Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Opiskelijavalinnalla sosiaalialaan sitoutuvia opiskelijoita

Sosiaaliala on uutisotsikoissa tavallisesti kansalaisten ongelmallisten elämäntilanteiden kautta. Miten sosiaalialan opiskelijavalinnalla voidaan vaikuttaa siihen, että ammattilaisella on osaaminen vastaa kansalaisten avun tarpeisiin?

Sosiaaliala ryöpsähtää tavallisesti uutisotsikkoihin, kun jotakin traagista tapahtuu, esimerkiksi vakava perheväkivaltatilanne. Tällöin kysytään, miten sosiaalialan ammattilaiset voivat tukea apua tarvitsevia. Sosiaaliala voi olla otsikoissa myös silloin, kun kansalaiset tai poliittiset päättäjät kantavat huolta hyvinvointiyhteiskunnan taloudellisesta kestävyydestä, esimerkiksi toimeentulotukimenojen kasvusta. Sosiaalialan ollessa uutisotsikoissa, on uutisen lähtökohta liian usein ongelmien sävyttämä.

Helsingin Sanomissa käynnistyi elokuussa 2018 vilkas keskustelu koulukodissa havaituista pulmista. Uutisointi perustui eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tarkastukseen, jossa kuultiin koulukodin nuoria heidän arjestaan ja kohtelustaan. Helsingin Sanomien otsikoiden mukaan nuorten kertomuksista ”koulukodin karu arki paljastui” (HS 2018a) ja ”vankilamainen arki kyynisti aikuisetkin” (HS 2018f).

Sosiaalialan ollessa uutisotsikoissa, on uutisen lähtökohta liian usein ongelmien sävyttämä.

Kun syyttävä sormi osoittaa sosiaalialalla työskenteleviä, kysytään, mitä on sosiaalialan ammattilaisten osaaminen. Koulukodin toimintaa käsitelleiden uutisten jälkeen Helsingin Sanomissa julkaistuissa mielipidekirjoituksissa korostettiin ammatillisen koulutuksen, osaamisen, erityisosaamisen sekä ammattitaidon mutta toki myös valvonnan ja esimerkiksi moniammatillisen yhteistyön merkitystä (HS 2018b, c, d, e, g).

Sosiaalialalla työskennellään yhdessä asiakkaan, asiakasryhmän tai yhteisön kanssa. Työssä etsitään ratkaisuja pulmalliseen elämäntilanteeseen. Miten sosiaalialan opiskelijavalinnassa on huomioitu soveltuvuus alan tehtäviin?

Sosiaalialan opiskelijavalinta – mitä arvioidaan ja miten?

Ammattikorkeakoulusta valmistuneet sosiaalialan ammattilaiset ovat tutkintonimikkeiltään sosionomeja, geronomeja ja kuntoutuksen osaajia (ks. L817/2015, 8§). Tavallisimmin sosionomeja. Ammattikorkeakoulujen sosionomikoulutuksen valintakokeessa painottuvat opiskeluvalmiudet sekä suuntautuminen ja soveltuvuus ammattialalle. (Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuositus 2018, 24–30.)

Opiskelijavalinnan käytännöt ovat uudistumassa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishankkeen (2017–2019) myötä. Hankkeessa kartoitettiin kirjallisuuskatsauksella, mitä asioita on arvioitu ja mitä menetelmiä on käytetty korkeakoulujen sosiaalialan opiskelijavalinnassa.

Kirjallisuuskatsaukseen valitut artikkelit ja tutkimukset koskivat yksinomaan sosiaalityön opiskelijavalintaa. Artikkeleja tai tutkimuksia ei löytynyt sosiaalialan tai esimerkiksi sosiaalipedagogiikan opiskelijavalinnasta. Kärjistäen voi todeta, että suomessa yliopistot tuottavat sosiaalityön osaamista ja kelpoisuuden sosiaalityöntekijän tehtäviin (L 817/2017, 7§; Lähteinen, Raitakari, Hänninen, Kaittila, Kekoni, Krok & Skaffari 2017). Ammattikorkeakoulut tuottavat sosiaalialan osaamista ja kelpoisuuden sosiaalialan tehtäviin, kuten sosionomi (AMK) -tutkintoa edellyttäviin sosiaaliohjauksen tehtäviin (ks. Arene 2017; L 817/2017, 8§; Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016).

Kirjallisuuskatsaus toi esille opiskelijavalinnan käytäntöjen moninaisuuden.

