Osatyökykyisten työllistämistä edistetään hyviä toimintamalleja juurruttamalla ja skaalaamalla

Jokaisella on oikeus työhön ihmisoikeuksien julistuksen 23. artiklan mukaan (Yhdistyneet kansakunnat, 1948) ja syrjimättömyyteen rekrytoinnissa Suomen perustuslain kuudennen pykälän mukaan (L 731/1999 6. §). Silti osatyökykyiset kohtaavat työllistymisessään edelleen esteitä. Ongelma ei kosketa vain pientä joukkoa. Suomessa on vähintään 65 000 osatyökyistä henkilöä, jotka tahtoisivat ja voisivat tehdä työtä. Todellisuudessa luku voi olla paljon suurempi. On arvioitu, että jopa 600 000 työikäisellä Suomessa on jokin vamma tai pitkäaikaissairaus, joka vaikeuttaa heidän työntekoaan tai työssä pysymistä. (Taskinen, 2012.)

Suomi kärsii kestävyysvajeesta ja työllisyysastetta tahdotaan nostaa 80 prosenttiin. Näin korkean työllisyyden saavuttaminen edellyttää, että työhön pääsevät hekin, joiden työkyky ei ole sataprosenttinen. Kun sopiva työ ja tekijä kohtaavat, voi osatyökykyisenä pidetty henkilö olla täysin työkykyinen, täsmätyökykyinen. Työnantajilla on kuitenkin vain kohtalaisesti kokemusta tai halukkuutta työllistää osatyökykyisiä henkilöitä (Soste, 2022). Siksi on tärkeää kehittää ja levittää keinoja, joilla osatyökyisten työllistymistä voidaan edistää.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus kerää ja arvioi hyviä malleja

2010-luvulta lähtien Suomen hallituksilla on ollut ohjelmia, joilla on pyritty edistämään osatyökykyisten työllistymistä. Osana Sanna Marinin hallituksen Työkykyohjelmaa 2019–2023 (Työ- ja elinkeinoministeriö, i.a), jonka tavoitteena oli purkaa osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja kehittää osatyökykyisten työkyvyn tuen palveluja, perustettiin Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) vuonna 2021. Diakonia-ammattikorkeakoulu on yksi sen muodostavan konsortion toimijoista. YYO jatkaa Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittaman 2021–2023 kauden jälkeen aiempaa laajempana, 11 organisaation verkostona toimintaansa ESR+ -rahoitteisena koordinaatiohankkeena 2023–2027. Yhtenä osaamiskeskuksen keskeisistä tehtävistä on ollut osatyökykyisten työllisyyden edistäminen. Se tarjoaa ohjausta, neuvontaa ja verkostoja tämän tavoitteen edistämiseksi ja vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten roolia siinä.

Osana tätä tehtävää YYO on kerännyt osatyökykyisten työllisyyttä edistäviä malleja ja käytänteitä viimeisten kymmenen vuoden ajalta. Julkisten lähteiden, kuten Innokylän, avoimen haun, verkostojemme ja kohdennetun kartoituksen kautta keräsimme 109 työllistämismallin aineiston. Saimme tietoa niin kehittävistä organisaatioista, yhteistyömuodoista, kohderyhmistä, työllistymistä edistävistä toimintatavoista kuin tavoitteista työllistymispolulla. Loimme arviointikehikon näiden mallien arvioinnin välineeksi. Sen avulla arvioimme 66 työllistämismallin kohderyhmää, tavoiteltuja hyötyjä, mallin toimivuutta tavoitteisiinsa nähden, näyttöä tuloksellisuudesta, skaalautuvuutta ja muutospotentiaalia. 43 mallia jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska ne olivat monilta osin samankaltaisia kuin analysoidut mallit.

Arviointityöhön on tuonut haasteita mallien kehittämistyön luonne ­­– mallit on kehitetty pääasiassa lyhytaikaisissa hankkeissa. Siksi pitkän aikavälin näyttöä puuttui, osallistujien määrä oli rajallinen ja mallien toimintaperustan arvioiminen oli vaikeaa. Taloudellisia vaikutuksia oli analysoitu vain yhdestä mallista (Kesä, 2021). Asiantuntija-arvioinnilla onkin ollut keskeinen rooli työssämme, jota on ollut tekemässä seitsemän asiantuntijaa, jotka edustavat eri näkökulmia työllisyyskysymyksiin.

