Nuoret ansaitsevat tulla kuulluiksi

Meistä jokainen voi auttaa nuorta näkemään oman arvonsa ja selviytymään elämän haasteista. Nuoret ansaitsevat kannustusta ja positiivista palautetta sekä kokemuksen siitä, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja normaaleja. On tärkeää, että vaikeistakin asioista on turvallista puhua. Olo yleensä helpottuu, kun saa sanoitettua ajatuksiaan ja tuntee, että toinen aidosti kuuntelee.

Nuorille suunnattu hyvinvointipalvelu Zekki haastaa jokaisen suomalaisen kysymään lähipiirinsä nuorelta: Miten sulla menee? Eikä vain kysymään, vaan aidosti kuuntelemaan, mitä nuorella on sanottavanaan. Haastekampanjan keskeinen ajatus on, että jokaisen itseensä uskovan nuoren takana on aikuinen, joka uskoi häneen ensin.

Jokaisella on tarve tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi. Nuorelle voi kuitenkin olla vaikeaa avautua tilanteestaan. Hymyn ja reippaan olemuksen taakse voi kätkeytyä epävarmuutta, ahdistusta tai suuria salaisuuksia. Nuori voi ajatella, että haasteista pitää selvitä itsenäisesti tai että avun pyytäminen on heikkoutta. Hänellä voi olla myös tunne, että kaikilla muilla menee paremmin tai että kaikille muille on selkeää, mitä he haluavat elämältään.

Zekki-Suomi-tilannekuvan mukaan maailman onnellisimmassa maassa nuorten onnellisuus on vain kohtuullisella tasolla. Hyvät perhe- ja ystävyyssuhteet tuottavat nuorille hyvinvointia. Nuoret tarvitsevat vahvistusta erityisesti itsetunnon ja vaikeuksien voittamisen alueilla.

”Kun haluat jutella, olen valmis kuuntelemaan”

Haastattelin tänä syksynä nuoria siitä, millaisia toiveita heillä on kohtaamisista ja keskusteluista aikuisten kanssa − ovatpa he sitten nuoria tukevia ammattilaisia, vanhempia tai muita läheisiä. Nuoret toivovat ympärilleen aidosti välittäviä aikuisia. Vaikka asiat olisivat hyvin, he arvostavat kannustusta ja kiinnostusta.

Eräs nuori toivoi aikuisilta rauhoittelua, tsemppaamista ja sitä, että kiinnitettäisiin huomiota edistymiseen ja positiivisiin asioihin eikä vain kaikkeen siihen, mikä on pielessä. Toinen sanoi, että vaikka hänen on vaikeaa ottaa kehuja vastaan, niitä on mukava kuulla. Nuorille tyypillistä riittämättömyyden tunnetta helpottaa se, että tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on.

Yli-innokkaan tenttaamisen tai nuoren ongelmien vähättelyn sijaan toivotaan neutraalia kiinnostusta ja empaattista vuorovaikutusta.

Nuoret toivoivat, ettei heitä painostettaisi puhumaan vaikeista asioista. Vaikka aikuinen huomaisi, että nuorella on ongelmia, hänen kannattaa odottaa sopivaa hetkeä keskustelulle. Nuorelle voi esimerkiksi sanoa: “Muistathan, että kun haluat jutella, olen valmis kuuntelemaan” tai ”tiedäthän, että voit aina puhua minulle, mutta juuri nyt ei ole pakko ellet halua”. Nuoret kokevatkin tärkeäksi, että lähellä on aikuinen, joka kestää myös hiljaisuuden, kiukuttelun ja ikävämmätkin uutiset hylkäämättä.

Yli-innokkaan tenttaamisen tai nuoren ongelmien vähättelyn sijaan toivotaan neutraalia kiinnostusta ja empaattista vuorovaikutusta. Aikuisilla on taipumus tarjota omia neuvojaan ja mielipiteitään, kun keskustelu voisi edetä paremmin kuuntelun, lisäkysymysten ja itseoivalluksen kautta. Eräs nuori sanoitti asian näin: ”Ei kannata väkisin udella, vaan pitää saada kertoa silloin, kun itse haluaa. Yleensä en kerro heti, vaan sitten kun olen valmis. Pitää ensin itse jäsennellä ja sulatella asiaa”.

Vuorovaikutus ei avaudu ilman luottamusta

Haastattelin Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Lena Segler-Heikkilää siitä, millaiset vuorovaikutuskeinot auttaisivat keskustelussa nuoren kanssa. Hänen mukaansa tärkeintä on luottamuksen rakentaminen, sillä ilman luottamuksen tunnetta vuorovaikutussuhdetta ei synny ja nuori jää helposti omaan ”kotiloonsa”. Kun pelon tunne saadaan pois, todennäköisyys päästä nuoren kanssa dialogiin kasvaa.

On tärkeää käyttää aikaa siihen, että luodaan turvallinen keskusteluympäristö, jossa ollaan ”samalla tasolla ja samalla puolella”. Nuoren pitää aistia, että toinen aidosti välittää ja on kiinnostunut hänen asioistaan. Luottamusta lisää myös se, että vastapuoli keskittyy häneen, eikä esimerkiksi tutkaile omaa kännykkäänsä tai vilkuile kelloa samaan aikaan.