Kirjallisuuskatsauksen artikkeleissa ja tutkimuksissa käsiteltiin korkeakoulujen sosiaalityön opiskelijavalintaa. Opiskelijavalintaa tehtiin tavallisesti tilanteessa, jolloin henkilö oli jo korkeakouluyhteisön jäsen. Hän oli suorittanut korkeakoulututkinnon edellyttämiä perusopintoja. Opiskelijavalintatilanteessa hän oli suuntautumassa sosiaalityöhön. Vaikka artikkelit ja tutkimukset käsittelivät korkeakoulujen sosiaalityön opiskelijavalintaa, käytän tässä artikkelissa ilmaisua sosiaalialan opiskelijavalinta. Kirjallisuuskatsaus toi esille opiskelijavalinnan käytäntöjen moninaisuuden.

Opiskeluvalmiuksien arviointi

Korkeakoulujen sosiaalialan opiskelijavalinnassa otetaan huomioon opiskeluvalmiudet. Opiskeluvalmiuksien arviointi koskee opetus- ja opiskelukielen mutta myös vieraan kielen, esimerkiksi englannin kirjallista ja suullista hallintaa (Coyle, Carter & Leslie 2011; Dillon 2007; Holmström & Taylor 2008a; Levinger & Segev 2016; Ryan, Habibis & Craft 1997). Opiskeluvalmiuksia arvioitaessa huomioidaan myös matematiikan osaaminen (Coyle ym. 2011; Dillon 2007; Holmström ym. 2008a; Seipel, Johnson & Walton 2011).

Opiskeluvalmiuksia arvioidaan tavallisesti aikaisempien opintojen, opintosuoritusten laajuuden ja arvosanojen perusteella. Arviointi perustuu opiskelijan täyttämään hakemukseen (Holmström ym. 2008a; Holmström & Tayler 2008b; Manktelow & Lewis 2005; Miller & Koerin 1998; Ryan, McCormack & Cleak 2006; Stratton 2000), johon hän voi liittää erilaisia dokumentteja aikaisemmista opinnoistaan, kuten todistuksia ja opintosuoritusotteita (Holmström ym. 2008a; Maidment & Briggs 1998; Ryan ym. 1997; 2006).

Opiskeluvalmiuksia voidaan arvioida myös erilaisilla testeillä. Esimerkiksi opetus- ja opiskelukielen hallintaa voidaan mitata tekstin ymmärtämisen testillä ja esseen kirjoittamisella (Coyle ym. 2011; Dillon 2007; Maidment ym. 1998; Miller ym. 1998; Ryan ym. 1997). Myös matematiikasta voidaan järjestää testi (Dillon 2007).

Sosiaalialan korkeakouluopintojen suorittaminen edellyttää analyyttisen ja kriittisen ajattelun sekä ongelmanratkaisun taitoja (Levinger ym. 2016; Holmström ym. 2008a; Maidment ym. 1998; Miller ym. 1998; Seipel ym. 2011; Stratton 2000). Niiden arvioinnissa voidaan käyttää esimerkiksi esseen kirjoittamista ja erilaisia testejä. Analyyttisen ja kriittisen ajattelun sekä ongelmanratkaisun taidot edistävät korkeakouluopintojen suorittamista, mutta ne ovat olennaisia taitoja myös sosiaalialan työssä.

Sosiaalialan arvoperustaan ja etiikkaan sitoutumisen arviointi

Sosiaalialan työntekijän tulee kunnioittaa ja edistää asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Työntekijän tulee vahvistaa asiakkaan osallisuutta, jolloin asiakas saa tietoa itseään koskevista asioista, hän voi ilmaista mielipiteensä, ja näin hän pääsee vaikuttamaan omiin asioihinsa. (Talentia 2017, 12–18.) Esimerkiksi näihin asiakastyön lähtökohtiin sitoutumista arvioidaan sosiaalialan opiskelijavalinnassa.

Opiskelijavalinnassa käytetään tyypillisesti haastattelua hakijan arvojen ja etiikan arvioinnin menetelmänä.

Korkeakoulujen sosiaalialan opiskelijavalinnassa pyritään analysoimaan hakijan arvoja ja asenteita suhteessa ihmisten ja elämäntilanteiden moninaisuuteen sekä sosiaalialan työn ytimiin, kuten ihmisoikeuksiin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. (Dillon 2007; GlenMaye & Oakes 2011; Maidment ym. 1998; Manktelow ym. 2005; Miller ym. 1998; Ryan ym. 1997). Opiskelijavalinnassa jäsennetään, mikä on hakijan ymmärrys sosiaalialan arvoista ja eettisistä lähtökohdista, ja mikä hänestä on eettistä toimintaa sosiaalialan työssä (Coyle ym. 2011; Levinger ym. 2016; Miller ym. 1998; Ryan ym. 1997; Seipel ym. 2011).

