Toimijat yhteen tukemaan nuoria pandemian jälkeen
Koronapandemia on koskettanut meistä jokaista ennennäkemättömällä tavalla. Etäkouluun siirtyminen on tuonut haasteita erityisesti nuorille, ja tukea tarvitsevien nuorten määrä on lisääntynyt. Nuorten tukemiseen pandemian jälkeisenä aikana tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä.
On arvioitu, että koronaepidemian vaikutuksista kärsivät eniten haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät eli ihmiset, joilla on jo aiemmin ollut ongelmia elämän eri alueilla. Etäkouluun siirtyminen on voinut lisätä lasten ja nuorten haasteita pärjäämiselle ja nuoruuden kokemukselle. (Rissanen ym. 2020, s. 11–12.)
Diakin ja ODL:n Yhdistämö-yhteishankkeessa kohderyhmänä ovat 18–35-vuotiaat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset, kuten esimerkiksi koulupudokkaat. Heille tarjotaan hankkeen puitteissa intensiivistä ja tarpeen mukaista tukea. Ratkaisuja tuottavan yhteiskehittämisen menetelmällä suunnitellaan ja kehitetään nuorten kohtaamispaikkoja Ouluun ja Kiiminkiin. Kehittämisessä ovat mukana nuoret itse, alueen järjestöjä, seurakunnan ja julkisen palvelujärjestelmän toimijat. (Odl. Sosiaalinen kuntoutus. Yhdistämö.)
Kuvaamme tässä kirjoituksessa nuorten kokemuksia koronapandemiasta Yhdistämö-hankkeessa mukana olleen Diakin opiskelijan, Tiia Nuoralan, oppimistehtävän pohjalta. Nuorala selvitti nuorten kokemuksia koronasta sosiaalisen median keskustelupalstalla. Selvityksessä kysyttiin: 1. Mitä nuoret puhuvat koronatilanteesta, 2. Mitä vaikutuksia nuoret kokevat koronaepidemian aikana ja 3. Minkälaista tukea nuoret toivoivat tilanteessa. Opiskelija kokosi vastauksia kysymyksiin seuraamalla nuorille suunnattua chat-palvelua ”Nuorten Oulu” Discordissa.
#Koronakuviot – ensitunnelmia pandemiasta
Nuorten keskustelu tunnisteella #koronakuviot nuorille suunnatussa chat-palvelussa Discordissa alkoi maaliskuussa 2020. Nuorten chatissa oli osallisena myös nuoriso-ohjaaja, joka osallistui keskusteluun tiedustelemalla nuorilta heidän ”fiiliksiään”.
Keskustelu chatissa alkoi leikkimielisesti nuorten kesken korona-aiheisia meemejä jakaen. Maaliskuussa 2020 asetettiin ensimmäiset koronarajoitukset viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Nuoret kokivat muuttuneen tilanteen aluksi helpoksi: ei tarvinnut herätä aikaisin kouluun eikä valmistautua kouluun lähtemiseen. (Vrt. Nuorala, 2021.)
Pitkittynyt pandemia koettelee jaksamista
Alkuun koettu helpotus oli kääntynyt päälaelleen.
Kun koronapandemia oli jatkunut jonkin aikaa, alkoi keskustelupalstalla näkyä runsaasti kommentteja, joiden mukaan nuoret kaipasivat kouluun ja lähiopetukseen. Alkuun koettu helpotus oli kääntynyt päälaelleen. Etäopetuksen myötä tärkeiksi koetut tapaamiset toisten nuorten kanssa loppuivat ja nuoret kaipasivat sosiaalisia kontakteja. Lisäksi nuoret kokivat tarvitsevansa säännöllistä ja henkilökohtaista ohjausta omaan oppimiseensa. (Vrt. Nuorala, 2021.) Nuoret kuvasivat kokemuksiaan seuraavasti:
”Mieluummin mä koulussa olisin”
”etäkoulu on tylsempää kuin normaali koulu”
”Mielummi olis koulus”
Yhteenkuuluvuuden tunne on nuorille tärkeä. Yhteenkuuluvuuden tunne syntyy kokemuksesta, että on sosiaalisesti hyväksytty ja kuuluu osaksi ryhmää. Ryhmään kuuluminen tarkoittaa vuorovaikutusta toisten nuorten kanssa. Vuorovaikutus toisten kanssa muokkaa nuoren identiteettiä vastavuoroisesti. Aiemmin opiskelukavereiden tapaamista koulussa pidettiin itsestäänselvyytenä. Nyt uudessa tilanteessa vuorovaikutus ja ryhmäytyminen olivatkin etäyhteyksien varassa. Lähiopetukseen kaipasivat varsinkin koulunsa vasta aloittaneet uudet opiskelijat ja oppilaat, jotka eivät olleet vielä kertaakaan tavanneet toisiaan kasvotusten. (Vrt. Nuorala, 2021.)
