Ymmärrys yhteisestä suunnasta sitouttaa työhön ja vahvistaa yhteistyötä

Työelämä muuttuu vauhdilla, mikä haastaa korkeakoulutusta. Pitäisi osata ensinnäkin ennakoida muutosta ja toiseksi tarjota opiskelijoille sellaista osaamista, mitä heiltä tulevaisuuden työelämässä edellytetään. Mahdollisia tulevaisuuksia on kuitenkin monia. Korkeakoulujen ei tule tyytyä reagoimaan muutoksiin, vaan ne voivat olla luomassa muutosta. Siihen tarvitaan “visionääristä ajattelua, kokeiluja ja rohkeita ratkaisuja”. (Tihinen & Komonen, 2024.)

Työyhteisössä on tärkeää ruokkia tulevaisuusajattelun kulttuuria, ja tulevaisuusajattelun olisi hyvä olla osa jokaisen työntekijän osaamista (Dufva, 2024).  Diakin tulkkausalan yliopettaja Lena Segler-Heikkilä on tarkastellut Sitran megatrendejä nimenomaan tulkkausalan näkökulmasta (Segler-Heikkilä, 2023). Hyödynsimme megatrendejä myös osana tulkkauksen koulutusten visiotyötä.

Nopeat muutokset edellyttävät ennakointiosaamista ja toisaalta kykyä katsoa pitkälle; tästä syystä myös Diakin tulkkauksen koulutusten tiimiläiset päättivät lähteä tekemään tulkkausten koulutusten visiota. On hyvä huomata, että tulkkausten koulutusten visio ei ole millään tavalla erillinen Diakin visiosta, vaan se perustuu vahvasti Diakin strategiaan ja visioon, mutta keskittyy nimenomaan tulkkausalan ja tulkkauksen koulutusten näkökulmaan. Diakin visio on olla arvostetuin kohtaamisen korkeakoulu vuonna 2026, mikä linkittyy vahvasti ja luontevasti tulkkausalan koulutusten ytimeen ja sisältöön.

Visio antaa suuntaa ja vahvistaa yhteistä viestiä

Sitran tulevaisuussanastossa visio määritellään kuvaukseksi toivotusta tulevaisuuden tilasta. Visioon sisältyy ajatus siitä, että sen esittäjä on valmis tekemään toimia siihen pääsemiseksi. (Sitra, i.a.)

Visio antaa suuntaa ja auttaa määrittelemään ja selkeyttämään tavoitteita, joita kohti halutaan mennä. Tiimilähtöinen visiotyö auttaa motivoimaan ja parhaimmillaan sitouttaa tiimiläiset vahvasti työhön ja sen kehittämiseen. Visiotyön prosessi tukee tiimin me-henkeä ja auttaa löytämään niin omia kuin yhteisiäkin vahvuuksia. Visio auttaa myös päätöksenteossa sekä priorisoinnissa, sillä yksi tärkeä osa visiotyötä on miettiä asioiden tärkeysjärjestystä.

Visio antaa suuntaa ja auttaa määrittelemään ja selkeyttämään tavoitteita, joita kohti halutaan mennä.

Visiota voidaan käyttää myös viestinnällisiin tarkoituksiin: hyvin tehty ja vahva visio toimii vaikuttamisen keinona, jota voidaan hyödyntää sekä työyhteisön sisällä että yhteistyössä erilaisten sidosryhmien kanssa. Koko organisaation tasolla voidaan ajatella, että tiimeissä tehty visiotyö auttaa tekemään omaa työtä näkyväksi muille. Toisaalta yksi tärkeä osa tässä artikkelissa esittelemäämme visiotyön mallia on johdon ja tiimin välillä käytävä dialogi, joka toteutuu työpajana (ks. Kuvio 1).

Kuvio 1. Tulkkauksen koulutusten visiotyön tiekartta

Edellytykset tiimilähtöiselle visiotyölle

Alun perin tulkkausten koulutusten visiotyö lähti liikkeelle yhdestä puhelusta kollegalle pitkän työpäivän jälkeen. Tulkkauksen koulutuksiin kohdistui monia muutoksia, ja suunta oli hukassa; tulevaisuus näyttäytyi sekavana ja harmaana. Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien Suvi-verkostossa tehdyn visiotyön positiivisista kokemuksista syntyi idea lähteä tekemään vastaavaa myös Diakissa. Positiiviset kokemukset tulkkausten koulutusten visiotyöstä saivat meidät mallintamaan visiotyön prosessia siihen muotoon, että sitä voidaan hyödyntää laajemmin koko organisaatiossa eri tiimeissä ja tulosalueilla.

Tiimilähtöinen visiotyö edellyttää sitä, että työskentelyn yhteisiin osioihin varataan aikaa, jotta tärkeää kehittämistyötä voidaan tehdä suunnitellen ja rauhassa. Lisäksi voi olla hyödyksi, jos prosessin alussa visiotyötä on mukana fasilitoimassa ja käynnistämässä yksi tai kaksi tiimin ulkopuolista henkilöä. Myöhemmässä vaiheessa vastuu siirtyy luonnollisesti tiimin sisäiseksi. On hyvä myös huomata, että kuten strateginen johtaminen ja kehittäminen yleensäkin, visiotyö on jatkuva prosessi ja tiimin vahvuuksia, visiota ja suuntaa on tarpeen päivittää aika-ajoin. Tiimilähtöisessä visiotyössä on tärkeää pitää koko ajan punaisena lankana koko organisaation strategia ja visio, sillä ne ohjaavat koko työyhteisöä samaan suuntaan. Tiimilähtöinen visiotyö voi kuitenkin auttaa yksittäistä tiimiläistä ottamaan strategian omakseen, kun se oman tiimin työskentelyn kautta sitoutuu vahvemmin osaksi omaa arkea.