Opiskelijavalinnassa käytetään tyypillisesti haastattelua hakijan arvojen ja etiikan arvioinnin menetelmänä. Haastattelut voidaan toteuttaa joko yksilöhaastatteluina (Campbell, Campbell & Das 2012; Dillon 2007; Holmström ym. 2008a; 2008b; Manktelow ym. 2005; Miller ym. 1998; Ryan ym. 1997; 2006; Stratton 2000) tai ryhmähaastatteluina (Coyle ym. 2011; Dillon 2007; Levinger ym. 2016; Manktelow ym. 2005; Miller ym. 1998).

Kun opiskelijavalinnassa perehdytään hakijan arvoihin ja asenteisiin sekä ymmärrykseen sosiaalialan arvoista ja eettisistä lähtökohdista luodaan kuvaa siitä, mikä on hakijan valmius sitoutua sosiaalialan perusteisiin, ja mikä on hänen kiinnostuksensa ja motivaationsa työskennellä sosiaalialalla (ks. Coyle ym. 2011; Dillon 2007; GlenMaye ym. 2002; Holmström 2014; Levinger ym. 2016; Miller ym. 1998; Pelech, Stalker, Regehr & Jacobs 1999; Ryan ym. 1997; Schmidt 2007; Stratton 2000).

Sosiaalialalle soveltuvuuden arviointi

Hakijan soveltuvuutta ammattialalle arvioidaan tavallisesti haastattelulla ja erilaisilla testeillä. Soveltuvuuden arvioinnissa olennaista on perehtyminen hakijan vuorovaikutustaitoihin. (Dillon 2007; Holmström ym. 2008a; Levinger ym. 2016; Miller ym. 1998; Pelech ym. 1999; Ryan ym. 1997.)

Vuorovaikutustaitojen ohella arvioinnissa huomio kohdentuu hakijan persoonaan ja hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa, kuten empaattisuuteen ja valmiuteen reflektoida ajatteluansa ja toimintaansa (Coyle ym. 2011; Dillon 2007; Fortune 2003; Gibbons, Bore, Munro & Powis 2007; GlenMaye ym. 2002; Holmström 2014; Holmström ym. 2008a; Levinger ym. 2016; Manktelow ym. 2005; Miller ym. 1998; Ryan ym. 1997; Ryan ym. 2006; Seipel ym. 2011; Stratton 2000). Lisäksi opiskelijavalinnassa pyritään saamaan kuva hakijan kypsyydestä ja tasapainoisuudesta ihmisenä (Miller ym. 1998; Pelech ym. 1999; Levinger ym. 2016; Ryan ym. 1997; Seipel ym. 2011).

Opiskelijavalinnassa arvioidaan myös hakijan työskentelyedellytyksiä sosiaalialalla. Työskentelyedellytyksiä arvioitaessa tarkastellaan hakijan terveydentilaa, erityisesti psyykkistä terveyttä (Holmström ym. 2008a; Miller ym. 1998; Ryan ym. 1997).

Opiskelijavalinnassa voidaan käyttää sosiaalialan työhön soveltuvuuden ja sitoutumisen mittarina työkokemuskertymää ja/ tai osallistumista vapaaehtoistyöhön, nimenomaan kokemusta sosiaalialan työhön rinnastuvasta palkka- ja vapaaehtoistyöstä (Coyle ym. 2011; Dunlap ym. 1998; Fortune 20013; GlenMaye ym. 2002; Holmström ym. 2008a; Levinger ym. 2016; Manktelow ym. 2005; Miller ym. 1998; Pelech ym. 1999; Ryan ym. 1997; 2006; Schmidt 2007; Stratton 2000). Työkokemuksen ja vapaaehtoistyöhön osallistumisen lisäksi voidaan ottaa huomioon hakijan elämänkokemus (Fortune 2013; Miller ym. 1998; Ryan ym. 2006), esimerkiksi toiminta monikulttuurisessa yhteisössä, kokemus toiminnasta vähemmistöryhmien parissa tai kokemus hakijan läheisen avustajana tai hoitajana toimimisesta.

