Siirry sisältöön
Sormet näppäimistöllä, kuvituskuva.

Elämäntilannemittaria on hyödynnetty erilaisissa ammatillisissa konteksteissa ja erilaisissa kehittämishankkeissa. Näissä erilaissa hankkeissa on vastaajajoukkona ollut eri ikäisiä ja erilaissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Erilaiset elämäntilanteet tuottavat erilaisia vastauksia, mutta joitain yhtäläisyyksiä on havaittavissa: palveluiden ja tuen piiriin hakeutuvien nuorten yleinen tyytyväisyys on matalammalla tasolla kuin nuorilla keskimäärin ja eri ryhmillä on samankaltainen profiili: tyytyväisyys asumiseen ja perheeseen ovat korkeimmat, kun taas tyytyväisyys taloudelliseen tilanteeseen ja omaan itsetuntoon ovat matalimmat.

Lokakuussa 2022 kysyimme tuhannelta 16-29-vuotiaalta nuorelta heidän näkemyksiään omasta elämäntilanteestaan. Aineisto on painotettu edustamaan koko maan nuorten näkemyksiä. Vastaukset on esitetty taulukossa 1.

Taulukko 1. 16-29-vuotiaiden nuorten vastaukset 3X10D-elämäntilannemittarin kysymyksiin lokakuussa 2022 (Norstat Oy, N=1011).
(Muutettu 20.10.2023 keskiarvosarakkeen luvut yhtä pienemmiksi).

Kun ajattelet nykyhetkeä, kuinka tyytyväinen olet seuraaviin asioihin? Keskiarvo Keskihajonta
terveydentilaasi 6,83 2,14
kykysi voittaa elämässä eteen tulevia vaikeuksia 6,88 1,99
asumisoloihisi 7,65 1,86
päivittäiseen pärjäämiseesi 7,17 1,93
perheeseesi 8,23 1,83
luotettavien ystävien määrään 7,12 2,48
taloudelliseen tilanteeseesi 6,02 2,54
omien vahvuuksien kehittämiseen (esim. harrastusten kautta) 6,40 2,15
itsetuntoosi 6,11 2,45
elämääsi kokonaisuutena 7,01 1,92

 

3X10D-elämäntilannemittari on tarkoitettu tuottamaan tietoa keskeisistä elämänalueista. Näin ollen siitä ei ole suunniteltu laskettavan yhtä kokonaispistemäärää kertomaan elämäntilanteen kokonaisuudesta. Mikäli tähän on kuitenkin tarvetta, niin siihen ei ole teknistä estettä, mutta tuloksen tulkinta jää abstraktille tasolle. Yhdellä elämänalueella olevat vakavat ongelmat voivat haitata elämää suuresti, vaikka muut elämänalueet olisivat kunnossa. Tämä ei tule näkyviin yleisessä keskiarvossa. Kussakin eri versiossa on mukana yksi kysymys, missä vastaaja summaa itse yhteen eri elämänalueet arvioidessaan tyytyväisyyttä elämäänsä kokonaisuutena. Tätä kysymystä on perustellumpaa käyttää koetun hyvinvoinnin ja elämäntilanteen mittarina.

11-portaisen asteikon keskimmäinen pisteluku viisi (5) muodostaa yhden selkeän katkaisukohdan tulkinnalle. Arviot nollasta viiteen kuvaavat (vahvaa) tyytymättömyyttä elämäntilannetta kohtaan ja vastaavasti (voimakasta) tyytyväisyyttä osoittavat arviot kahdeksasta kymmeneen. Näiden välillä olevat arviot kuudesta seitsemään kertovat kohtuullisesta tyytyväisyydestä. Kolmiportainen tulkinta (ns. liikennevalomalli) auttaa löytämään nopeasti tyytymättömyyden ja tyytyväisyyden kohteet.

Muutosten merkitystä on vaikea arvioida, vaikka tilastollisesti voidaan laskea joitain raja-arvoja sen suhteen, kuinka ihmiset keskimäärin asioita arvioivat. Selkeimmin muutoksia voi tulkita silloin kun siirtymät kulkevat yli ”liikennevalon rajojen”, etenkin ”Punaiselta” (0-5) alueelta ”keltaiselle” (6-7) tai ”vihreälle” (8-10). Ehkä keskeisin mittari muutokselle on kuitenkin muutoksen suunta, mennäänkö itsearviossa ajallisesti positiiviseen vai negatiiviseen suuntaan. Tämäkin näkemys korostaa sitä, että muutoksen näkyväksi tekemisessä kannattaa tarkastella tulosta useampana ajankohtana kuin vain kahdessa ajankohdassa (ennen – jälkeen). Pienetkin peräkkäiset samansuuntaiset muutokset kertovat siitä kuljetaanko toivottuun vai ei-toivottuun suuntaan.

Aiheeseen liittyvä tallenne

Kainulainen, S. [Diakonia-ammattikorkeakoulu]. (7.6.2021). DiakHub: 3X10D®-elämäntilannemittari 2/3 [Video]. YouTube. https://youtu.be/GAqR-W_CLjo

3X10D-elämäntilannemittarit