3X10D-LASU -mittarilla halutaan vahvistaa asiakkaan osallistumista itseään koskevassa työskentelyssä. Samalla halutaan tehdä systemaattisesti näkyviksi nuorten näkemyksiä palveluiden laadusta. LASUn lähtökohtana on kysyä nuorelta sellaisista asioista, joihin palvelujärjestelmä ja palveluissa toimiva ammattilainen voivat vaikuttaa, ja näin vahvistaa nuoren hyvinvointia. Mittarin kysymykset luotaavat hyvinvoinnin perustana olevien psykologisten perustarpeiden sekä luottamuksen ja osallisuuden viitekehyksiä, joista vahvin on itseohjautuvuusteoria (Self-Determination Theory) (Ryan & Deci, 2017). Teorian mukaan henkilön sisäistä motivaatiota edistävät kolme perustarvetta: kyvykkyys, autonomia ja yhteisöllisyys.
LASUlla saadaan kuvattua nuoren hyvinvoinnin rakentumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ja tuotettua tietoa nuoren palvelukokemuksista. Mittari on rakennettu toimimaan samoin periaattein kuin 3X10D-elämäntilannemittari.
LASUa on kehitetty vuosien ajan yhdessä nuorten sekä lastensuojelussa toimivien asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Kysymysten kehittäminen aloitettiin Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Tampereen kaupungin vuoden kestäneessä hankkeessa keväällä 2020. Yhteisen työskentelyn pohjana hyödynnettiin Diakin Nuorten kevyet palvelupolut – 3X10D -kehittämishankkeessa koottuja jälkihuollossa olleiden nuorten kokemuksia ja toiveita. Niiden pohjalta lähdettiin yhdessä miettimään hyvässä jälkihuollossa toteutuvia asioita sekä toisaalta asioita, jotka estävät hyvän jälkihuollon toteutumisen. Pesäpuun UP2US-hanke toi kehittämiseen kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleiden nuorten ajatuksia ja kokemuksia. Kymmenen lopullisen kysymyksen valinnassa ja muotoilussa oli mukana laaja joukko ammattilaisia ja asiantuntijoita kuudesta kunnasta ja kuntayhtymästä. Mittaria pilotoitiin Tampereen kaupungin lastensuojelussa vuosina 2020–2021. (Paananen ym., 2020b.)
Käyttötavat
LASUn käyttöä koskeva teksti on työstetty yhteistyössä lastensuojelun monialaisen kehittämishankkeen eli MONNI-hankkeen[1] kanssa tukemaan 3X10D Lastensuojelun käyttöönottoa Sisä-Suomen yhteistyöalueella. Käsikirjassa nojataan kehittämistyössä kertyneeseen käyttökokemukseen ja MONNI-hankkeessa yhdessä Pesäpuun nuorten kokemusasiantuntijoiden kanssa luotuun ymmärrykseen työvälineen käyttötarkoituksesta ja merkityksestä asiakastyössä.
Yksi MONNI-hankkeen palvelulupauksista oli edistää asiakkaan osallistumista itseään koskevaan työskentelyyn. LASU on konkreettinen työväline lastensuojelun ja muiden lapsille ja nuorille tukea tarjoavien palveluiden ammattilaisille: se tukee asiakkaan äänen kuulluksi tuloa ja edistää asiakaslähtöistä, suunnitelmallista työskentelyä.
Nuori voi täyttää mittarin itsenäisesti, tai sitä voidaan hyödyntää osana asiakastyötä ammattilaisen ja nuoren yhteisen keskustelun pohjana. Ammattilainen voi mittarin avulla sanoittaa ja osoittaa nuorelle tämän hyvinvoinnin edistymistä. Lisäksi mittarin avulla voidaan sanoittaa monitoimijaiselle verkostolle tilannetta ja tuen tarvetta sekä tehdä näkyviksi tietyssä tukipalvelussa jo saavutetut etapit.
Kyselyn täyttäminen ja tulosten tulkinta
LASUn käyttäminen ei edellytä käyttökoulutusta. Mittari jakautuu kolmeen osioon ja on tarkoitettu käytettäväksi noin 14–25-vuotiaiden nuorten kanssa. Työväline on kehitetty erityisesti lastensuojelun asiakkaina olevien nuorten itsearvioksi, mutta se soveltuu hyvin myös muihin nuorten palveluihin, joissa halutaan tietoa nuoren kokemasta osallisuudesta palvelussa ja/tai seurata nuoren hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia.
LASUa voidaan käyttää itsenäisesti, mutta parhaan hyödyn siitä saa, kun sitä käytetään yhdessä alkuperäisen 3X10D-elämäntilannemittarin kanssa. 3X10D-elämäntilannemittarilla nuori arvioi vastaushetken elämäntilannettaan ja määrittelee tärkeiksi kokemiaan tavoitteita. LASUssa kysymysten fokus on osallisuudessa ja palvelukokemuksessa.
