Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Artikkeli

Elämää Euroopan eteisessä

Turvapaikanhakijoiden tulo Eurooppaan ei ole pysähtynyt. Kreikassa Morian leirillä turvapaikanhakijat ovat yksi ilmentymä globaalista liikkeestä, jonka syynä ovat Lähi-Idässä jatkuvat konfliktit eri ryhmittymien ja maiden välillä. Humanitaarisen työn tekeminen Morian leirillä auttaa ymmärtämään globaalia ilmiötä.

Neljä vuotta sitten kuva syyrialaistaustaisesta lapsesta levisi kaikkialle maailmaan. Lapsi kuoli merimatkalla Turkista Kosin saarelle Kreikkaan. Kuvasta tuli symboli Eurooppaan suuntautuvalle pakolaisuudelle.

Maailmanlaajuisesti kuva kuitenkin on ehkä monilta jo unohtunut. Pakolaisvirta Turkin kautta Kreikan saarille ei ole silti loppunut.

Vaaralliselle merimatkalle lähtee edelleen päivittäin perheitä, lapsia ja nuoria. Vuoden 2019 viimeisten viikkojen aikana tulijoiden määrä lisääntyi 87 prosenttia verrattuna vuoteen 2018.

Kreikan saarille tuli joulukuun 2019 aikana Turkista 178 venettä, joissa oli yhteensä 6 223 ihmistä. Saarelle tulleista ihmisistä noin 35 prosenttia on lapsia, ja heistä jopa 60 prosenttia on alle 10-vuotiaita. Yksin tulleiden tai vanhemmistaan erossa olevien lapsien osuus on 18 prosenttia.

Väliaikaiseksi rakennetussa leiriympäristössä tuhansia lapsia ja perheitä vaikeissa elinoloissa

Kreikka on yksi Etelä-Euroopan maista, jotka kiristivät maahanmuuttopolitiikkaansa samalla kun pakolaisten määrä kasvoi.

Lesboksen saarella sijaitseva Morian pakolaisleiri rakennettiin vuonna 2015 väliaikaiseksi leiriksi noin 3 000 ihmiselle. Vuoden 2019 lopussa leirillä asui enemmän tai vähemmän pysyvästi yli 17 000 ihmistä. Saapuvien määrä vastaa jo vuoden 2015 lukuja, mutta erona on se, että nyt tulijat eivät voi jatkaa matkaansa muihin Euroopan maihin.

Morian leiri on laajentunut jo runsaasti yli rajojensa, ja sen ympärille sijoittuvaan Olive Grove -alueelle majoittuu tuhansia ihmisiä. Leiri ja sen ympäristö on konttien, telttojen ja itse kyhättyjen asumusten peitossa.

Leirin asukkailla on puutetta ravinnosta, vedestä, lämmöstä ja lääkityksestä. Erityisesti leirin ulkopuolella leiriytyvien hygienia ja turvallisuusolosuhteet ovat hyvin puutteelliset. Erityisen turvattomassa asemassa ovat seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset sekä lapset ja naiset. Ihmisiä on kuollut aliravitsemukseen, koska pakolaiskeskuksessa jaettava ruoka ei joka päivä riitä kaikille.

Ihmisiä on kuollut aliravitsemukseen, koska pakolaiskeskuksessa jaettava ruoka ei joka päivä riitä kaikille.

Lapset ja erityisesti vastasyntyneet vauvat, joita leirillä syntyy viikoittain, ovat kaikkein heikoimmassa asemassa leirin vaikeissa elinolosuhteissa. Leirillä sekä sen ulkopuolella on raportoitu vastasyntyneiden kuolemia sekä hypotermiaa.

Leiriympäristössä asuvat ihmiset ovat ottaneet yhteen: tilaa ei ole tarpeeksi, ja puutteelliset elinolosuhteet ylläpitävät jännitteistä ilmapiiriä. Syksyllä 2019 raportoitiin lisäksi tulipalo, jossa menehtyi ihmisiä. Leirillä työskentelevä psykologi kertoo lasten pahoinvoinnista, joka ilmenee viiltelynä ja toivottomuutena.

Kysymys vallasta, vastuusta ja pakolaisten oikeudesta kansainväliseen suojaan

Kreikan ja Italian on sanottu monessa yhteydessä olevan kyllästyneitä vastaanottamaan suuria ihmismääriä alueelleen, ja maat ovat jopa kieltäytyneet auttamasta merihätään joutuneita ihmisiä. Muun muassa Kreikan hallitus on esittänyt vakavaa kritiikkiä EU:lle vastuusta, jota se joutuu yksin kantamaan pakolaisista Euroopan ulkoreunalla.