Tulkkausten koulutusten visiotyö toteutettiin sekä tiimin Teamsissa jaetuissa tiedostoissa että Howspacessa, jossa toteutuivat varsinaiset työpajat. Tärkeää on prosessin aikana dokumentoida työskentelyä ja säilyttää aineistot jatkotyöstöä varten.

Visiotyö Diakin tulkkauksen koulutuksissa

Aloitimme visiotyön tulkkauksen koulutuksissa sanoittamalla omia vahvuuksiamme sekä yksilöinä että ryhmänä. Jokainen täytti oman osaamiskortin, jossa vastattiin muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Millaisia sisältöjä opetat ja mikä aihepiiri sinua erityisesti kiinnostaa tällä hetkellä? Mitä työnkuvaasi kuuluu opetuksen lisäksi? Mihin ammatillisiin verkostoihin kuulut? Mitä haluaisit kertoa sellaisesta osaamisestasi, joka ei liity suoraan työhösi? Ryhmän osaamisen kuvausta puolestaan työstettiin yhteisellä SWOT-analyysillä. Lisäksi kävimme yhteisen päämäärän selkeyttämiseksi keskustelua siitä, mitä toivomme visiotyöltä.

Koska olimme pilotoimassa koulutuksen yhden tiimin visiotyötä, kävimme tässä vaiheessa keskustelun johdon edustajien kanssa visiotyön aikatauluista, etenemisestä ja prosessista. Esittelimme pienellä joukolla siihen mennessä tekemäämme vahvuustyöskentelyä ja ajatuksiamme visiotyön jatkosta. Tapaamisen tarkoituksena oli visiotyön mallin luominen ja johdon ajatusten kuuleminen siihen liittyen.

Seuraavaksi työskenneltiin ensimmäisessä visiotyöpajassa. Työpaja alkoi visiotyön prosessin kertauksella, minkä jälkeen tiimissä luotiin katsaus tulevaisuuteen; visioimme yhdessä tulkkausalan ja tulkkauksen koulutuksen tilaa vuonna 2030. Tämän työpajan tavoite oli tarkastella Diakin strategiaa ja visiota suhteessa tulkkauksen koulutuksiin ja ideoida toista visiotyöpajaa, jossa työskenneltiin yhdessä johdon kanssa. Ensimmäinen visiotyöpaja järjestettiin erikseen viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen sekä asioimistulkkauksen tiimeille. Sen jälkeen tiimit ja tiimiläiset valmistautuivat toiseen työpajaan itsenäisesti.

Visiotyöskentelyn prosessi huipentui toiseen visiotyöpajaan, jossa tulkkauksen tiimit ja Diakin johto työskentelivät yhdessä. Toisessa visiotyöpajassa aloitettiin ensin kertomalla johdolle tehdystä visiotyöstä. Sen jälkeen esiteltiin tiimit ja niiden alat lyhyesti kolmen dian menetelmällä (flashtalk): ensimmäisellä dialla esiteltiin tiimi, toisella kerrottiin koulutuksen ajankohtaisista kysymyksistä ja kolmannella tarkasteltiin alan ajankohtaisia kysymyksiä. Näiden esittelyjen jälkeen kerrottiin vielä johdon edustajille, millaista keskustelua olimme käyneet visiotyön yhteydessä Diakin strategista ja miten näimme sen linkittyvän tulkkauksen koulutuksiin.

Varsinaisessa työpajaosuudessa oli ensin paneelikeskustelu, jossa oli mukana yliopettaja, koulutuspäällikkö sekä yksi lehtori kultakin alalta (puhevammaisten tulkkaus, viittomakielen tulkkaus ja asioimistulkkaus). Paneelikeskustelussa keskityttiin tulkkausalan tulevaisuuden näkymiin. Paneelikeskustelun jälkeen keskusteltiin pienryhmissä tulkkauksen koulutuksen tavoitteista ja haasteista, minkä jälkeen kävimme koko joukolla yhteistä keskustelua. Lopuksi työpajaan kutsutut johdon edustajan kertoivat, millaisia ajatuksia heillä oli visiotyöskentelystä herännyt.

Keräsimme työpajan jälkeen palautetta anonyymillä Forms-kyselyllä. Toisen visiotyöpajan 15 osallistujasta 8 vastasi kyselyyn. Heistä kaikki pitivät työpajaa hyödyllisenä ja kokivat saaneensa siitä eväitä omaan työhön. Avoimessa palautteessa yksi lehtoreista sanoitti kokemustaan visiotyöskentelystä näin: ”Turhaan ei konseptia kehuttu, ja tämä kohtaaminen tuntui näin lehtorina todella merkitykselliseltä. Ennen tätä minua ja minun osaamistani ei ole ehkä näin merkityksellisellä tavalla kohdattukaan.”

Avoimessa palautteessa kiteytyy visiotyöskentelylle asettamamme tavoitteet: avoin dialogi, merkityksellisyyden lisääminen ja yhteisen näkemyksen vahvistaminen.

Lähteet

Segler-Heikkilä, L. (11.8.2023). Tulkkausalan megatrendit. Saatavilla 2.6.2024 https://www.sktl.fi/?x1239065=3623786

Sitra. (i.a.). Tulevaisuussanasto. Visio. Saatavilla 27.5.2024 https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/visio/

Tihinen, M., & Komonen, K. (20.5.2024). Ennakoiden kohti haluttua korkeakoulutuksen tulevaisuutta. AMK-lehti/UAS Journal 2/2024. Saatavilla https://uasjournal.fi/2-2024/ennakoiden-kohti-haluttua-korkeakoulutuksen-tulevaisuutta/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753344