Nuoren kanssa sovitaan, mikä lomakkeen täyttämisen tapa on hänen kannaltaan toimivin: lähtökohtaisesti nuori täyttää LASUn yksin, mutta tarvittaessa työntekijä voi olla läsnä. Jos nuori tarvitsee lomakkeen täyttämiseen tukea työntekijältä esimerkiksi kielellisten haasteiden vuoksi, työntekijän on olennaista kiinnittää huomiota siihen, ettei hän vaikuta nuoren omaan arviointiin tai johdattele tätä vastausten antamisessa. Nuori antaa itsearvion vastaushetken tuntemuksiinsa ja ajatuksiinsa perustuen.
Nuoren kanssa voidaan myös tarpeen mukaan sopia, että työntekijä tai läheinen tekee rinnakkaisen arvion nuoren elämäntilanteesta ja täyttää 3X10D-elämäntilannearvion omien kokemustensa ja tietämyksensä pohjalta. Läheisen tai työntekijän arvio nuoren elämäntilanteesta voi olla ristiriidassa nuoren itsearvion kanssa.
Keskeistä tulosten tulkinnassa on lomakkeen vastauksista käytävä dialogi. 3X10D-elämäntilannearviota läpi käytäessä on syytä muistaa kysyä nuoren omaa näkemystä myös siihen, miten tärkeänä hän mitäkin osa-aluetta pitää. Tulevaisuutta koskevat vastaukset ja niistä käytävä keskustelu tuovat esille, mitkä asiat ovat nuorelle itselleen tärkeitä ja arvokkaita, sekä mihin vastaukset pohjautuvat.
LASU on ensisijaisesti dialogisen työskentelyn tueksi tarkoitettu strukturoitu työväline, eikä siitä ole tarkoitus laskea kokonaispistemäärää kertomaan elämäntilanteen kokonaisuudesta. Numeeristen vastausten tulkintaa voidaan sanoittaa kolmiportaisesti: pisteet nollasta viiteen korostavat tarvetta keskustella vahvasti tuen tarpeesta kyseisellä osa-alueella, pisteet kuudesta seitsemään kannustavat käsittelemään osa-aluetta ja pisteet kahdeksasta kymmeneen kannustavat muistuttamaan näistä voimavaroista. Tulosten tulkinnassa on huomioitava myös vastanneen nuoren oma käsitys numeerisista arvoista ja niiden tulkinnasta.
Mittari
- Minua tuetaan ja kannustetaan
- Mielipiteeni otetaan huomioon
- Voin itse vaikuttaa elämääni ja tulevaisuuteeni
- Suhtaudun luottavaisesti tulevaisuuteeni
Arvioi seuraavaksi saamaasi tukea [viimeisten kuukausien aikana]*
- Työntekijöillä on minulle riittävästi aikaa
- Luotan asioitani käsitteleviin työntekijöihin
- Saan nykyisistä palveluista tarvitsemani tuen
- Voin vaikuttaa minulle tarjottuun tukeen
- Työntekijät tukevat minua ottamaan vastuuta omista asioistani
- Saan riittävästi tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista
- Miten saamasi tuki olisi parempaa? (avovastaus)
*[määritellään käyttötilanteeseen sopiva kohdennus palveluihin ja ajanjaksoon]
Käytännön kokemukset
Sekä ammattilaisten että nuorten käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Nuorten näkökulmasta mittarin täyttäminen on helppoa ja ajatuksia herättävää. Nuorten (Pesäpuu ry) mielestä mittarin käytöllä voidaan
- varmistaa, että nuorten oikeus tulla kuulluksi ja kohdatuksi toteutuu
- lisätä nuorten osallisuutta
- tukea nuorten vaikuttamista omaa elämäänsä koskevissa päätöksissä
- vahvistaa nuorten tunnetta siitä, että on tärkeä ja arvokas ja että oma mielipide otetaan huomioon
- saada tietoa, miten nuorilla menee, ja reagoida nuorten tarpeisiin
- vahvistaa nuorten toimijuutta ja kiinnittymistä yhteiskuntaan
- vahvistaa lastensuojelun palveluiden laatua ja eettisyyttä.
Lastensuojelussa toimivien ammattilaisten mielestä mittari toimii
- asiakkaan osallisuutta mittaavana ja vahvistavana välineenä
- tutustumisen ja puheeksi ottamisen välineenä
- välineenä suunnitelmalliseen, asiakaslähtöiseen työskentelyyn
- asiakassuunnitelman pohjana ja tukena
- monialaisen yhteistyön tukena
- palvelutarpeen arvioinnin tukena ja pohjana
- yksilöllisen ja organisaatiotasoisen seurantatiedon saamisessa lastensuojelun asiakkaiden kokemasta hyvinvoinnista sekä saadun tuen ja palvelun asiakaskokemuksista
- toistuvasti käytettynä vaikuttavuuden mittarina.
