Tulkkausalan ammattilaiset edistävät ihmisten elämänlaatua

Tässä artikkelissa vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, kuinka merkittäviä ja näkyviä tuloksia tai muutoksia jokin toiminta, projekti, päätös tai muu teko saa aikaan. Vaikuttavuus kertoo, miten hyvin asetetut tavoitteet saavutetaan, kuinka laajalle vaikutukset ulottuvat ja millaisia pitkäaikaisia seurauksia toiminnalla on.

Laadullinen vaikuttavuus kuvaa muutoksia ihmisten kokemuksissa, käyttäytymisessä tai elämänlaadussa. Määrällinen vaikuttavuus puolestaan mittaa konkreettisia tuloksia, kuten parantunutta terveyttä, säästöjä tai saavutettua asiakasmäärää.

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tulkkausalan ammattilaisten työllä on sekä määrällistä että laadullista vaikutusta opiskelijoihin, tulkkeihin, asiakkaisiin ja yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan tarkemmin Diakin tulkkausalan ammattilaisten, koulutuksen, tutkimuksen ja hankkeiden laadullista vaikutusta.

Laadukas tulkkaus tukee yhdenvertaisuutta

Jokaisella kuurolla, huonokuuloisella, kuuroutuneella, kuurosokealla ja puhevammaisella on oikeus saada tulkkauspalvelua. Suomessa viittomakielen ja puhevammaisten tulkkeina saavat toimia ainoastaan koulutetut ja pätevät tulkit (L 133/2010). Tulkkeja kouluttamalla varmistetaan, että tämän ryhmän kielelliset oikeudet toteutuvat.

Tulkin palveluita voi käyttää maksutta kaikissa tilanteissa, joissa niitä tarvitsee. Kela järjestää ja maksaa tulkkauspalvelut, mutta toisinaan vastuu voi olla myös muulla viranomaisella jonkin muun lain perusteella. Tulkkauspalvelun käyttöön tarvitaan Kelan myöntämä päätös. Kun päätös on myönnetty, asiakas tilaa tulkin Kelan välityskeskuksen kautta. (Kuurojen Liitto, i.a.)

Koulutettujen asioimistulkkien, oikeustulkkien sekä viittomakielen ja puhevammaisten tulkkien tarjoama palvelu on elintärkeää yhdenvertaisuuden kannalta. Ilman koulutettuja tulkkeja ihmisten oikeudet, turvallisuus, terveys ja vuorovaikutus sekä sosiaalinen, psykologinen ja fyysinen hyvinvointi kärsisivät huomattavasti. Tulkkauksen puuttuminen olisi vakava uhka demokratialle.

Diak kouluttaa tulkkausalan ammattilaisia

Vuosina 2014–2024 Diakin AMK-koulutuksista valmistui 156 puhuttujen kielten asioimistulkkia, 391 viittomakielen tulkkia sekä 102 puhevammaisten tulkkia (Vipunen, i.a.). Näinä vuosina työelämään on siis siirtynyt 649 tulkkausalan asiantuntijaa edistämään ymmärtämistä sekä ymmärretyksi ja kuulluksi tulemista. Diakin tarjoamilla tulkkausalan koulutuksilla on merkittävää laadullista vaikutusta tulkkausalan opiskelijoihin, tulkkeihin ja tulkkauksesta hyötyviin asiakkaisiin. Opinnoissaan tulkkauksen opiskelija kasvaa alansa ammattilaiseksi. Koulutuksen ja useiden harjoittelujaksojen kautta hän saa varmuutta ja kokemusta omaan työskentelyynsä. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.-a; i.a.-b.)

Tulkkauskoulutuksen opetussuunnitelmia päivitetään säännöllisesti vastaamaan yhteiskunnallisia muutoksia, trendejä ja tarpeita. Puhuttujen kielten asioimistulkkauksen koulutukseen on sisällytetty valtioneuvoston asetuksessa oikeustulkkirekisteristä vaaditut opinnot, jotka oikeuttavat tulkin merkitsemisen oikeustulkkirekisteriin (A 177/2016, 2. §).

Syksyllä 2026 opintonsa aloittavat asioimistulkkauksen sekä viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen opiskelijat opiskelevat uudistettujen opetussuunnitelmien mukaisesti.

