Taiteen ja tarinoiden kautta monilukutaitoon

Monilukutaito on laaja yläkäsite. Se kattaa monenlaiset lukutaidot ja liittyy tiedon hankintaan, yhdistämiseen, muokkaamiseen, tuottamiseen, esittämiseen ja arvioimiseen. Monilukutaito voidaan määritellä oppimiseksi ja toimimiseksi laaja-alaisesti erilaisissa tilanteissa ja konteksteissa. Monilukutaidossa käytetyt materiaalit eivät rajoitu pelkästään kirjoitettuun tekstiin ja sanaan, vaan voivat olla myös kuvallisia, äänellisiä, numeerisia tai moniaistisia. Monilukutaitoa haastaa erityisesti digitaalisen maailman kriittinen ymmärtäminen, jossa tieto on monimuotoista ja sen oikeellisuuden arviointi vaatii taitoa.

Monilukutaito on uusi kansalaistaito

Monilukutaito on elintärkeä yhteiskunnassa toimimisen väline, sillä nykypäivän tietotulva asettaa haasteita tiedon käsittelylle. Kyky erottaa oikea tieto väärästä on korostunut esimerkiksi valeuutisten ja tietoturvan näkökulmasta. On välttämätöntä tunnistaa epäluotettavat lähteet ja valheelliset verkkosivut, jotta voi osallistua turvallisesti digitaaliseen ympäristöön. Kaikki yhteiskunnan jäsenet tarvitsevat monilukutaitoa päivittäin arkisissa tilanteissa. (Opetushallitus, i.a.)

Monilukutaidon merkitys ulottuu myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Monimuotoisen tiedon tulkitseminen ja hyödyntäminen ovat edellytyksiä osallistumiseen arjen toimintoihin ja yhteiskunnallisiin keskusteluihin. Kyse ei ole pelkästään politiikasta, vaan myös jokapäiväisistä asioista, kuten kaupassa asioimisesta, jossa itsepalvelukassat antavat monikanavaisia käyttöohjeita. Jos lukeminen tai ympärillä olevan tiedon tulkitseminen on haastavaa, on vaarana jäädä osattomaksi yhteiskunnallisesta toiminnasta. (Tarnanen, 2019.)

Monilukutaito on elintärkeä yhteiskunnassa toimimisen väline, sillä nykypäivän tietotulva asettaa haasteita tiedon käsittelylle.

Monilukutaito toimii myös keskeisenä demokratian välineenä. Poliittinen vaikuttaminen ja valeinformaatio ovat nykyajan yhteiskunnallisia haasteita, ja monilukutaidon avulla pystyy tunnistamaan ja arvioimaan näitä ilmiöitä kriittisesti. Tiedonlähteiden vertaileminen ja oikean tiedon tunnistaminen auttavat tekemään tietoon perustuvia yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vaikuttavat kaikkiin. Monilukutaito on avain aktiiviseen kansalaisuuteen ja osallisuuteen demokraattisessa yhteiskunnassa.

Monilukutaito ei ole vain tietyille ammattiryhmille tai ikäluokille tarkoitettu taito, vaan jokaisen on tärkeää osata lukea ja tulkita mediaa, kuvaa, videota, tekstiä ja ääntä sekä niiden yhdistelmiä. Digitaalisen tiedon määrä ja monimutkaisuus ovat kasvaneet, ja ilman monilukutaitoa voi olla vaikea navigoida modernissa maailmassa. Monilukutaidon täytyy olla myös kontekstuaalista, sillä merkityksen tulkinta voi vaihdella tilanteen mukaan.

Lukutaito murroksessa

Perinteisen lukutaidon lasku on hälyttävä trendi. Tutkimusten mukaan heikkojen lukijoiden määrä on kasvanut, ja erinomaisten lukijoiden osuus on vähentynyt. Suomessa neljäsluokkalaisista vain 14 prosenttia saavutti erinomaisen lukutaidon tason, ja heikosti lukevien lasten osuus on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tämä kehitys on huolestuttavaa erityisesti nuorten kohdalla, joiden lukutaitoa arvioidaan kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa. (Leino ym., 2023, s.26.)

Monilukutaidon kehittyminen on erityisen tärkeää nuorten kohdalla. Tutkimukset osoittavat, että noin puolet nuorista ei pysty erottamaan nettilähteissä mielipidettä faktasta. Kuudesluokkalaisista 40 prosenttia ei kyseenalaista kaupallisten tekstien asiantuntijuutta, ja lähes kolmanneksella lukiolaisista on vaikeuksia arvioida nettitekstien luotettavuutta. Tämä voi johtaa siihen, että nuoret eivät pysty hyödyntämään monilukutaitoa riittävästi päätöksenteossa ja tiedon arvioinnissa.