MONNI-hankkeessa kertyneiden kokemusten mukaan LASU soveltuu työvälineeksi lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuoltoon mutta myös laajasti muihin palveluihin noin 14–25-vuotiaille nuorille. Työkalua voi käyttää paperilomakkeena tai sähköisenä. LASU on lupa integroida asiakastietojärjestelmään, kunhan mittaria ei muuteta: kysymysmuotoilujen ja vastausvaihtoehtojen tulee pysyä samoina.
Lomaketta voidaan hyödyntää kerta-arviossa tai säännöllisesti muutosten seurannassa. LASUlla päästään mittaamaan muutosta kahdessa erilaisessa kokonaisuudessa: nuoren elämäntilanteessa sekä kokemuksessa palvelun laadusta ja osallisuudesta siihen. Dialogisesti hyödynnettynä työväline tukee nuoren omaa toimijuutta ja resilienssiä.
Työvälinettä voi hyödyntää väliarvioinnissa esimerkiksi tukisuhdetyöskentelyssä ja tehostetussa perhetyössä. Sen avulla voi sanoittaa työskentelyn aikana tapahtunutta muutosta ja tarkentaa työskentelyn tavoitetta. Sosiaaliohjauksessa ja sosiaalityössä työvälineen voi kytkeä asiakassuunnitelmatyöskentelyyn, jolloin se tukee asiakaslähtöistä, suunnitelmallista muutostyöskentelyä. LASUa voi hyödyntää myös monialaisessa lastensuojelussa. Tällöin sen avulla voi rakentaa yhteistä tavoitetta monialaiselle työskentelylle nuoren kanssa hänen omien tavoitteidensa perusteella.
Mikäli täytetyistä kyselyistä kerätään organisaatio- tai yksikkötasolla koottua dataa yhteen paikkaan, syntyy vähitellen käsitys ilmiöistä, palveluiden vahvuuksista ja kipukohdista toimialueella. Tätä syntynyttä tietoa voisi ja tulisi hyödyntää palveluiden ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Samalla, jos LASUa hyödynnetään tiedolla johtamisen välineenä, nuoret pääsevät osallisiksi myös laajempaan kehittämiseen.
Moilanen (2018; 2019) on koostanut mittarin kehittämisen taustalla olleita, nuorten esiin nostamia ongelmia oikean tuen löytymisessä. Paananen ym. (2019; 2020a) ovat analysoineet nuorten palvelutarpeita ja tehneet ehdotuksia osallisuuden vahvistamiseksi palveluissa.
Melander (2022) on vertaillut seitsemää tarjolla olevaa lastensuojelun hyvinvointimittaria ja arvioinut niiden vahvuuksia ja puutteita. Kaikista mittareista on vasta vähän kokemuksia lastensuojelun osalta. 3X10D:tä voisi – hyvinvointia riittävän laajasti ja monipuolisesti mittaavana, asiakkaan subjektiivisia kokemuksia esille tuovana välineenä – käyttää yleisenä mittarina lastensuojelun asiakastyössä.
Melander (2023) on haastatellut kuutta perhetukikeskuksen työntekijää ja kartoittanut heidän näkemyksiään 3X10D-elämäntilannemittarin ja 3X10D lastensuojelumittarin toimivuudesta. Melanderin haastateltavat arvioivat mittarin toimivan reflektion, keskustelun ja voimavarakeskeisen työskentelyn apuvälineenä asiakasnuoren kohtaamisessa. Käyttämisen haasteet liittyvät kysymysten laaja-alaisuuteen, vaikeisiin ja epäselviin kysymyksiin – erityisesti 3X10D-elämäntilannemittarin osalta – nuorten erilaisiin valmiuksiin ja motivaatio-ongelmiin sekä epäluottamukseen. Mittari tuottaa kuitenkin oleellista tietoa nuorten hyvinvoinnista ja auttaa seuraamaan muutosta työskentelyn aikana. Melanderin tulos vahvistaa käsitystä, että elämäntilannetta tulee mitata eri ikäisillä eri lomakeversioilla yhdistyneenä lastensuojelukysymyksiin.
Aiheeseen liittyvät tallenteet
Paananen, R. [Diakonia-ammattikorkeakoulu]. (4.6.2021). DiakHub: Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi 1/3 [Video]. Youtube. https://youtu.be/rIoEUnyXBBo
Paananen, R. [Diakonia-ammattikorkeakoulu]. (4.6.2021). DiakHub: Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi 2/3 [Video]. Youtube. https://youtu.be/lbbgdGdYyK4
Paananen, R. [Diakonia-ammattikorkeakoulu]. (4.6.2021). DiakHub: Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointi 3/3 [Video]. Youtube. https://youtu.be/OmNTk1ZExoI
[1] MONNI-hanke on levittänyt Sisä-Suomen yhteistyöalueella 3X10D Lastensuojelua lastensuojelun ammattilaisille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Se oli yksi viidestä kansallisesta lastensuojelun monialaisen kehittämisen hankkeesta. MONNI-hanke toimi Sisä-Suomen alueella eli Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2020–2022.