Aivoterveydestä huolehtimista läpi elämän

Aivot ohjaavat koko elimistöämme ja elämäämme. Hyvästä aivoterveydestä huolehtiminen auttaa ehkäisemään sairauksia ja parantaa myös kehon ja mielen hyvinvointia. Siksi omasta aivoterveydestään kannattaa pitää huolta.

Liikkeellä oleminen ja ympäristön havaitseminen tuottaa aivoille kokemuksia. Lisäksi fyysinen aktiivisuus auttaa kohottamaan vireystilaa ja sitä kautta mahdollistaa tehokkaamman työskentelyn. Sopiva määrä virikkeitä tekee aivoille hyvää, virikkeettömyys taas passivoi.

Aivokuormitusta aiheuttavat monet tekijät

Aivoille aiheuttavat kuormitusta monenlaiset tekijät. Kuormitusta aiheuttavat esimerkiksi kognitiiviset kuormitustekijät. Kognitiivisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi ihmisen muistiin, päätöksentekoon ja ajatteluun. Multitaskaus eli useamman asian tekeminen samaan aikaan on yksi sellainen kuormitusta aiheuttava tekijä, joka on hyvin tyypillistä monille ihmisille tilanteissa, joissa yritetään säästää aikaa hoitamalla samaan aikaan useampaa asiaa. Multitaskaaminen haastaa kuitenkin aivojen hyvinvoinnin, koska se haittaa keskittymiskykyä ja muistia.

Aivoterveyttä edistää säännöllinen päivä- ja vuorokausirytmi. Päivä- ja vuorokausirytmiä voivat kuitenkin häiritä esimerkiksi epäsäännölliset työ- ja ruoka-ajat. Häiriöt voivat aiheuttaa kroonisen fysiologisen stressitilan, jonka seurauksena autonominen hermosto käy ylikierroksilla. Vaikka ylirasitustila voi olla väliaikaistakin, se vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten työmuistiin ja tarkkaavuuteen. Toipuminen työviikosta, jossa ihminen nukkuu vain 4–5 tuntia yössä, vaatii Työterveyslaitoksen Aivot ja työ-tutkimusten mukaan kolme päivää normaali pituisia yöunia. Rasituksesta toipuminen kestää jopa kolme viikkoa immuunijärjestelmän ja aineenvaihdunnan toipumisen osalta. (Müller, 2022.)

Aivoterveyttä edistää säännöllinen päivä- ja vuorokausirytmi.

Työssä on monenlaisia aivoterveyttä kuormittavia asioita. Näitä voivat olla esimerkiksi meluinen ympäristö, tiukat aikataulut, stressi, keskittymiskyvyttömyys, työtehtävien keskenjääminen, tehtävien priorisoinnin puute ja kyvyttömyys asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, multitaskaus sekä suuri tiedonmäärä. Liian pitkät työpäivät aiheuttavat myös kuormitusta. Maaseutuyrittäjillä varsinkin kesäaika haastaa aivoterveyden. Müllerin (2022) mukaan yli kymmenen tunnin pituiset työpäivät aiheuttavat kognitiivisen suorituskyvyn laskun. Työn vaatimustekijöiden pitäisi olla myös tasapainossa ihmisen toimintakyvyn kanssa, jotta se ei aiheuttaisi riskiä aivoterveydelle.

Aivoterveyttään voi ylläpitää monella tavalla

Kognitiivisella ergonomialla pyritään vaikuttamaan siihen, että työ olisi sopusoinnussa omien tiedonkäsittelyyn liittyvien toimintojen kanssa. Kognitiivisesta ergonomiastaan voi huolehtia esimerkiksi kiinnittämällä huomiota omiin työtapoihin ja -ympäristöön. Kognitiivisesta ergonomiasta huolehtiminen kannattaa, sillä aivot tarvitsevat huolenpitoa toimiakseen hyvin.

Paras tapa ylläpitää omaa muistiaan on haastaa itsensä uuden oppimiseen (Aivoliitto, 2023). Oppiminen, myös työssä tapahtuva oppiminen, hidastaa aivojen ikääntymistä. Aivotutkimusten mukaan erilaisten taitojen kehittymiselle lahjakkuutta merkityksellisempää on uuden oppiminen, innostus ja harjoittelu. Jatkuva työssä oppiminen edistää lähtökohtaisesti aivoterveyttä. (Huotilainen & Saarikivi, 2018, s. 81–83.)

Aivoterveyttä edistävät monet tekijät. Kaikenlainen liikunta, myös hyötyliikunta sekä luonnossa liikkuminen on aivoille hyväksi. Ihmissuhteet, läheisyys ja kosketus ovat aivoterveyden perusta, sillä ihminen on luotu olemaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Uni on aivoille välttämätöntä lepoaikaa, jolloin aivot elpyvät, mutta myös toimivat varsin aktiivisesti esimerkiksi hankkiutumalla eroon haitallisista aineista. Aivot rakastavat värikästä ruokaa ja kasviksia  antioksidantteineen. Erilaisten hyvien ruokien syöminen pitää aivot vireinä. (Aivoliitto, 2023.)

Aivojen terveydelle ja toimintakyvylle on tärkeää, että ihmisen työelämässä ja arjessa on sopivasti haasteita suhteessa ihmisen toimintakykyyn. Omaan aivoterveyteensä voi kuitenkin vaikuttaa ja siitä voi ja kannattaa pitääkin huolta läpi elämän. Erilaiset aktiviteetit, kuten harrastukset ja uuden oppiminen ylläpitävät aivoterveyttä vanhetessakin. Sanaristikot, kirjojen lukeminen, lautapelit, musiikki ja taide ovat hyviä tapoja aktivoida aivojaan. Uteliaisuus uusia asioita kohtaan pitää aivot ja mielen vireinä.

Lähteet

Aivoliitto. (2023). Aivoterveyttä arkeesi. Saatavilla 21.6.2023. https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/

Huotilainen, M. & Saarikivi, K.  (2018). Aivot työssä. Otava.

Müller, K. (2022). Aivoterveys – aivot osana psykofyysistä terveyttä. Teoksessa Patja, K., Absetz, P. & Rautava, P. (toim.), Terveyden edistäminen 2022 (s. 71–76). Duodecim.

Kirjoitus on ilmestynyt aiemmin myös Muutos maaseudulla -hankkeen blogissa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547916