IDLA-seminaari 2024 kielellistä saavutettavuutta edistämässä

Tänä vuonna IDLA-seminaari toteutui 16.–17.5.2024 Diakissa Helsingin-kampuksella aiheella kielellinen saavutettavuus ja hyvinvointi. Kielellisen saavutettavuuden kysymykset liittyvät ihmisen perusoikeuteen ymmärtää ja tulla ymmärretyksi riippumatta hänen kielellisestä taustastaan ja mahdollisista kielellisistä haasteista.

Ennätysmäärä esiintyjiä ja vieraita

Seminaariin osallistui ennätysmäärä kielellisen saavutettavuuden huippuasiantuntijoita muun muassa yliopistoista, ammattikorkeakouluista, yrityksistä, järjestöistä ja yhdistyksistä. Seminaarin ensimmäinen päivä tarjosi kuusi luentoa englanniksi, jotka oli tulkattu kansainväliselle viittomiselle, ja ne olivat myös kirjoitustulkattuja. Luentojen jälkeen tarjolla oli tulkkausalan YAMK-opiskelijoiden posteriesityksiä sekä kolme tulkattua työpajaa. Seminaarin toinen päivä kokosi seitsemän luennoitsijaa suomeksi tai suomalaisella viittomakielellä.

Luentojen jälkeen oli tarjolla yhteensä kymmenen työpajaa, joista suurin osa oli tulkattuja. Viittä työpajaa tarjottiin kahdessa erässä rinnakkaissessioina. IDLA-seminaarivieraita oli kumpanakin päivänä paikalla yli 130 henkilöä. Lisäksi seminaaria seurasi verkkovälitteisesti yli 50 henkilöä päivässä. Ohjelma ja abstraktit ovat katsottavissa osoitteista Seminaariohjelma 2024 – International Days of Linguistic Accessibility ja Abstraktit 2024 – International Days of Linguistic Accessibility.

Kielellisesti saavutettava seminaari

Seminaarin nimi International Days of Linguistic Accessibility (IDLA) havainnollistaa, miksi seminaari järjestetään. Jo nimi velvoittaa osaltaan varmistamaan seminaarin kielellisen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden erityisesti Diakin ja Humakin tulkkikoulutusalojen kohdeasiakasryhmiä ajatellen. Tämän vuoksi seminaarissa oli järjestetty luentojen ja osaan työpajoihin viittomakielen tulkkaus sekä kirjoitustulkkaus. Osa osallistujista toi mukanaan oman henkilökohtaisen tulkkinsa muun muassa taukotulkkauksia varten tai jos tarvitsevat opastusta.

Tähän mennessä järjestetyissä IDLA-seminaareissa tulkkaus on ollut tarjolla suomalaisella viittomakielellä, kirjoitustulkkauksella ja kansainvälisellä viittomisella. Kansainvälisen viittomisen tulkkeina käytetään mieluiten syntyperäisiä viittomakielisiä tulkkeja. Suomessa on 12 kuuroa tulkkia, jotka ovat suorittaneet tulkki AMK-koulutuksen. He työskentelevät yleensä kuulevien viittomakielen tulkkien eli ns. syöttö- eli reletulkkien kanssa. Kirjoitustulkkaus on tarjolla kuulovammaisille ihmisille, joiden ensikieli on puhuttu kieli (suomi, ruotsi, englanti tai jokin muu, mutta jotka hyötyvät suomen- tai englanninkielisestä kirjoitustulkkauksesta). Onnistuneen ja laadukkaan tulkkauksen yhtenä takeena on, että tulkit saavat luentojen ja esitysten materiaalit hyvissä ajoin, jotta ehtivät valmistautua työhön niihin tutustumalla.

Kielellisen saavutettavuuden kysymykset liittyvät ihmisen perusoikeuteen ymmärtää ja tulla ymmärretyksi riippumatta hänen kielellisestä taustastaan ja mahdollisista kielellisistä haasteista.

