Sosiaalialalla mittaamisen historia on suhteellisen lyhyt. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että laajasti käytössä olevia mittareita on hyvin vähän. Samoin mittareiden hyödyntämisestä asiakastyössä on kertynyt vasta rajallisesti tietoa. 3X10D-elämäntilannemittari on kehitetty täyttämään näitä puutteita. Sen avulla on mahdollista kartoittaa vastaajan yleistä elämäntilannetta ja hyödyntää tietoa osana asiakasprosessia.
Yksi 3X10D-elämäntilannemittarin alkuperäisistä tavoitteista oli rikkoa siiloja ammattilaisten välillä niin, että nämä voivat tukea yhteistä asiakasta tämän ehdoilla. Tämä ei ole aina helppoa, sillä kullakin asiantuntijalla on pyrkimys hyödyntää omaa osaamistaan ja vastata sellaisiin asiakkaan ongelmiin, joihin heillä on vastaus olemassa. Aina näin ei kuitenkaan ole, sillä asiakkaan ongelmat ovat monisyisiä. Asiantuntija on helposti tilanteessa, että hän tunnistaa asiakkaan ongelman, mutta ei omaa välineitä ongelman ratkaisemiseksi. Perinteisessä tavassa asiakkaalle kerrotaan mihin hänen tulisi ongelmansa kanssa seuraavaksi mennä, jolloin puhutaan niin sanotusta ”luukuttamisesta”. Se voi turhauttaa ja aiheuttaa ahdistusta niin asiakkaalle kuin työntekijällekin.
Sekä asiakkaan että asiantuntijan vuoksi työyhteisössä tulee sopia, kuinka edellä kuvatussa tilanteessa toimitaan. Asiantuntijan tulee tietää, mitä tehdä niiden asiakkaiden kanssa, joilla on sellaisia ongelmia, joihin asiantuntijalla itsellään ei ole keinoja auttaa. Mitä asiakkaan kohdalla olisi tällaisessa tilanteessa tehtävä? Lähetänkö hänet eteenpäin? Pyrinkö itse tukemaan häntä? Saatanko hänet seuraavan asiantuntijan luokse? Kutsunko koolle moniammatillisen ryhmän? Ryhdynkö nimetyksi yhdyshenkilöksi? Vai ajattelenko, että olen oman osuuteni tehnyt ja on muiden asia miettiä jatkoa?
Elämäntilannemittarin vastaukset toimivat oman elämäntilanteen itsearvion pohjana tai osana ammattilaisten kanssa käytäviä keskusteluita. Tällöin on mahdollista keskittyä miettimään, kuinka saisi vähennettyä tyytymättömyyttä aiheuttavia ongelmia joko itse tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Ammattilainen voi hyödyntää joka omaansa tai Diakonia-ammattikorkeakoulun laatimaa keskustelupohjaa.
3X10D-elämäntilannemittarin perusperiaatteet ovat pysyneet muuttumattomina koko kehitysprosessin ajan. Tehtyjen tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella kokonaisvaltaisen, kevyen mittarin hyötyjä ovat esimerkiksi
- asiakkaan osallisuuden ja kokonaisvaltaisen kohtaamisen vahvistaminen
- puheeksi oton helpottuminen
- ratkaisukeskeisen otteen edistäminen
- tuen tarpeiden kartoittaminen ja tavoitteiden asettamisen helpottuminen
- työtapojen yhdenmukaistuminen
- vaikutusten näkyviksi tekeminen
- moniammatillisen työn helpottuminen
- tiedolla johtamisen mahdollistaminen.
Käytännön kokemukset ovat kuitenkin muuttaneet mittarin kokonaisuutta joiltakin osin. Alun perin mitattiin määrällisesti tyytyväisyyttä kymmeneen elämänalueeseen ja lisäksi näiden elämänalueiden tärkeyttä vastaajalle. Samalla kullekin elämänalueelle asetettiin sanallisia tavoitteita. Ajan kuluessa on havaittu, että elämänalueiden tärkeyttä on mielekkäämpi käydä läpi keskustellen ammattilaisen kanssa samalla, kun keskustellaan tyytyväisyydestä vastaushetken elämäntilanteeseen. Samoin vastaajille (erityisesti nuorille pojille) on osoittautunut työlääksi täyttää tulevaisuutta koskevia tavoitteita jokaiselle elämänalueelle. Tämän vuoksi onkin kokeiltu myös tapaa, jossa kymmenen tulevaisuutta koskevaa kohtaa on yhdistetty yhdeksi täytettäväksi kohdaksi. Siinä vastaaja nostaa esiin itselleen kulloinkin keskeisimpiä tavoitteita. Ammattilaisen kanssa voidaan keskittyä keskustelemaan erityisesti niistä kohdista, joihin asiakas haluaa muutosta elämässään.
Tämä käsikirja on ensimmäinen 3X10D-elämäntilannemittarin ja sen eri versioiden hyödyntämiseksi laadittu teos. Käsikirja perustuu siihen, kuinka mittarin on alun perin ajateltu toimivan ja kuinka sitä on ajateltu hyödynnettävän käytännön asiantuntijatyössä. Käyttökokemuksia on jo kertynyt, ja niitä onkin otettu tässä huomioon. Mittarin taustoja on kuvattu tarkemmin Kainulaisen (2019) ja Juutisen ym. (2023) julkaisuissa.
Mittarista kehitetään edelleen erilaisia versioita eri käyttökohteisiin. Perusversiot on tallennettu TOIMIA-tietokantaan (Kainulainen, 2020). Kaikki versiot löytyvät Diakonia-ammattikorkeakoulun verkkosivuilta (Diakonia-ammattikorkeakoulu, i.a.).
Käsikirjan on koostanut Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija Sakari Kainulainen. Kirjaan on myös listattu elämäntilannemittarin kehittämistä ja käyttöä käsitteleviä julkaisuja. Niiden kautta pääsee tutustumaan tarkemmin elämäntilannemittarin hyödyntämiseen. Lastensuojelua koskevan tekstin on kirjoittanut erityisasiantuntija Reija Paananen Diakista yhdessä Pikassos Oy:n MONNI-hankkeen työntekijöiden Raino Ketolan ja Petta Porkon kanssa. Kiitos kaikille osallistuneille!