YAMK-tutkinnon kautta tulkkaustoimintojen kehittäjäksi

Diak ja Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) tarjoavat myös YAMK-tasoista Tulkkaustoiminnan kehittäminen -koulutusta, joka on suunnattu jo työelämässä toimiville tulkeille. Koulutuksesta on valmistunut tähän mennessä 27 tulkkia (Vipunen, i.a.). Heistä moni on edennyt esihenkilö- ja johtotehtäviin.

YAMK-opintojen aikana kirjoitetaan tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka pääasiallisena tarkoituksena on edistää tulkkausalan työelämää. Yksi esimerkki tällaisesta kehittämistyöstä on Vanessa Hietalan, Heli Kuisma Turtisen ja Noora Lundénin (2024) laatimat työturvallisuuskontrollit viittomakielen tulkkausalalle.

YAMK-tasoisilla opinnäytetöillä on mittava laadullinen vaikutus tulkkausalaan. Esimerkiksi edellä mainitut työturvallisuuskontrollit voivat toimia konkreettisena apuvälineenä viittomakielen tulkin fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Tulkkauskoulutuksen vaikutus hyvinvointiin

Valmistunut tulkki hyötyy koulutuksestaan monin tavoin. Sadrin ja Bowenin (2011, s. 45–46) mukaan työntekijän perustarpeisiin kuuluvat itsensä toteuttaminen ja arvostus. Arvostuksen tarpeeseen liittyvät muun muassa vastuullisuus sekä tunne onnistumisesta ja merkityksellisyydestä. Itsensä toteuttamiseen puolestaan kuuluu jatkuva kehittyminen.

Tuoreen asioimistulkkeja koskevan tutkimuksen mukaan tulkin työhyvinvointia edistävät eniten juuri nämä tarpeet (Segler-Heikkilä, 2024b). Arvostuksen tarpeen täyttyminen liittyy vahvasti osaamiseen. Koulutettu tulkki osaa toimia tulkkaustilanteessa asianmukaisesti sekä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) ammattisäännöstöä noudattaen. Koulutuksen myötä ja useiden harjoittelujaksojen kautta hän saa varmuutta ja kerää kokemusta omaan työskentelyynsä.

Tutkimuksen mukaan tulkin hyvinvointia edistävät erityisesti myönteiset kokemukset sekä kiitokset hyvin tehdystä työstä. Tärkeä hyvinvointia lisäävä tekijä on myös kokemus siitä, että työn avulla on edistetty ja ratkaistu asioita.

Laadukkaalla tulkkauksella varmistetaan muun muassa asiakkaan oikeuksien toteutuminen tai potilasturvallisuus.

Osaava tulkki vaikuttaa positiivisesti asiakkaisiinsa, joita ovat sekä organisaatioiden työntekijät että niissä asioivat asiakkaat. Tyypilliset paikat, joissa asioimistulkki tekee työtään, ovat poliisilaitokset, maahanmuuttovirasto, sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja koulut.

Laadukkaalla tulkkauksella varmistetaan muun muassa asiakkaan oikeuksien toteutuminen tai potilasturvallisuus. Hyvän tulkkauksen ansiosta asiakkaalla on tunne kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, hän ymmärtää keskustelun sisällön ja hänelle tulee sitä kautta tunne tilanteen hallinnasta ja autonomiasta.

Diakissa tuotetun tutkimuksen avulla kehitetään tulkkausalaa

Diakissa julkaistaan vuosittain runsaasti kirjoituksia, jotka käsittelevät tulkkausta, kielellistä saavutettavuutta sekä kielellisiä ja vuorovaikutuksellisia kysymyksiä. Julkaisut vaihtelevat blogiteksteistä tieteellisiin tutkimusartikkeleihin (ks. esim. Dialogi, i.a.; 2023).

Merkittävä esimerkki tutkimustyöstä on Diakissa lehtorina työskentelevän Nina Sivusen (2023) väitöskirja kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksista suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Kielikoulutuspolitiikan verkosto ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus myönsivät hänelle Kari Sajavaara -tunnuspalkinnon tieteellisesti ansiokkaasta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä soveltavan kielentutkimuksen väitöskirjatutkimuksesta (Kieliverkosto, 2025).