Työkokemuksen ja vapaaehtoistyön arviointi tapahtuu tavallisesti esimerkiksi työtodistusten avulla. Dokumenteilla hakija todentaa kokemuksen keston. Korkeakoulujen sosiaalialan opiskelijavalinnassa voidaan käyttää myös erilaisia kirjallisia suosituksia ja kuvauksia suosituksista. Niillä hakija voi osoittaa valmiutta ja menestystä jo suorittamissaan korkeakouluopinnoissa mutta myös näyttöä sosiaalityön tehtävissä onnistumisessa (ks. Coyle ym. 2011; Fortune 2003; GlenMaye ym. 2002; Holmström ym. 2008a; 2008b; Manktelow ym. 2005; Miller ym. 1998; Pelech ym. 1999; Ryan ym. 1997; 2006; Stratton 2000).

Arviointikohteet ja -menetelmät moninaisia

Sosiaalialan opiskelijavalinnassa vaakakupit painuivat korkeakouluopintojen suorittamista varmistavien valmiuksien arviointia vahvemmin sosiaalialan tehtäviin sitoutumisen ja soveltumisen sekä työssä onnistumisen arviointiin.

Vaikka opiskelijavalinnan toteutuskäytännöt muuttuvat, halutaan valinnassa säilyttää tärkeiksi havaitut arviointialueet.

Keväällä 2018 yhteensä 1357 henkilöä haki opiskelijaksi Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin kampuksen sosionomi (AMK) -tutkintoon. Ensisijaisia hakijoita heistä oli 261 (noin 19 prosenttia). On ymmärrettävää, että hakijajoukon ollessa määrältään suuri, ei kovin moniulotteinen opiskelijavalintamenettely ole mahdollinen sen vaatimien aika- ja työvoimaresurssien vuoksi. Mutta opiskelijavalinnassa huomioitiin sekä opiskeluvalmiudet että sosiaalialan tehtäviin soveltuminen.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta on syksyllä 2019 ensimmäisen kerran digitaalinen (Talman, Borodavkin, Kanerva & Haavisto 2018). Vaikka opiskelijavalinnan toteutuskäytännöt muuttuvat, halutaan valinnassa säilyttää tärkeiksi havaitut arviointialueet, jotka kirjallisuuskatsaus toi esiin, kuten kieli- ja viestintätaidot, matemaattiset taidot, päätöksentekotaidot, eettiset taidot ja soveltuvuus (tunneäly).

Lähteet

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanke 2017–2019. AMK-opiskelijavalinnat – Tulevaisuuden valintoja kehittämässä. Hanke. Saatavilla 19.3.2019 http://www.amk-opiskelijavalinnat.fi/#hanke

Ammattikorkeakoulujen valintaperustesuositus 2018. Saatavilla 19.3.2018 https://opintopolku.fi/wp/wp-content/uploads/2017/11/Ammattikorkeakeakoulu_alakohtaiset_valintaperustesuositukset_2018.pdf

Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. (2017). Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. (Arene ry:n työryhmän selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017.) Saatavilla 19.3.2019 http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428

Campbell, J., Campbell, A., & Das, C. (2012). A study of successful applicants’ views of a social work admissions process. Journal of Social Work, 13(4), s. 382–399.

Coyle, J. P., Carter, I. M., & Leslie, D. R. (2011). BSW program admission policies: Is there empirical support for what we do? Journal of Teaching in Social Work, 31(5), s. 538–551.

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sosionomi (AMK). Saatavilla 19.3.2019 https://www.diak.fi/hakeminen/koulutukset/amk/sosionomi/

Dillon, J. (2007). The conundrum of balancing widening participation with the selection of suitable students for social work education. Social Work Education, 26(8), s. 827–841.

Dunlap, K. M., Henley Jr, H. C. & Fraser, M. W. (1998). The relationship between admissions criteria and academic performance in an MSW program. Journal of Social Work Education, 34(8), s. 455–462.

Fortune, A. (2003). Comparison of faculty ratings of applicants and background characteristics as predictors of performance in a MSW program. Journal of Teaching in Social Work, 23(1–2), s. 35–54.

Gibbons, J., Bore, M., Munro, D., & Powis, D. (2007). Using personal quality assessment for selection of social work students. Australian Social Work, 60(2), s. 220–221.

GlenMaye, L., & Oakes, M. (2002). Assessing suitability of MSW applicants through objective scoring of personal statements. Journal of Social Work Education, 38(1), s. 67–82.

Holmström, C. & Taylor, I. (2008a). Mapping the Terrain of Selection for Social Work: A Critical Analysis of Policy, Theory and Research. Social Work Education 1 – The International Journal, 27(5), s. 519–535.

Holmström, C., & Taylor, I. (2008b). Researching admissions: What can we learn about selection of applicants from findings about students in difficulty on a social work programme? Social Work Education, 27(8), s. 819–836.