Keskustelu kannattaa käynnistää kevyemmästä aiheesta. Voi myös helpottaa, kun tehdään samalla jotain yhdessä; kahvitellaan, piirrellään tai kävellään.

Nuorten kanssa kannattaa Segler-Heikkilän mukaan kiinnittää huomiota selkeään viestintään. Ei käytetä ammattikieltä tai vaikeita kielikuvia. Positiivinen, kannustava ja empaattinen keskusteluote vie eteenpäin. Nuoren on tärkeä kokea, että hänellä on aktiivinen rooli ja hän saa osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.

Jos nuori on hyvin vähäsanainen, voidaan tarkentaa kysymystä: Mitkä asiat elämässäsi ovat sellaisia, joihin olet tyytyväinen? Haluatko kertoa, mitkä asiat harmittavat tai mihin toivoisit muutosta? Mitä voisit tehdä, jotta asiat menisivät haluamaasi suuntaan? Millaista apua toivoisit minulta? Kunnioitetaan toisen tilaa ja ajatuksia. Jos keskustelu ei tunnu etenevän, voi yrittää uudelleen toisella kertaa.

Keskustelun avauksessa voi hyödyntää digitaalisia työkaluja

Nuorille suunnattu digipalvelu Zekki on todettu hyväksi keskustelun avaajaksi nuorta tukevien ammattilaisten parissa. Lyhyen nettitestin avulla nuori saa laajasti elämäänsä kartoittavan itsearvion, jonka avulla voi tarkastella hyvinvointia ja saada tietoa juuri hänelle sopivista tukipalveluista. Nuorten parissa työskenteleville mutta myös vanhemmille Zekki toimii keskustelun käynnistäjänä ja taustatietojen kartoittajana. Sen avulla voi tunnistaa nuoren vahvuuksia ja tuen tarpeita, kannustaa omaehtoisen tuen hakemiseen sekä auttaa nuorta huomaamaan, kuinka hän voi itse vaikuttaa hyvinvointiinsa.

Kyselyn yhteenvedon avulla voi keskustella nuoren vahvuuksista ja voimavaroista sekä niistä osa-alueista, joihin hän tarvitsee tukea. Zekki on maksuton, selkeä ja helppokäyttöinen palvelu. Sen taustalla on Diakonia-ammattikorkeakoulun kehittämä, tutkimus- ja asiantuntijatietoon perustuva 3X10D®-elämäntilannemittari. Mittarissa kysytään nuoren tyytyväisyyttä kymmeneen kokonaishyvinvoinnin kannalta tärkeään elämänalueeseen, kuten terveydentilaan, taloudelliseen tilanteeseen, itsetuntoon ja kykyyn voittaa vaikeuksia.

Ollaan kiinnostuneita, läsnä ja saatavilla

On tärkeä osoittaa kiitollisuutta keskustelusta. Kehutaan, kannustetaan, voimaannutetaan ja välitetään. On hyvä tuoda esille asioita, joissa nuori on edistynyt ja mitkä ovat hänen vahvuuksiaan. Voi muistuttaa siitä, että vaikka asiat olisivat nyt solmussa, muutaman vuoden päästä tilanne voi olla ihan toisenlainen. Voi myös sanoittaa, että keskustelua voidaan jatkaa toistekin ja että joskus lyhyt viestinvaihtokin voi olla riittävä.

Haastattelemillani nuorilla oli hyviä muistoja kohtaamisista, joissa kysyttiin viestin välityksellä heidän voinnistaan. Monelle onkin helpompaa avautua kirjoittamalla kuin kasvotusten.

Syvällisen ja vaikean keskustelun jälkeen on tärkeää, että nuorta ei jätetä pulaan. Pidetään huolta, että hän saa tarvitsemaansa apua, mikäli sellaiselle on noussut tarvetta. On tärkeää, että palataan asiaan ja kysytään, miten asiat ovat edistyneet.

Nuoren on tärkeää tietää, että tukea on saatavilla niin hyvinä kuin vaikeina hetkinä. Luottamuksellisen keskusteluyhteyden luominen vaatii pitkäjänteisyyttä. Muistetaan myös se, että nuorten haasteet voivat olla moninaisia eikä niiden ratkaiseminen tapahdu käden käänteessä. Oikealla hetkellä käyty keskustelu voi kuitenkin olla merkityksellinen nuoren loppuelämän kannalta.

Lähdethän mukaan Zekin haasteeseen kysymällä lähipiirisi nuorelta: “Miten sulla menee?” Oikealla hetkellä esitetty kysymys voi olla ratkaisevan tärkeä. Jaksathan tarjota tukeasi ja läsnäoloasi silloinkin, kun tuntuu, ettei nuori halua sitä ottaa vastaan.

Kirjoitus on ilmestynyt myös Mielihyvin duunissa -hankkeen blogissa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753379