Siirry sisältöön
Juttutyyppi  Blogi

Lastensuojelutyö vaatii erityistä ammatillista osaamista

Lasten, nuorten ja perheiden pulmalliset elämäntilanteet ja pahoinvointi synnyttävät tarvetta uudistaa lastensuojelutyön osaamista. Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutus tarjoaa mahdollisuuden kehittää osaamistaan.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja on kehitetty viime vuosina voimallisesti, esimerkiksi vuodesta 2015 lähtien Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (LAPE). Kehittymispanostukset eivät ole kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta.

Puutteet lasten ja nuorten kokemassa hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa ohjaavat jatkamaan aloitettua kehittämistyötä.

Osa suomalaisista lapsista, nuorista ja perheistä voi edelleen pahoin. Puutteet lasten ja nuorten kokemassa hyvinvoinnissa ja turvallisuuden tunteessa ohjaavat jatkamaan aloitettua kehittämistyötä.

Lastensuojelun tarve on kasvanut

Tarkastellaanpa lastensuojelun tilannetta vuoden 2018 tilastojen valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lastensuojeluilmoituksia tehtiin 145 880. Ilmoitusten määrä nousi viisi prosenttia vuodesta 2017.

Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 4 390; kasvua edellisestä vuodesta oli seitsemän prosenttia. Kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli 18 544 lasta; lukumäärä kasvoi edellisestä vuodesta kolme prosenttia. 10 861 lasta ja nuorta eli yksi prosentti 0–17-vuotiaista oli huostaanotettuna.

Vain lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä pieneni vuosien 2017 ja 2018 välillä kahdella prosenttiyksiköllä. Vuonna 2018 avohuollon asiakkaana oli 54 883 lasta ja nuorta eli runsas neljä prosenttia 0–20-vuotiaista. Avohuollon tilastossa lapsiin ja nuoriin luetaan myös 18–20-vuotiaat, koska se kattaa myös lastensuojelun jälkihuollon.

Lastensuojelun tarpeet ovat moninaiset

On etsitty syitä lastensuojelun asiakasmäärän kasvuun. Selittäväksi tekijäksi on esitetty huono-osaisuuden kasaantumisesta. On puhuttu huono-osaisuuden ylisukupolvisuudesta eli vanhempien hyvinvoinnin pulmien siirtymisestä lapsille.

Syitä on etsitty riittämättömästä palveluiden saatavuudesta ja siitä, että palvelut eivät vastaa lasten, nuorten ja perheiden avun ja tuen tarpeisiin. Syitä on lisäksi etsitty ilmapiiriin muuttumisesta yksilö- tai minäkeskeisemmäksi ja tämän heijastumisesta lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen.

Yksiselitteistä vastausta lastensuojelun toimenpiteiden määrän kasvuun ei ole.

Myös vanhemmuuden muuttuminen, esimerkiksi lasten ja vanhempien vuorovaikutussuhteiden ohentuminen ja lasten vertaissuhteiden vahvistuminen digitaalisissa viestimissä, voi vaikuttaa lastensuojelupalvelujen tarpeeseen. Syitä on etsitty perhe- ja työelämän sekä vapaa-ajan yhteensovittamisen haasteista. Yksiselitteistä vastausta lastensuojelun toimenpiteiden määrän kasvuun ei ole.

Lasten, nuorten ja perheiden auttaminen vaatii yhteistyötä

LAPE-muutosohjelmassa on tehty kaksi selvityshenkilöraporttia. Vuonna 2018 julkaistussa raportissa Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi todetaan, että on olennaista kehittää lapsi- ja perhepalveluiden yhdyspinnoilla työskentelemistä. Yhdyspinnoilla viitataan palveluiden yhteensovittamiseen lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti.

Vuonna 2019 julkaistussa loppuraportissa Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi painotetaan lapsi- ja perhelähtöisen työn sekä monialaisen ja -ammatillisen tiimityön edellyttämän osaamisen merkitystä. Monialaisen ja -ammatillisen tiimityön osaaminen korostuu, kun työskennellään lasten, nuorten ja perheiden kanssa tilanteissa, joissa ongelmat ovat kasautuneet haastavien elämäntilanteiden pitkittymisen vuoksi.

Lastensuojelutyössä asiakasmäärät ovat suuria. Lisäksi lasten, nuorten ja perheiden vaikeat elämäntilanteet ovat monisyisiä, jolloin elämäntilannetta ei kyetä kohentamaan vain yhdellä, kertaluontoisella toimella.

Lastensuojelun osaaminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä

Lastensuojelun vaativuus on haastanut ammattilaisia kehittämään osaamistaan ammatilliseksi erikoisosaamiseksi. Ammatillisen osaamisen ohella lastensuojelutyön vaativuus haastaa ammattilaisia kehittämään uusia keinoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Diakonia-ammattikorkeakulu on vastannut kentältä tulevaan haasteeseen aloittamalla lastensuojelutyön erikoistumiskoulutuksen. Ensimmäinen koulutus toteutettiin lukuvuonna 2017–2018 ja toinen aloitettiin syyskuussa 2019.

Lastensuojelutyön erikoistumiskoulutuksen lukuvuonna 2017–2018 suorittaneiden mukaan työn lähtökohdan muodostaa lapsen oikeuksien ja edun toteutuminen. Työ on lapsi- ja perhelähtöistä. Työn keskiössä on asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutussuhteen rakentaminen hänen kanssaan.

Työtä tehdään lasten ja vanhempien, perheiden kanssa heidän osallistumistaan ja osallisuuttaan edistäen. Työssä käytettävät erilaiset työmenetelmät auttavat ratkaisujen jäsentämisessä lapsen ja perheen elämäntilanteeseen ja heidän voimavarojensa lisäämisessä. Työllä edistetään lasten ja perheiden selviytymistä ja pärjäämistä elämässä ja arjessa.

Lapsuuden aikaisilla elämänkokemuksilla, niin suotuisilla kuin haitallisilla, on merkittävä vaikutus muun muassa lapsen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä eheän ja tasapainoisen identiteetin rakentumiseen. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien on kuultava heidän avun, tuen ja suojelun tarpeensa.

Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien on kuultava heidän avun, tuen ja suojelun tarpeensa.

Lasten, nuorten ja perheiden toimivaan arkeen ja hyvään tulevaisuuteen luotaavan elämän edellytyksien tulisi olla lapsi- ja perhepalveluiden suunnittelun keskiössä. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen on teko tulevaisuuden hyväksi.

Kuvitus: Nelli Ahosola
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202002266522

Lue lisää

Helminen, J. (2019). Kohtaaminen ja vuorovaikutus osaamisen ytimessä – Lastensuojelutyön erikoitumiskoulutuksen osallistujien näkemyksiä työstä ja koulutuksesta. (Diak Työelämä 17). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Saatavilla:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-339-1