Vuonna 2016 tehdyssä pakolaissopimuksessa EU maksoi Turkille miljardeja euroja, jotta se pitäisi Syyrian sotaa paenneet ihmiset alueellaan. Sopimuksen voimaantulo vähensi hetkeksi pakolaisten tuloa Kreikkaan.

Kesällä 2019 pakolaisvirta Turkista Kreikkaan kuitenkin voimistui. Tähän ovat syynä pakolaisten epäinhimilliset olosuhteet Turkissa sekä yhä kasvavat konfliktit ja niiden uhka niin Turkissa, Iranissa, Irakissa kuin Syyriassa.

Kreikan parlamentti hyväksyi marraskuussa 2019 lain, jolla se pyrkii nopeuttamaan turvapaikkahakemusten käsittelyä ja kielteisen päätöksen saaneiden ihmisten käännytyksiä. Ihmisoikeus- ja avustusjärjestöt sekä Kreikan hallituksen oppositio ovat arvostelleet lakia sanoen sen heikentävän turvapaikanhakijoille kuuluvaa kansainvälistä suojaa.

Morian pakolaisleirin osalta Kreikan hallituksen päätös tarkoittanee leirin muuttamista suljetuksi keskukseksi. Hallitus on perustellut ratkaisua sillä, että olot leirillä ovat olleet ihmisoikeusjärjestöjen kritiikin kohteena.

Leirillä oleskelevien ihmisten sekä avustusjärjestöjen työntekijöiden kanssa puhuessa saa kuitenkin käsityksen, ettei tavoite ole leirillä olevien ihmisten olojen parantaminen vaan pikemminkin kontrollin lisääminen. Tämä tarkoittaa leirien muuttamista keskuksiksi, joihin ihmiset tuodaan tunnistettaviksi ja, tapauksesta riippuen, uudelleensijoitettaviksi tai käännytettäviksi maasta.

Vielä marras–joulukuussa 2019 Morian leirillä asuvat ihmiset saivat vapaasti liikkua leirin sisällä ja ulkona odottaessaan päätöstä oleskelulupaprosessiinsa. Kuitenkin, jos leireistä tehdään suljettuja, muodostuvat leirin elinolosuhteet entistä huonommiksi ja epäinhimillisemmiksi.

Morian leirillä toimivia kansalaisjärjestöjä yhdistää huoli Kreikan hallituksen kyvyttömyydestä huolehtia turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta. Kansalaisjärjestöjen edustajat kertovat yksittäisistä tapauksista, jotka kuvastavat turvapaikanhakijoiden asemaa ja ihmisoikeuksien toteutumattomuutta. Esimerkiksi marraskuussa 2019 Lesboksen alueellinen turvapaikkaosasto antoi kielteisen turvapaikkapäätöksen 28 afrikkalaiselle turvapaikanhakijalle, koska leirillä ei ollut tulkkeja, jotka olisivat osanneet hakijoiden kieltä. Turvapaikkaa hakeneet ihmiset eivät siis saaneet ollenkaan lainmukaista turvapaikkakäsittelyä.

Morian leirillä toimivia kansalaisjärjestöjä yhdistää huoli Kreikan hallituksen kyvyttömyydestä huolehtia turvapaikanhakijoiden oikeusturvasta.

Järjestöjen edustajat kertovat lisäksi kyseenalaisista käytännöistä, joissa kielteisten turvapaikkapäätösten tekemistä kiirehditään sekä tapauksista, joissa sama viranhaltija tekee rutiininomaisesti yksinomaan kielteisiä päätöksiä. Turvapaikkaa hakeneilla ei myöskään aina ole tietoa oikeudestaan saada oikeusavustaja. Kansalaisjärjestöissä toimivien mukaan on yleistä, etteivät turvapaikanhakijat ole tietoisia turvapaikkamenettelyn prosessista, eivätkä he tulkkauspalveluiden puuttuessa välttämättä ymmärrä, mihin seikkoihin kielteinen turvapaikkapäätös perustuu.

Yllämainitut esimerkit kuvastavat tilannetta, jossa viranomaistyön kiire ja paine sekä puutteelliset resurssit voivat johtaa haluttomuuteen huolehtia lainmukaisesta turvapaikkaprosessista. Viime kädessä tämä johtaa mielivaltaiseen päätöksentekoon.

Lisäksi sivuutetaan turvapaikkahaastattelun tärkeys. Turvapaikkahaastattelu on nimittäin kansainvälisen suojelun kulmakivi. Sen kautta hakijalla on mahdollisuus selvittää syyt, jotka ovat pakottaneet hänet lähtemään kotimaastaan ja hakemaan turvapaikkaa.