Työllisyyden edistämisen malleja kehitetään yhteistyöllä

Ryhmämme arvion perusteella 15 mallia ovat lupaavimpia. Yhteistä näille toimintamalleille on, että ne on kehitetty yhteistyöekosysteemeissä. Keskeisiä työllistämisen edistämisen elementtejä malleissa olivat osaamisen kehittäminen, yksilöllinen ohjaus ja tuki sekä niin toiminta- ja työkyvyn kuin osallisuuden lisääminen.

Pääasiallisia toimijoita kehitystyössä ovat olleet julkiset tahot (kehittämisyhteistyön raamit, rahoitus ja yhteistyökumppanuuden malli kehittämisessä tai asiakasohjauksessa), yhteisötalouden toimijat, mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset (osallisuuden, kuntoutuksen, osaamisen kehittämisen ja työllistymisen moninainen tuki) ja oppilaitokset (osaamisen kehittäminen). Perinteisiä yrityksiä sen sijaan osallistetaan liian harvoin kehittämisen yhteistyöhön alusta alkaen, vaikka työnantajien tarpeiden ja tavoitteiden tulisi olla hyvin tiedossa, kun tavoitellaan työllistymistä avoimillekin työmarkkinoille. Ohjelmiin osallistuvien ja palveluita käyttävien asiakkaiden roolin tulisi myös olla vahvempi kehittämistyössä. Analysoiduista malleista esimerkiksi Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksessa, jossa edistetään rikos- ja päihdetaustaisten osaamista ja työllisyyttä, osallistujien rooli kehittämistyössä on ollut keskeinen ja tulokset hyviä (Salmi ym., 2020).

Kolmas taho, joka toimintamallien koonnin ja analyysin mukaan on melko harvoin mukana, on kansainväliset kumppanit. Vain muutamissa malleissa oli tehty yhteis- tai jatkokehittämistä kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Kansainvälisen kokemusten ja osaamisen jakamista YYO pyrkiikin lisäämään tutustumalla eurooppalaisiin malleihin ja arvioimaan etenkin niiden skaalautuvuutta Suomeen (Ojapelto-Multala & Bergman, 2024). Teemme myös opintomatkoja ja verkostoidumme kansainvälisten toimijoiden kanssa. Vuonna 2023 teimme opintomatkoja tutustuaksemme Skotlannin mallin vahvaan ekosysteemiin (Laakso, 2023), Ranskan nollatyöttömyys-malliin sekä Ruotsin tiheimmän yhteiskunnallisten yritysten verkoston toimintaan Göteborgissa (Toikkanen ym., 2024), ja alkuvuoden 2024 opintomatka suuntautui täsmätyökykyisiä työllistäviin yhteiskunnallisiin yrityksiin Baskimaassa (Virtanen & Similä, 2024).

Mallien juurruttamiseen ja skaalaamiseen kaivataan rakenteita ja rahoitusta

Hyvien mallien hyödyntämiseksi niitä tulee juurruttaa ja levittää niin maantieteellisesti kuin mahdollisesti myös eri kohderyhmille, tässä tapauksessa muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi. Osatyökykyisten työllistämistä edistävien mallien juurruttamiseen ja levittämiseen on kuitenkin vähemmän rahoitusmahdollisuuksia kuin mallien kehittämiseen. Kehittämistäkin rahoitetaan usein hankepohjaisesti, eli määräaikaisesti, ja tämän takia vaikutuksen todennettavuus hankkeissa monesti puuttuu.

Osatyökykyisten työllistämistä edistävien mallien juurruttamiseen ja levittämiseen on vähemmän rahoitusmahdollisuuksia kuin mallien kehittämiseen.