SKTL myönsi vuoden 2024 Uljas Attila -palkinnon Gun-Viol Vikille, joka on pitkään toiminut tulkkausalan monipuolisena vaikuttajana (Laitinen, 2024). Vik toimi muun muassa tulkkauksen yliopettajana ja erityisasiantuntijana Diakissa. Hänen opetus- ja tutkimustyöllään on ollut merkittävä vaikutus tulkkausalan kehitykseen.

Viime vuosina Diakissa on tutkittu asioimistulkkien työhyvinvointia (Segler-Heikkilä, 2024b), monikulttuurisuuteen liittyviä hyvinvointitekijöitä, kuten kielellistä ulottuvuutta (Segler-Heikkilä, 2023), sekä tulkkausalan megatrendejä (Segler-Heikkilä, 2024a). Aktiivinen julkaisutoiminta on Diakin tulkkausalan asiantuntijoille tärkeä vaikuttamistyökalu. Diak on myös edustettuna SKTL:n Mikael-lehden toimituskunnassa (i.a.).

Hankkeet edistävät tulkkauksen käytäntöjä

Diak osallistuu aktiivisesti hankkeisiin, joilla on positiivista vaikututusta tulkkausalaan, tulkkeihin ja heidän asiakkaisiinsa.

Esimerkiksi vuonna 2023 päättyneessä Tulevaisuuden tulkkaustaidot -hankkeessa (i.a.) kehitettiin tulkkausalan etäopetuksen ja etätulkkauksen käytäntöjä. Hankkeessa laadittiin muun muassa suositukset etätulkkauksen toteuttamisesta viittomakielen, viitotun puheen, kuulonäkövammaisten ja puhevammaisten tulkkauksessa sekä kirjoitustulkkauksessa.

Vuosina 2023–2024 Maahanmuuttoviraston ja Diakin yhteinen KOTU-hanke puolestaan keskittyi edistämään turvapaikkapuhuttelutulkkausten laatua (Diakonia-ammattikorkeakoulu, 2023).

Diak vaikuttaa myös seminaarien kautta. Vuonna 2023 ja 2024 Diak ja Humak järjestivät International Days of Linguistic Accessibility (IDLA)-seminaarin (i.a.), jonka kokosi yhteen suomalaisia ja kansainvälisiä kielellisestä saavutettavuudesta kiinnostuneita asiantuntijoita. Seuraava IDLA-seminaari on suunniteltu vuodelle 2026.

Diakin tulkkausala vaikuttaa paikallisesti ja kansainvälisesti

Diakin tulkkausalan asiantuntijat tekevät yhteistyötä sekä Diakin muiden koulutusalojen että tulkkausalan liittojen ja järjestöjen kanssa. Diak on edustettuna SKTL:n opettajien ja tutkijoiden jaostossa ja pitää vuosittain esitelmiä Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumissa (KäTu). (SKTL, i.a.).

Kansainvälisesti Diakin tulkkauksen asiantuntijat tekevät sidosryhmätyötä muun muassa osallistumalla opiskelijoidensa kanssa Blended Intensive Programme (BIP) -yhteistyöhön (European Commission, i.a.). Diak tarjoaa asiantuntijaluentoja tai järjestää itse BIP-opintojaksoja.

Vuodelle 2026 on suunniteltu Diakin Helsingin kampukselle BIP-kurssi, jonka teemana on viestintä- ja vuorovaikutusetiikka. Kurssille on osallistumassa opiskelijoita, professoreita ja lehtoreita viidestä kansainvälisestä yliopistosta.

Vuonna 2024 Diak osallistui Nordic Seminariin Tukholman yliopistossa (Stockholm University, 2024). Kyseinen konferenssi on poikinut reilusti uusia kansainvälisiä yhteistyökuvioita luentovaihdosta tieteellisen artikkelin kirjoittamiseen.

Lähteet

A 177/2016. Valtioneuvoston asetus oikeustulkkirekisteristä 17.3.2016/177. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160177Dialogi (2023). Eettisen vuorovaikutuksen asiantuntijat.