Heikko lukutaito ei ole vain nuorten haaste. Aikuisryhmissä tutkimukset osoittavat, että lukutaito on heikentynyt, ja tämä näkyy myös työelämässä. Esimerkiksi työllisyyspalveluiden asiantuntijoista 40 prosenttia arvioi asiakkaidensa lukutaidon heikentyneen. Heikolla lukutaidolla on merkittäviä vaikutuksia työnhakuun ja työllistymiseen, ja monille se voi muodostua esteeksi etenemiselle työelämässä. (Lukukeskus, 2023.)

Lukutaidolla on suora yhteys vaikuttamismahdollisuuksiin, demokratiaan ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Monilukutaito on ratkaiseva tekijä myös globaalien ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, käsittelyssä. Ilman kykyä arvioida ja käsitellä tietoa kriittisesti, saattaa jäädä osattomaksi yhteiskunnallisista keskusteluista ja päätöksenteosta. Monilukutaito auttaa myös tunnistamaan informaatiovaikuttamisen ja polarisaation vaarat yhteiskunnassa.

Taiteen ja tarinoiden voima monilukutaidossa

Taidelähtöiset ja tarinalliset menetelmät tarjoavat uudenlaisia keinoja monilukutaidon kehittämiseen. Taiteen kautta oppiminen ei vaadi aiempaa kokemusta, vaan jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Eri taidemuotojen ja tarinnallisuuden hyödyntäminen monilukutaidon tukemisessa on myös yhteisöllistä ja ryhmäyttävää. Menetelmät sopivat käytettäviksi kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Taidemuoto voi olla lähes mikä tahansa monilukutaidon tukemisessa. Esimerkiksi sanataide, kuvataide ja draama on todettu innostaviksi ja eri oppiaineisiin sopiviksi menetelmiksi. Myös tarinallisuus voidaan nähdä tärkeänä osana monilukutaidon kehittymistä. Tarinallisuus on keskeinen osa ihmisyyttä ja auttaa käsittelemään monilukutaidon teemoja syvällisesti.

Tarinallisten ja taidelähtöisten menetelmien erityisyys piilee yhteisöllisessä oppimisprosessissa, jossa oivallukset syntyvät yhdessä. Prosessin ohjaaja tai opettaja ei voi aluksi tietää, mihin prosessi johtaa, mutta parhaimmillaan kaikki osalliset saavat uusia oivalluksia ja oppimisen kokemuksia. Näissä menetelmissä toimijuus on jaettua, mikä tukee kuulumisen tunnetta ryhmään ja vahvistaa itseluottamusta. Kyky ilmaista itseään ja käsitellä tietoa yhdessä muiden kanssa on monilukutaidon ytimessä.

Tarinallisten ja taidelähtöisten menetelmien avulla oppiminen tapahtuu usein tunnekokemusten kautta. Tunnekokemukset luovat vahvoja muistijälkiä, jotka edesauttavat oppimista. Tämän tyyppiset oppimistilanteet ovat erityisen tehokkaita, sillä ne tekevät monilukutaidon harjoittelusta merkityksellistä ja mieleenpainuvaa. Monilukutaito ei synny pelkästään mekaanisten taitojen harjoittelusta, vaan se vaatii monipuolisia ja elämyksellisiä oppimistilanteita.

Lähteet

Leino, K., Sirén, M., Nissinen, K., & Puhakka, E. (2023). Puolituntia lukemista: Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021). Koulutuksen tutkimuslaitos, Tutkimuksia 37.  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9620-8

Lukukeskus. (2023). Aikuisten heikko lukutaito on esteenä työllistymiselle, arvioivat työllisyyspalvelujen asiantuntijat. https://lukukeskus.fi/tyollisyyspalvelut-selvitys/

Opetushallitus. (i.a.) Monilukutaito ja kielitietoisuus. Monilukutaito ja kielitietoisuus | Opetushallitus

Tarnanen, M. (2019). Monilukutaito sosiokulttuurisena lukutaitona. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 29(4), 21–29. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202001311919

Kirjoittajat ovat toimineet TARTU-hankkeen projektityöntekijöinä ja kouluttajina.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024101179982