Juonto kansainvälisin viittomin ja suomalaisella viittomakielellä

Seminaarin ensimmäisenä päivänä käytettiin englantia ja kansainvälistä viittomista. Juonto järjestettiin kansainvälisellä viittomisella ja tulkattiin englannin kielelle reletulkkausta käyttäen. Reletulkkaus toteutuu siten, että kansainvälistä viittomista tulkataan suomalaiselle viittomakielelle, sitten tulkataan puhutulle englannin kielelle tai päinvastoin riippuen juonnosta ja seminaariesityksistä. Toisena seminaaripäivänä juonto järjestettiin suomalaisella viittomakielellä, joka kirjoitustulkattiin suomen kielelle.

Kansainvälinen viittominen rakentuu pääasiallisesti länsimaiden viitotuista kielistä, ja huulio muodostuu englannin kielen sanahahmoilla. Muissa maanosissa, kuten esimerkiksi Aasiassa kansainvälinen viittominen rakentuu maiden viitotuista kielistä ja viittominen voi poiketa länsimaiden viitotuista kielistä. Viittomisto (vrt. puhuttujen kielten sanasto) on selkeästi erottuva tekijä viitottujen kielten väillä. Viittomakieliä on maailmassa arviolta noin 300. Suomessa on kaksi viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli.

Kielellinen saavutettavuus ja hyvinvointi luentojen ja työpajojen teemoina

Luennot ja työpajat käsittelivät kielellistä saavutettavuutta ja hyvinvointia laajasti. Kansainväliset ja kotimaiset luennoitsijat toivat erilaisia ja laajoja näkökulmia kielelliseen saavutettavuuteen ja hyvinvointiin. He käsittelivät sekä kieli- ja kulttuurivähemmistöjen että asiakasryhmien ilmaisutapoihin perustuvaa kielellistä vuorovaikutusta ja ajattelutapaa. Ilmaisutavat ja kommunikaatio voivat muuttua sairastuessa tai ikääntyessä. Seminaariin sisältyi myös esityksiä, joissa nostettiin kielellisen saavutettavuuden ja kielten oppimisen yhteyttä. Aiheina olivat esimerkiksi lapsen suomen kielen oppiminen vieraskielisessä ympäristössä tai pelillisyyden hyödyntäminen opiskelijan kielen oppimisen motivointikeinona.

Seminaarin luennoissa esiteltiin vuorovaikutusosaamiseen ja kielelliseen saavutettavuuteen liittyvää sekä tulkkausalan, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimustietoa. Tutkimustiedot tarjoavat uusia näkökulmia sekä kielellisestä ja multimodaalisesta vuorovaikutuksesta, kohtaamistaidosta, kulttuurienvälisestä ja verkkovälitteisestä kohtaamisesta että selkoilmaisuista.

Kansainvälistä asiantuntemusta

Ensimmäisenä seminaaripäivänä vieraina oli useita kansainvälisiä luennoitsijoita. Professori Andreea Nechifor Transilvanian yliopistosta (Brașov, Romania) luennoi hankkeesta, jonka tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden kielitietoisuutta pelillisyyden kautta. Puolalainen Hanna Jałoza kertoi siitä, miten Suomeen muuttaneet puolalaiset, ei suomea hallitsevat vanhemmat onnistuivat kasvattamaan omaa lastaan kaksikieliseksi. Saksalainen Sven Claes piti suomenruotsalaisen kollegansa Ida Mitchellin kanssa luennon hankkeestaan, jonka tavoitteena on edistää Suomessa asuvien saksankielisten Alzheimerin taudista kärsivien ihmisten vuorovaikutusta ja hyvää elämää. Belgialainen, jo pitkään Suomessa asunut Danny DeWeerdt luennoi kuurojen tavasta ajatella ja ilmaista ajatuksiaan verrattuna kuuleviin ihmisiin. Saksalaissuomalainen Lena Segler-Heikkilä käsitteli työpajassaan maahan muuttaneiden ihmisten hybriditilassa elämistä, kuuluvuuden ja kommunikaatioon liittyviä haasteita, identiteettikysymyksiä sekä hyvinvointiin johtavia strategioita.