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (19.9.2023). KOTU-hanke tukee tulkkien ammattitaitoa tavoitteenaan sujuvammat turvapaikkapuhuttelut. https://www.diak.fi/2023/09/19/kotu-hanke-tukee-tulkkien-ammattitaitoa-tavoitteenaan-sujuvammat-turvapaikkapuhuttelut/

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.-a). Tulkki (AMK), asioimistulkkaus. Saatavilla 31.1.2025 https://www.diak.fi/hakeminen/koulutukset/amk/tulkki-asioimistulkkaus/

Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.-b). Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus. Saatavilla 31.1.2025 https://www.diak.fi/hakeminen/koulutukset/amk/tulkki-viittomakieli-tulkkaus/

Dialogi. (i.a.) Tulkkaus ja kommunikaatio. Saatavilla 4.2.2025 https://dialogi.diak.fi/avainsana/tulkkaus-ja-kommunikaatio/

Dialogi. (2023). Eettisen vuorovaikutuksen asiantuntijat. https://dialogi.diak.fi/teemanumerot/eettisen-vuorovaikutuksen-asiantuntijat/

European Commission. (i.a.). Blended Intensive Programmes. Saatavilla 11.2.2025 https://wikis.ec.europa.eu/display/NAITDOC/Blended+Intensive+Programmes

Hietala, V., Kuisma Turtinen, H., & Lundén, N. (2024). ”TURVALLISUUSHAN ON VAIN TUNNE” – Viittomakielen tulkkausalan työturvallisuuskontrollit. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112429654

International Days of Linguistic Accessibility. (i.a.). Saatavilla 4.2.2025 https://idla.humak.fi

Kieliverkosto (23.1.2025). Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnot FT Nina Sivuselle ja LUKKI-hankkeelle. https://www.kieliverkosto.fi/fi/toiminta/kieliverkostossa-tapahtuu/kari-sajavaara-tunnustuspalkinnot-ft-nina-sivuselle-ja-lukki-hankkeelle

Kuurojen liitto. (i.a.). Tietoa tulkkauksesta. Saatavilla 4.2.2025 https://kuurojenliitto.fi/tietoa-tulkkauksesta/

L 133/2010. Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 19.2.2010/133. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100133

Laitinen, M. (2024). Vuoden 2024 Uljas Attila -palkinto Gun-Viol Vikille. https://www.sktl.fi/?x18668=4360072

Mikael. (i.a.). Toimituskunta. Saatavilla 11.2.2025 https://journal.fi/mikael/about/editorialTeam

Sadri, G., & Bowen, C. R. (2011). Meeting employee requirements: Maslow’s hierarchy of needs is still a reliable guide to motivating staff. Industrial Engineer, 43(10), 44–49.

Segler-Heikkilä, L. (11.8.2023). Tulkkausalan megatrendit. https://www.sktl.fi/?x1239065=3623786

Segler-Heikkilä, L. (2024a). Haluan kuulua joukkoon ja haluan olla minä – Suomeen muuttaneiden ihmisten tasapainottelua kahden ”normaalin” välillä. Migration-Muuttoliike, 50(1), 14–17. https://siirtolaisuus-migration.journal.fi/article/view/145715

Segler-Heikkilä, L. (2024b). Mitä kuuluu, asioimistulkki? Kääntäjä, 4(24), 16–18.

Sivunen, N. (2023). Kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemukset, multimodaalinen vuorovaikutus ja kielikäsityksien muokkautuminen suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9814-1

Stockholm University. (26.11.2024). The 13th Nordic Seminar for interpreter teachers 2024: Interpreting in the Nordic countries. https://www.su.se/institute-for-interpreting-and-translation-studies/about-the-institute/the-13th-nordic-seminar-for-interpreter-teachers-2024-interpreting-in-the-nordic-countries-1.770037?open-collapse-boxes=ccbd-programme

SKTL. (i.a.). Toimikunta. V – Opettajat ja tutkijat. Saatavilla 5.2.2024 https://www.sktl.fi/liitto/jaostot/v-opettajat-ja-tutkijat/toimikunta/

Tulevaisuuden tulkkaustaidot. (i.a.). Saatavilla 11.2.2025 https://tulevaisuudentulkkaustaidot.diak.fi/

Vipunen. (i.a.). Opiskelijat ja tutkinnot. Saatavilla 31.1.2025 https://vipunen.fi/fi-fi/amk/Sivut/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092021