Turvapaikkahaastattelun tekemättä jättäminen on vastoin kansainvälisiä ihmisoikeuksia sekä EU:n lainsäädäntöä.

Yhteistä arkea saaren asukkaiden, turvapaikanhakijoiden, avustusjärjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten kesken

Elämä Lesboksen saarella on muuttunut vuoden 2015 jälkeen monella tavalla. On huomattavaa, että kriisi on vaikuttanut merkittävästi paikallisiin toimijoihin – jopa niihin, jotka työskentelevät aktiivisesti pakolaisten tilanteen helpottamiseksi.

Saarella asuvat pelkäävät perinteisten elinkeinojensa, kuten matkailun, tyrehtyvän. Lisäksi paikallisten asukkaiden väliset sosiaaliset jännitteet ovat lisääntyneet. Ratkaistava haaste on sekä taloudellinen että sosiaalinen, sillä taustalla on myös pitkään jatkunut Kreikan talouskriisi.

Ratkaistava haaste on sekä taloudellinen että sosiaalinen, sillä taustalla on myös pitkään jatkunut Kreikan talouskriisi.

Saaren pääkaupungissa Mytilinessä, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä Morian pakolaisleiristä, elämä soljuu kuitenkin arkisissa tunnelmissa.

Turvapaikanhakijoiden mukana saarelle on kulkeutunut tuhansia vapaaehtoistyöntekijöitä ja kansainvälisten avustusjärjestöjen työtekijöitä. Heidän mukanaan saaren majoituspalvelut, ravintolat ja muut palvelut ovat saaneet asiakkaita, mikä pitää elinkeinoelämän vilkkaana. Myös turvapaikanhakijat ja pakolaiset tuovat rahaa saarelle. On ehkä aiheellista kysyä, onko paluu entiseen edes mahdollista?

Globaalien ilmiöiden ymmärtämiseen paikallisen kautta

Lesboksen saari on yksi esimerkki eurooppalaisesta paikallisesta yhteisöstä, jonne kerääntyy valtava määrä tietoa globaaleista ilmiöistä ja liikehdinnästä. Ihmisten elämäntarinat ja arki kietoutuvat yhteen suurvaltapolitiikan ja vallankäytön kanssa.

Humanitaarisella alalla työskentelevät tulevat hyvin erilaisista ammatillisista taustoista, sillä osaamistarve on laaja. Toimijat pyrkivät reagoimaan kriisin myötä syntyneisiin tarpeisiin. Osaamista tarvitaan niin logistiikan ja rakentamisen, kuin akuuttisairaanhoidon, psykososiaalisen työn ja sosiaalialan aloilta.

Osaamista tarvitaan niin logistiikan ja rakentamisen, kuin akuuttisairaanhoidon, psykososiaalisen työn ja sosiaalialan aloilta.

Saaren ilmapiiriä kuvastaa halu luoda kumppanuuksia yli ammattirajojen ja kulttuurien, jotta voidaan saavuttaa yhteiset päämäärät. Yhteistyö paikallisten viranomaisten, kansalaisjärjestöjen, kansainvälisten toimijoiden sekä vapaaehtoistyöntekijöiden välillä luo kumppanuussuhteita eri sidosryhmien välille. Eri sidosryhmien välisen yhteistyön avulla heikossa asemassa olevat väestöryhmät saavat vahvempia ja kestävämpiä hyötyjä kuin yksittäisten toimijoiden työstä.

Morian pakolaisleirillä ja Mytilinen kaupungissa kävellessä ja eri taustoista tulleiden ihmisten kanssa puhuessa päällimmäinen ajatus on tiedon määrä ja oppimisprosessi. Paikallisuus nivoutuu globaaliin, ja globaaleja ilmiöitä oppii ymmärtämään yksittäisen paikkakunnan perspektiivistä. Oppimisprosessi on läsnä jokaisessa hetkessä ja tapahtumassa, jonka kokee, aistii ja tuntee. Saari muodostaakin monipuolisen oppimisympäristön, jonka soisi kaikkien Diakin opiskelijoiden, opettajien ja sidosryhmien kokevan.

Kirjoitus perustuu Diakin sosionomiopiskelija Kati Eklundin harjoittelujaksolla sekä yliopettaja Marja Katiskon Erasmus-vaihdossa keräämiin kokemuksiin, havainnointiin sekä haastatteluaineistoihin Morian pakolaisleiriltä, joka sijaitsee Kreikkaan kuuluvalla Lesboksen saarella.

Kuvitus: Tiina Liuska
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202001101743