Innostunut IDLA-tiimi ja aktiiviset assistenttiopiskelijat

Kuusihenkinen IDLA2024-tiimi oli vastuussa seminaarin koordinoinnista. Lisäksi sekä Diakista että Humakista löytyi innokkaita tulkkiopiskelijoita auttamaan käytännön järjestelyissä. Tämän ryhmän avulla pystyttiin varmistamaan osallistujille mahdollisimman hyvä seminaarin kulku. Opiskelijoiden panostus palkittiin yhdellä harjoittelupisteellä. Opiskelijoilla oli myös mahdollisuus itse osallistua seminaariin ja päästä kuuntelemaan sekä yleisluentoja että työpajojen antia, kun avun tai työn tarvetta ei ollut. Valmistelutöissä opiskelijat auttoivat mm. salin, posteriesitysten ja työpajaluokkien järjestämisessä. He vastasivat ilmoittautumistiskistä sekä opaslappujen kiinnittämisestä kampukselle helpottamaan osallistujia löytämään tiensä oikeaan paikkaan. Vapaaehtoisilla oli myös vastuu valmistella ja järjestää seminaarin tulkkien taukohuone sekä siistiä se aina tauon jälkeen.

Tulkkausalan YAMK-opiskelijoiden osaaminen käyttöön

Tulkkausalan YAMK-opiskelijat toivat oman panoksensa seminaarisisältöihin. He esittelivät opinnäytetöitään posteriesittelyissä ja pitivät väliseminaariesityksiään työpajoissa. Heidän opinnäytetyönsä aiheet ovat monipuolisia, ajankohtaisia ja työelämälähtöisiä. Tulkkausalan YAMK-opiskelijat ovat tulkkausalan asiantuntijoita, ja suurimmalla osalla heistä on jo pitkä työura takana. Heidän esityksensä olivat käytännönläheisiä ja kehittämispainotteisia. Opiskelijat tukevat tutkimustensa myötä tulkkausalan kehittymistä, tulkkien hyvinvointia ja yhteistyötä työelämätahojen kanssa.  Esitykset edistivät dialogia työelämän edustajien ja tutkijoiden kanssa ja antoivat myös tulkkausalan AMK-opiskelijoille mahdollisuuden perehtyä YAMK-tasoisen opiskelun prosessiin ja ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin.

Julkaisut kokoavat seminaarin satoa

Seminaarissa esiintyneet luennoitsijat ja työpajojen vetäjät voivat halutessa tarjota IDLA-tiimille esityksensä aiheeseen liittyvän artikkelin julkaistavaksi. Vaihtoehtoina on tarjota vertaisarvioimaton artikkeli Diakin julkaisuun, joka ilmestyy maalis-huhtikuussa 2025 tai vertaisarvioitu artikkeli tulkkaukseen ja kääntämiseen erikoistuneeseen tiedelehteen Mikael (jufo-luokitus: taso 1), joka ilmestyy joulukuussa 2025. Molemmat julkaisut ovat monikielisiä ja artikkelin voi tarjota suomeksi, englanniksi, ruotsiksi tai saksaksi.

Kohti kielellistä yhdenvertaisuutta

IDLA-seminaari toi yhteen alan asiantuntijoita, työelämäedustajia ja opiskelijoita. Seminaarin esiintyjät nostivat esiin kielellisen saavutettavuuden ulottuvuuksia, hyötyä, käyttömahdollisuuksia ja toteutumista yhteiskunnassa. Löytämällä yhteisiä keinoja kommunikoida, toimimalla vuorovaikutustietoisesti ja vuorovaikutuseettisesti kestävällä tavalla sekä kiinnittämällä huomiota omaan vuorovaikutukseen eli siihen, mitä sanotaan ja miten se ilmaistaan, voidaan tukea yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia jokapäiväisissä kohtaamisissa. Siksi niihin tulisi kiinnittää jatkossa entistä enemmän huomiota.

Työsuojelurahasto on tukenut IDLA-seminaarin toimintaa myöntämällä Diakille konferenssiapurahaa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915629