiat ovat johtamisen kysymyksissä paljon esillä, ja Kiviniemi kuulee kentältä saman, minkä esimerkiksi Työterveyslaitoksen raportit kertovat: monen henkinen jaksaminen on nykytyöelämässä koetuksella.

– Onneksi monin paikoin tehdään aidosti parhaansa, jotta työssäolo olisi tuloksenteon lisäksi mielekästä, Liisa Kiviniemi sanoo.

– Silti Suomessa on kiistatta vielä liikaa työpaikkoja, joissa mielen hyvinvoinnista ei tarpeeksi välitetä. Näissä paikoissa yleensä johtaminen on puhtaan talouslähtöistä. Työntekijää pidetään vain tuloksen tuottajana.

Mielenterveyttä kuormittavia työilmapiirejä löytyy myös sote-alalta. Uutisoinnit esimerkiksi tiettyjen vanhusten hoitopaikkojen surkeasta tilasta niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kohdalta ovat olleet karua luettavaa.

Suomesta kuitenkin onneksi löytyy myös ikäihmisten palvelutaloja, joihin suorastaan jonotetaan töihin, Päivi Vuokila-Oikkonen huomauttaa.

– Taannoisessa Diakin hallinnoimassa Laatuhoiva-hankkeessamme selvisi, että työn imussa ja työpaikan vetovoimassa nimenomaan johtamistavalla on ratkaiseva rooli, Vuokila-Oikkonen kertoo.

Esihenkilöillä henkisen hyvinvoinnin antennit pitää olla herkät.

– Jotta työyhteisö on innostunut ja työtä koetaan pystyvän tekemään esimerkiksi hoitoalan arvojen mukaisesti, esihenkilöillä täytyy olla kunnolla aikaa ja osaamista huomioivaan läsnäoloon työntekijöitten kanssa. Henkisen hyvinvoinnin antennit pitää olla herkät.

Läsnä olevaa ja arvostavaa johtamiskulttuuria opetetaan niin Diakissa kuin muissakin ammattikorkeakouluissa.

– Jokaisella johtamista opiskelevalla varmasti on myös vilpitön halu olla hyvä ja ihmisläheinen johtaja, Liisa Kiviniemi uskoo.

– Töissä kuitenkin yrityksen tai organisaation kovat arvot saattavat iskeä vasten kasvoja, kun eteen läväytetään lähinnä rahalliseen tulokseen keskittyviä vaatimuksia.

Huonosta työilmapiiristä ei ole muuta ulospääsyä kuin ottaa asia puheeksi, Kiviniemi katsoo.

– Huonot työilmapiirit pysyvät hämmästyttävän pitkään piilossa juuri siksi, että työntekijät eivät uskalla puhua asiasta eteenpäin välttääkseen kiusaamisen kohteeksi joutumista, Kiviniemi sanoo.

– Tärkeää kaikkien mielen hyvinvoinnin kannalta on, että joku uskaltaa viheltää pelin poikki.