Työmarkkinoiden marginaalista työelämään
Millaisia mahdollisuuksia yhteiskunnallisella yrityksellä on uudistaa hyvän elämän edellytyksiä niin työn tekemisen merkityksellisyyden kuin osallisuudenkin näkökulmasta?
Suomalaisessa yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka jäävät varjoon ja joiden osaaminen ei tule tunnistetuksi. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme asiaa erityisesti vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Palkkatyön ajatellaan olevan suomalaisessa yhteiskunnassa integraation kulmakivi ja osallisuuden edistäjä. Se lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään, ja itsenäisen elämän edistäminen on myös vammaispalvelulain keskeinen tavoite.
Suomessa on paljon koulutettuja täsmätyökykyisiä, joiden potentiaali jää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmassa hyödyntämättä. Täsmätyökykyisten työllistymisessä on kyse myös sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja jokaisen oikeudesta osallisuuteen yhteiskunnassa.
Kaikilla on yhdenvertainen oikeus työhön
Tarvitsemme sosiaalisia innovaatioita, joilla edistetään heikommassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten osallisuutta. Yritysten on kehitettävä yhteiskuntavastuutaan. Työpaikkojen ja työn tulee olla saavutettavaa ja esteetöntä: yhdenvertaisuuslain perusteella työnantajan on tehtävä asianmukaiset kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa työllistyä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla. Näiden mukautusten epääminen on syrjintää. Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet -selvityksessä (2020) esitetään useita varteenotettavia toimenpiteitä vammaisten henkilöiden työllistymisesteiden purkamiseen palvelujärjestelmän, esteettömyyden ja saavutettavuuden sekä asenteiden osalta.
Kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen palkkatyöhön on hidasta, vaikka Suomessa on vuodesta 2016 ollut voimassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus, jonka artiklassa 27 säädetään vammaisten ihmisten oikeudesta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisten henkilöiden syrjimättömyys on kirjattu myös Suomen perustuslakiin. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 23. artiklassa todetaan, että jokaisella on oikeus muun muassa valitsemaansa työhön ja samaan palkkaan samasta työstä ilman minkäänlaista syrjintää.
Nykytilanteessa vain pieni osa palkkatyöhön kykenevistä kehitysvammaisista henkilöistä työskentelee palkkatyösuhteessa.
Nykytilanteessa vain pieni osa palkkatyöhön kykenevistä kehitysvammaisista henkilöistä työskentelee palkkatyösuhteessa. Noin 8300 kehitysvammaista henkilöä työskentelee toimintakeskusten työtoiminnassa tai avotyötoiminnassa työpaikoilla ilman työsuhdetta ja palkkaa. Uudistuvassa vammaispalvelulaissa työtoiminnan tarkoitukseksi määritellään kehitysvammaisen henkilön työ- ja toimintakyvyn tukeminen sekä työelämään pääsyn edistäminen.
Yhteiskunnallinen yritys integraation edistäjänä
Yhteiskunnalliset yritykset voivat edistää täsmätyökykyisten työllistymistä. Niiden tarkoitus on ensisijaisesti käyttää tuottamansa liiketaloudellinen voitto edistämään yhtiöjärjestykseen kirjattua yhteiskunnallista päämäärää, ja joidenkin yhteiskunnallisten yritysten päämäärä on työelämän integraatio täsmätyökykyisiä työllistämällä.
Eeva Salmi, Kimmo Kumlander ja Maiju Uotila kirjoittavat Diakin Yhteiskunnallinen yritys (2023) -julkaisussa, että ”työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys” -käsite ei ole vakiintunut käyttöön Suomessa, eikä sille ole tarkkaa määritelmää. Työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä toimii monilla toimialoilla, ja yhdistävä tekijä niille on pyrkimys työllistää pysyvästi täsmätyökykyisiä tai muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä tai mahdollistaa heidän siirtymisensä avoimille työmarkkinoille.
Myös työllistymistä edistävät järjestötoimijat voivat toimia työhön integroivina yhteiskunnallisina yrityksinä. Täsmätyökykyisten työllistymisen edistämisessä ne voivat toimia suunnannäyttäjinä yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden kentällä. YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan yhteiskuntien täytyy myös edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia itsenäiseen elinkeinonharjoittamiseen, yritystoimintaan ja osuuskuntien kehittämiseen. Ne voivat itsessään toimia työelämään integroivina yhteiskunnallisina yrityksinä.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411213