Siirry sisältöön
Romanityttö katsoo alaspäin, kuvituskuva.
Osallisuutta ja vaikuttavuutta vahvistava 3X10D-elämäntilannemittari

3X10D-elämäntilannemittari asiakastyön tukena

Alun perin 3X10D-elämäntilannemittari on kehitetty vahvistamaan asiakkaiden (nuorten) omien näkemysten huomioimista asiakastilanteessa – erityisesti niiden, jotka ovat useiden eri ammattilaisten ja tahojen asiakkaina (Juutinen & Kainulainen, 2017). Samalla on kuitenkin nähty tärkeäksi, että tämä asiakkaan tilannearvio jättää systemaattisen jäljen, jota on mahdollista seurata ja johon on mahdollista palata

Valtiovarainministeriön kuntakokeilun aikana Kuopiossa sekä tarveperusteltiin, kehitettiin, esitestattiin, visualisoitiin, digitalisoitiin että pilotoitiin 3X10D asiakastyössä. Aidossa asiakastyössä toteutetun 3X10D-mittarin pilotoinnissa palvelusuunnitelmien yhdistämisessä oli mukana 14 eri alojen työntekijää ja 32 kuopiolaisnuorta. Kuntakokeilun aikana toteutettiin myös lähes tuhannen nuoren kyselytutkimus kehitetyn mittarin validoimiseksi. Mittarin käyttöä puheeksi oton välineenä asiakastyössä nimettiin tuolloin MUN ELÄMÄ-menetelmäksi ja se arvioitiin toimivaksi malliksi monialaiseen ja -ammatilliseen työhön. (ks. Manssila, 2017.)

Mittarin nimi – 3X10D – juontaa juurensa kolmesta näkökulmasta asiakkaan elämäntilanteeseen: millaista haluaisi elämän olevan (arvot, keskustellen), millaista se nyt on (tyytyväisyys) ja miten haluaisi muuttaa sitä (tulevaisuus). Kaikissa eri versioissa on tämä sama logiikka, vaikka arvioitavat elämänalueet ovatkin erilaiset. Mittarista on erilaiset versiot eri-ikäisille koululaisille, heidän vanhemmilleen sekä täysi-ikäisille vastaajille.

Mittariversioiden elämänalueet on määritelty kullekin ikä- tai kohderyhmälle sopiviksi kohderyhmiä kuunnellen. Mittareiden yleisyyden takia ne sopivat moniin eri toimintaympäristöihin. Käytettäessä mittareita puheeksi oton välineinä ammattilaiselle tulee tarve pohtia elämänalueittain erilaisia jatkokysymyksiä tai teemoja, joista käydä keskustelua. Oivallinen esimerkki tällaisesta soveltamisesta löytyy Turun seudun nuorisoasuntoyhdistyksestä, missä kullekin elämänalueelle on muodostettu keskusteluteemoja läpi käytäviksi. Esimerkiksi itsetunnon kohdalla keskustellaan siitä, miten kohdata naapureita samassa rapussa tai kuinka ollaan yhteydessä isännöitsijään. Mittarin hyödyntämistä erityisasumisneuvojan työvälineenä analysoidaan tarkemmin erillisessä artikkelissa (Kainulainen ym., 2023).

3X10D-elämäntilannemittari pyrkii kattamaan kunkin ikä- tai asiakasryhmän keskeiset elämänalueet. 14-vuotiaiden ja tätä vanhempien elämänalueet muodostuvat ihmissuhteista, arjen sujumisesta, psyykkisistä tekijöistä sekä hyvinvoinnin perusrakenteista. Näitä kokonaisuuksia yhdistää yleinen tyytyväisyys elämään. Muiden ikäryhmien osalta kokonaisuudet ovat lähellä kuviossa 1 esitettyjä ulottuvuuksia, vaikkakin kysymykset näiden ulottuvuuksien alla vaihtelevat.

 

Suorakulmio jaettu neljään osaan. Keskellä suorakulmiota teksti Tyytyväisyys elämään. Neljässä jaetussa osassa tekstit ihmissuhteet, arjen sujuminen , psyykkiset tekijä, hyvinvoinnin mahdollistajat

Kuvio 1. 3X10D-elämäntilannemittarin ulottuvuudet ja niiden alle sijoittuvat kysymykset (14+-vuotiaille).

Yksi mittarin vahvuuksista on itsearvioinnin nopeus. Itsearvion tekeminen vie vain muutaman minuutin. Sitä on kehitetty kattavaksi mutta kepeäksi sen vuoksi, että vastaaja jaksaisi täyttää sen toistamiseen tai useamminkin – myös silloin, kun voimat eivät välttämättä riitä pitkiin kyselyihin vastaamiseen. Tämän vuoksi 3X10D-elämäntilannemittari soveltuu muutoksen itsearviointiin tai osana asiakasprosessia intervention vaikutusten arviointiin. Usein halutaan ennen/jälkeen-arviointia, ja tämäkin on mahdollista. Olisi kuitenkin hyödyllisempää antaa itsearviointimahdollisuuksia myös kesken asiakasprosessin ja mahdollisesti vielä sen jälkeen.

Mittari voidaan ottaa käyttöön erilaisissa järjestelmissä alkaen itse ylläpidettävästä Excelistä aina laajoihin asiakastietojärjestelmiin. Itsearvio voidaan antaa vastaajalle vastattavaksi paperiversiona, tai hänelle voidaan lähettää linkki esimerkiksi sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä. Digitaalisessa muodossa lähettämiset ja seuranta voidaan myös automatisoida tiettyihin kohtiin asiakasprosessia. Mikäli tietojärjestelmä siihen taipuu, seurannan voi rakentaa vaikka niin, että alussa ja lopussa (tai myös keskellä) arvioitavina voisivat olla kaikki kymmenen kysymystä ja silloin tällöin vain yksi, kokoava kysymys tyytyväisyydestä elämään. Välillä siis pysähdyttäisiin pohtimaan elämää laajasti yhdessä asiantuntijan kanssa, välillä taas kysyttäisiin: ”Moi, mitä kuuluu?”

Diakonia-ammattikorkeakoulussa 15–25-vuotiaille kehitetyssä Zekki-digipalvelussa (www.zekki.fi) hyödynnetään 3X10D-elämäntilannemittarin kymmentä kysymystä tyytyväisyydestä elämän eri osa-alueisiin. Zekissä nuori tekee itsearvion omasta elämäntilanteestaan . Hän saa siitä visuaalisen ja sanallisen yhteenvedon ja vastaustensa perusteella suosituksia hänelle sopivista tukipalveluista tai lisätiedon lähteistä. Nuorten kanssa työskentelevät voivat hyödyntää Zekki-digipalvelua myös kysyessään: ”Miten menee?” (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.-b.)

Kuinka tulkita tulosta