Holmström, C. (2014). Suitability for professional practice: Assessing and developing moral character in social work education. Social Work Education, 33(4), s. 451–468.

HS, Helsingin Sanomat (31.8.2018a). Koulukodin karu arki paljastui. Miksi lapsilta kysytään vasta nyt. Helsingin Sanomat (kotimaa), s. A13.

HS, Helsingin Sanomat (10.9.2018b). Käytöshäiriöiselle nuorelle on vaikea asettaa rajoja. Helsingin Sanomat (mielipide), s. B12.

HS, Helsingin Sanomat (12.9.2018c). Lapsi saa lastenkodissa myös rakkautta. Helsingin Sanomat (mielipide), s. B12.

HS, Helsingin Sanomat (10.9.2018d). Lastensuojelun ammattilaisten on katsottava peiliin. Helsingin Sanomat (mielipide), s. B12.

HS, Helsingin Sanomat (15.9.2018e). Lastensuojelussa painopiste tulee siirtää avopalveluihin. Helsingin Sanomat (mielipide), s. C15.

HS, Helsingin Sanomat (10.9.2018f). Pohjolakodin vankilamainen arki kyynisti aikuisetkin. Helsingin Sanomat (kotimaa), s. A10.

HS, Helsingin Sanomat (12.9.2018g). Syyttelyn sijasta olisi tehtävä rakenteellisia muutoksia. Helsingin Sanomat (mielipide), s. B12.

L 817/2017. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Saatavilla https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150817

Levinger, M., & Segev, E. (2016). Admission and completion of social work programs: Who drops out and who finishes? Journal of Social Work, 16(1), s. 1–23.

Lähteinen, S., Raitakari, S., Hänninen, K., Kaittila, A., Kekoni, T., Krok, S. & Skaffari, P. (2017). Sosiaalityön koulutuksen tuottama osaaminen. (Sosnet julkaisuja 7). Rovaniemi: Lapin yliopistopaino. Saatavilla 19.3.2019 https://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=198a1ca7-7692-4899-863d-154064f438b7

Maidment, J. & Briggs, L. (1998). Selection in social work students in New Zealand: problems and strategies for change. Asia Pacific Journal of Social Work, 8(1), s. 64–79.

Manktelow, R. & Lewis, C. (2005) A study of the personality attributes of applicants for postgraduate social work training to a Northern Ireland university. Social Work Education, 24(3), s. 297–309.

Miller, J., & Koerin, B. (1998). Can we assess suitability at admission? A review of MSW application procedures. Journal of Social Work Education, 34(3), s. 437–452.

Pelech, W., Stalker, C. A., Regehr, C., & Jacobs, M. (1999). Making the grade: The quest for validity in admissions decisions. Journal of Social Work Education, 35(2), s. 215–226.

Ryan, M., Habibis, D., & Craft, C. (1997). Guarding the gates of the profession: Findings of a survey of gatekeeping mechanisms in Australian Bachelor of Social Work programs. Australian Social Work, 50(3), s. 5–12.

Ryan, M., McCormack, J., & Cleak, H. (2006). Student performance in field education placements: The findings of a 6-year Australian study of admissions data. Journal of Social Work Education, 42(1), s. 67–84.

Schmidt, G. (2007). The predictive value of admission criteria in the new bachelor of social work (BSW) program. Canadian Social Work, 9(1), s. 84–91.

Seipel, M. M., Johnson, J. D., & Walton, E. (2011). Desired characteristics for MSW students and social work employees: Cognitive versus personal attributes. Journal of Social Work Education, 47(3), s. 445–461.

Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016. Saatavilla 26.9.2018 https://www.innokyla.fi/documents/1167850/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904

Stratton, K. (2000). Before and after science: Admissions process to Australian university social work courses. Australian Social Work, 53(3), s. 29–35.

Talentia. (2017). Arki, Arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilöiden eettiset ohjeet. Helsinki: Talentia. Saatavilla 26.9.2018 http://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/docs/Talentia_Etiikkaopas_2017.pdf

Talman, K., Borodavkin, M., Kanerva, A-M. & Haavisto Elina. (2018). Tutkimusraportti. Ammattikorkeakoulujen digitaalisen valintakokeen kehittäminen – määrittelyvaiheen tulokset. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja Aatos-artikkelit 22/2018. Metropilia Ammattikorkeakoulu: Helsinki. Saatavilla 19.3.2018 https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154646/018_talman_ym_ammattikorkeakoulun_uuden_digitaalisen_valintakokeen_kehittaminen_tutkimusraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoitehttp://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201903199229