Hankekaudella 2023–2027 YYO:n uudeksi tehtäväksi on tullut aluetyö, jonka kautta yhteiskunnallisia yrityksiä tuetaan etenkin kumppanuuksien luomisessa ja uusien hankkeiden käynnistämisessä. Tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden alueellisesti toimivia ekosysteemejä, joissa yritysten lisäksi on muita yhteisötalouden toimijoita, oppilaitoksia, yhdistystoimijoita, rahoittajia ja viranomaisia. Näin pyritään mahdollistamaan vaikuttavien kansainvälisten ja valtakunnallisten toimintamallien sekä sosiaalisten innovaatioiden syntyminen ja leviäminen.

Euroopan komissio (2023) on suositellut, että jäsenmaissa annetaan tukea sellaisille yhteisötalouden toimijoille, jotka integroivat työelämään muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, mielenterveyskuntoutujia, vammaisia tai erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Tässä keskeisenä tekijänä pidetään työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä (work integration social enterprise, WISE). YYO on koonnut työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä mukaan verkostoon, jonka tavoitteena on edistää näiden toimijoiden mahdollisuuksia tukea työelämään mukaan pääsyyn tukea tarvitsevia mahdollisimman hyvin. (Salmi & Lindberg, 2023).

Yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää eri rahoituslähteitä tulee vielä Suomessa parantaa. Niillä tulee olla muiden yritysten kanssa yhdenvertaiset rahoitusmahdollisuudet riippumatta niiden yritysmuodosta. Euroopan komission ja OECD:n suosituksissa kannustetaan käyttämään tehokkaammin sosiaalisesti kestäviä julkisia hankintoja. Niin sanotuilla varatuilla hankintasopimuksilla voisi suunnata hankintoja suoraan työhön integroiville toimijoille, ja sitenkin parantaa osatyökykyisten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyttä.

Lähteet

Euroopan neuvosto (2023). Neuvoston suositus yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämisestä. https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-13287-2023-INIT/fi/pdf

Kesä, M. (2021). Paikka auki -avustusohjelma tarjoaa tuloksekkaita ja tehokkaita työllistämisratkaisuja sekä lisää kokonaishyvinvointia. https://paikka-auki.fi/wp-content/uploads/2023/03/Vaikuttavuusanalyysi_Mikko-Kesa.pdf

L 731/1999. Suomen perustuslaki. 19.6.1999/731. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990731

Laakso, M. (2023). Vahva yrittäjähenki ja aktiivinen ekosysteemi mahdollistavat yhteiskunnallisten yritysten menestyksen Skotlannissa. https://yyo.fi/ajankohtaista/vahva-yrittajahenki-ja-aktiivinen-ekosysteemi-mahdollistavat-yhteiskunnallisten-yritysten-menestyksen-skotlannissa/

Ojapelto-Multala, A. & Bergman, M. (2024). Euroopasta oppia Suomen työllisyyden edistämiseen. https://yyo.fi/ajankohtaista/euroopasta-oppia-suomen-tyollisyyden-edistamiseen/

Salmi, E. ja Lindberg, J. (2023). Yhteisötalous ja yhteiskunnalliset yritykset työllistymistä edistämässä. https://yyo.fi/asiantuntijalta/yhteisotalous-ja-yhteiskunnalliset-yritykset-tyollistymista-edistamassa/

Salmi, E., Lindström, J., & Schellhammer-Tuominen, M. (2020). Maailma tarvitsee Keijoja. Näkökulmia rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijuudesta. (Laurea julkaisut 151). Laurea-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-591-7

Soste (2022). Työllistämisselvitys.  https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2022/06/2022-06-07-SOSTE-tyollistamissselvitys.pdf

Taskinen, P. (2012). Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta. Hyvinvointikatsaus 4/2012. Tilastokeskus. Tilastokeskus – Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta (stat.fi)

Toikkanen, J., Ojapelto-Multala, A. & Ray, K. (2024). Luottamuksen narratiivista – terveisiä Ruotsin opintomatkalta. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401173057

Työ- ja elinkeinoministeriö, i.a. Työkykyohjelma. Saatavilla 24.3.2024 https://tem.fi/tyokykyohjelma

Virtanen, J. & Similä H. (2024). Täsmätyöllistymisen tuulia Baskimaasta. https://yyo.fi/ajankohtaista/tasmatyollistymisen-tuulia-baskimaasta/

Yhdistyneet kansakunnat (1948). Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Saatavilla 24.3.2024 https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/yk/iojulistus/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411221