Hävikki ruoka-avuksi osallistavalla otteella

Elämme sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen aikaa. Sote-palveluiden kehittämisessä merkittävää asiantuntijuutta tarjoavat usein palvelun käyttäjät eli ne ihmiset, jotka elävät todeksi niitä haasteita, joissa sote-palveluita tarvitaan.   

Usein käyttäjänäkökulma jää palveluiden suunnittelussa kuitenkin kovin ohueksi, jos sitä ylipäätään on ollenkaan. Prikka-hankkeessa käyttäjät haluttiin mukaan palvelun suunnitteluun. 

Ruoka-avun vastaanottajat mukana 

Prikka-hankkeen tavoitteena oli tehdä malli, jolla tuetaan ja lisätään osallistavaa ruoka-apua. Häpeää aiheuttavista ja epäinhimillisiksi koetuista leipäjonoista haluttiin päästä eroon.  

Kuka voisi ruoka-avun vastaanottajaa paremmin kertoa, millaista ruoka-avun pitäisi olla? 

Käyttäjänäkökulman löytäminen ei ole aina helppoa. Prikka-hankkeessa suuri etu oli siinä, että sidosryhmiä ja olemassa olevia suhteita asiakaskuntaan oli valmiina.  

Kuka voisi ruoka-avun vastaanottajaa paremmin kertoa, millaista ruoka-avun pitäisi olla? Kokemuksemme oli, että jos ihmisiltä vaivaudutaan kysymään, he myös vaivautuvat vastaamaan. Yllätymme siitä, kuinka aktiivisesti ruoka-avun vastaanottajat lähtivät mukaan mallin rakentamiseen. Heitä oli mukana niin ohjausryhmässä, työpajassa, haastateltavina kuin itse aktiivisina yhteydenottajina ja ajatusten sanoittajina.  

Monimuotoisuutta ruoka-apuun

Ruoka-apua pitää toteuttaa monimuotoisesti. Ruoka-avun hakijat ovat joukko mitä erilaisemmista elämäntilanteista tulevia, mitä erilaisimpia ihmisiä, mitä erilaisimpine tarpeineen. 

Edelleen yleisesti ajatellaan, että ruoka-apua haetaan taloudellisen niukkuuden, köyhyyden tai suoranaisen nälän takia. Ruoka-apuun ajavat kuitenkin myös muut tilanteet. Yhtenä suurimpana syynä on yksinäisyys.  

Jo ruokakassin jonotus voi olla yhteisöllinen tapahtuma. Kokemusten perusteella ruokakassien jaon rinnalle pitäisi kuitenkin kyetä rakentamaan myös yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. 

Kokemusten perusteella ruokakassien jaon rinnalle pitäisi kuitenkin kyetä rakentamaan myös yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa. 

Tähän tarpeeseen hankkeessa vastattiin yhteisateria-konseptilla. Tällöin ruoka-apu toteutetaan yhteisenä ruokailuna ja ruoka usein valmistetaan yhdessä. Yhteisellä aterialla kohtaaminen on syvempää ja kokonaisvaltaisempaa kuin pelkkä ruokakassin jonotustilanne. Ruokailijat, vapaaehtoiset ja työntekijät muodostavat oman pienyhteisön yhteisen aterian äärellä.   

Kohtaamiset korostuvat

Ruoka-avussakin tärkeänä koettiin muiden tapaaminen. Kun ruoka-avussa ovat mukana ammattilaiset ja osaavat vapaaehtoiset, joilta tarvittaessa saa neuvoja ja luotettavan kuuntelukorvan, ollaan siinä ruoka-avun muodossa, jota avun vastaanottajat toivovat. 

On muistettava, että ruoka-apua hakevat myös he, jotka haluavat vain pelkän ruoka-avun. Muuta oheisapua on tarjottava hienotunteisesti ota- tai jätä -periaatteella. 

Ruoka-avun tulisi myös mahdollistaa mukana toimimisen, tavalla tai toisella. Osallistuminen voi olla avustamista keittiössä tai esimerkiksi kaverin auttamista. Osallistavan otteen tulee siis jatkua käytännön tasolla, ei vain mallia luodessa. 

Hävikki mielletään oikeaksi ruuaksi

Viime vuosina asenne hävikkiruokaa tai hinnaltaan alennettua ruokaa kohtaan on muuttunut. Enää ei leimaudu köyhäksi, jos haalii ”halpuutettua”, eikä punaisella alennuslapulla varustetun ruokapaketin ostaminen hävetä. Hävikistä ja ruoan ympäristövaikutusten tiedostamisesta on tullut suorastaan trendejä, kuten esimerkiksi hävikkiravintoloiden suosio tai oman hiilijalanjäljen mittaamisen mahdollistavat testit osoittavat.  

Hävikistä ja ruoan ympäristövaikutusten tiedostamisesta on tullut suorastaan trendejä.

Ympäristötietoisuus on tätä päivää. Niin myös ruoka-apua saavien mielestä. Hävikkiin ei suhtauduttu epäilevästi eikä sitä väheksytty ruoka-apuna. Osa jopa haki koulujen ylijäämäruokaa juuri siksi, ettei ruokaa menisi hukkaan.  

Biojätteeksi muuten päätyvän ruoan hyödyntäminen yhteisiin pöytiin ja ruokakasseiksi palvelisi niin avunantajia kuin avun vastaanottajiakin. Ruoka, jota apuna jaetaan, ei ole ilmaista – jokainen lahjoituksena saatu elintarvike tukee avustamistyön jatkumista.  

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169331