Erään trollauksen anatomia

Yhä useammin kuulee kommentin, ettei netistä, varsinkaan nettikeskusteluista, haettuun tietoon voi luottaa. Netissä julkaistaan epämääräisesti editoiduilla sivuilla harhaanjohtavaa, ilkeämielistä ja vaarallistakin ”informaatiota”. Lukija saattaa joutua trollatuksi.

Trollaus

Trollaaminen tarkoittaa ärsyttämis- tai vahingontekomielessä tuotettujen tekstien julkaisemista esimerkiksi internetin uutisryhmissä ja keskustelupalstoilla. Trollauksen tavoite voi olla poliittisen propagandan tuottaminen tai hybridivaikuttaminen – tai pelkkä kiusanteko (ks. esim. Wikipedia). Tekstin tulkitseminen trolliksi voi toki johtua myös siitä, että teksti on niin absurdi tai virheellinen, että sitä ei voi ottaa vakavasti. Tosin tällaisen tekstin on voinut aivan vakavissaan kirjoittaa henkilö, jolla on sangen puutteelliset tiedot käsittelemästään aiheesta mutta jonka kirjoitusinto on kova.

Tietyt ”kuumat” aiheet kiinnostavat trollaajia erityisesti. Räjähdysherkkiä ja trolleille otollisia aiheita ovat Suomessa esimerkiksi Venäjän sotapolitiikka, maahanmuutto, aborttioikeus sekä työntekijöiden ja työnantajien valtasuhteet ja työmarkkinatilanne. Uskontoon liittyvä trollaaminen on oletettavasti maallistuneessa maassamme vähäisempää. Esimerkkitrollitekstejä löytyisi kaikista edellä mainituista aihepiireistä vaivatta, mutta esimerkit olisivat helposti melkoisen huomiota herättäviä. Neutraalimpi trollausaihe löytynee autoilun maailmasta. Sielläkin voimakkaita (ja trollimaisen perustelemattomia) mielipiteitä on luettavissa pilvin pimein.

Trollaaja ja trollatut

Suomi 24.fi -keskustelupalstalla nimimerkki Audiboi toteaa seuraavaa:

Moiks! miksi monet haukkuu audiíi…mä luulen ettei niillä oo varaa audiin ja sitte ne ei oo kouluja käyny. mä oon Aka-teeminen ja huippu arvo sanoin valmistun yli opisto koulutuksesta ja on audi!!!!

Audiboin kommentti on kerännyt satoja katsomiskertoja ja kymmeniä vastineita. Vastaukset näyttävät liittyvän automerkkiin aivan asiallisesti:

Pitää löytyä myös varoja Audin remontteihin, ei niinkään halpaa lystiä….joten aivan oikein, läheskään kaikilla ei ole varoja teettää 5-10.000 remontteja alta sataantuhanteen ajettuun autoon? (Keskustelija Jakopää.)

Todennäköisesti haukkujat eivät ole ikinä kyseisellä merkillä ajaneetkaan, saatikka omistaneet. Perustavat nämä asiantuntijalausuntonsa pelkkien huhujen mukaan. (Keskustelija Bastrado.)

Tietyt ”kuumat” aiheet kiinnostavat trollaajia erityisesti.

Audiboi näyttää avanneen autokeskustelun, jossa Audiboin persoona on toissijainen ja hänen argumenttinsa otetaan vakavaan kriittiseen keskusteluun.

Myöhemmin kommenttiketjussa otetaan kantaan myös akateemiseen koulutukseen:

Joo no nykyään jos kauppatorilla heittää kiven ilmaan, niin se putoo akateemisen päähän. Eli ei se pelkkä akateemisuus vielä kerro, onko kyseessä AUDIMIES, vai onko vaan yliopiston jälkeen ollut tyytyminen duunipaikkaan hesburgerin tiskin takana. (Keskustelija AUDIterveisin.)

Mielenkiintoista keskustelussa on se, mistä ei keskustella: onko Audiboin teksti uskottava ja oikeassa suhteessa siihen, mitä hän itsestään kertoo? Heijastaako tekstin kieliasu ja argumentointi ”akateemisen” kirjoittajan ajattelua? Käsitteleekö Audiboin teksti autoa vai oppiarvoja – vai käsitteleekö se mitään? Onko kyseessä klassinen (hirtehinen) trolli?

Tekstinavaus

Nimimerkki autoileva Tri suorittaa Suomi24.fi -autosivustolla Audiboin ajattelun tekstinavauksen:

Audiboin juttuja (ja vastineita) niihin on todella viihdyttävä lukea. Pojan jutut on niin harkitun älyvapaita, kuitenkin joitakin faktojakin sisältäviä, ja kieli on niin huonoa että se on jo lähes hyvää.

Reaktiot sitten ovat täällä varsin tuohtuneita, varsinkin kun ottaa huomioon että Audiboi vertailee autoaan automalleihin, joita ei edes ole olemassa….

Analyysi kertonee olennaista trollauksesta, jonka tarkoituksena tässä lienee huumorisävytteinen provosointi. Tekstianalyysi, jonka nimimerkki autoileva Tri suorittaa, kohdistuu sekä merkitykseen (autojen ominaisuudet) että muotoon (kielen rakenne). Kielen luomalla symbolijärjestelmällä on juuri nämä kaksi puolta: muoto ja merkitys. Trollauksen ”uhrit” reagoivat usein pikaistuksissaan juuri merkitykseen ja jättävät muodon huomiotta. Muoto voi paljastaa tekstistä (ja kirjoittajasta) paljon enemmän kuin merkitys.

Tekstiä (trolli tai ei) lukiessa tulisi pohtia ainakin kolmea asiaa. Mikä on tekstin ydinsisältö? Millainen teksti on tekstinä omassa kontekstissaan? Kolmas (ja tärkein) kysymys on: miksi ja kenelle teksti on kirjoitettu? Kaikilla teksteillä, myös trollauksella, on jokin tarkoitus – joka voi olla myös se, ettei tarkoitusta ole tai se, että teksti houkuttelee lukijan turhauttavasti etsimään olematonta tarkoitusta.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023073192585