Koronapandemian aikana nuoret kokivat, että heidän työmääränsä ja vastuu opinnoista kasvoivat etäopetuksen aikana, eikä ohjauksen koettu olevan riittävää.
Koronapandemian aikana nuoret kokivat, että heidän työmääränsä ja vastuu opinnoista kasvoivat etäopetuksen aikana, eikä ohjauksen koettu olevan riittävää. Nuorten oppimiseen käytetty aika lisääntyi ja nuoret kertoivat tekevänsä etätuntien jälkeen jopa kolme tuntia etäopetuksen aikana annettuja tehtäviä. Opiskeluun liittyvä kuormitus kasvoi. Nuoret ilmaisevat turhautumistaan ja toivoivat ”korona-ajan” olevan jo ohi. Nuoret kuvasivat asiaa seuraavasti:
”Jos tulee 3 tunnin tehtävät nyt”
”On ollut paljon enempi kouluhommia”
”ruotsin tuntiki on nukkumista varte tehty”
”Kouluun, leveää pää jo nyt”
Nuorten keskustelusta on helppo huomata myös myönteisiä ajatuksia. Nuoret ovat kiitollisia omasta terveydestään. Koronakevään keskellä nuoret huomasivat itsemyötätuntonsa lisääntyvän. Ja nuoret huomasivat, että tärkeää on kuunnella itseään ja kysyä itseltä ”mitä minulle kuuluu”. Lisäksi keskustelussa tuli esille, että nuorille oli tärkeää myös kysyä kaverilta, mitä hänelle kuuluu. (Vrt. Nuorala, 2021.)
Pandemian oppeja
Pandemiasta voidaan myös oppia. Kaikkia sen seurauksia ei vielä tiedetä. Tiedetään kuitenkin, että oppilaat ja opiskelijat tullevat tarvitsemaan aiempaa enemmän opiskeluhuollon palveluja. Opiskelijat voivat kokea stressiä siitä, etteivät he ole pystyneet saavuttamaan oppimistavoitteitaan etäopetuksen vuoksi.
Koronapandemia laittoi monessa oppilaitoksessa myös digitaalisen vuorovaikutuksen ja oppimisen mahdollisuudet testiin. Nyt onkin hyvä hetki tarttua havaittuihin kehittämiskohteisiin, jotta yllättäviin tilanteisiin osataan varautua jatkossa. Olisi tärkeää ottaa nuoret mukaan heitä itseään koskevien asioiden kehittämiseen. Opiskelijat voisivat olla mukana miettimässä esimerkiksi, miten yhteenkuuluvuuden tunnetta luodaan etäyhteyksin.
Koronapandemialla on vaikutuksia opiskelijoiden elinympäristöön ja myös perheisiin. Erilaiset vaikutukset voivat johtaa kasautuneisiin ongelmiin. Mikäli ongelmia ja haasteita nuoren elinympäristössä oli ennen pandemiaa, voivat ongelmat kasautua. Kasautuvat ongelmat voivat aiheuttaa lisää ongelmia. (Rissanen ym. 2020, s. 35,45.)
Voidaan ennustaa, että jo ennestään kuormittuneet sosiaali- ja terveyspalvelut ruuhkautuvat. Epidemian ja rajoitustoimien pitkittyessä ehkäisevä työ jää helposti taka-alalle, kun huomio keskittyy akuuttien tilanteiden hoitamiseen. (Rissanen ym. 2020, s. 43). Tiedetään, että mitä vaikeampia ja monisyisempiä asiakkaiden ongelmat ovat olleet, sitä heikommin koronakriisissä on pystytty tarjoamaan apua. Järjestöjen, seurakuntien, vapaaehtoisten ja läheisten rooli vahvistui julkisen sektorin rinnalla koronan aikaan merkittäväksi. Olisikin tärkeää, että järjestöille ja muulle riippumattomalle kansalaistoiminnalle turvattaisiin rahoitus koronan syventämien ongelmien ratkaisuihin. (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, 23.3.2021; Eronen A, 9.4.2021.)
Koronanjälkeinen nuorten toimintaympäristö vaatii yhteistyötä
Nuoren tärkeässä elämänvaiheessa koronan täyttämä vuosi on monelle ollut pitkä, haastava aika, ja osalle se on jättänyt jälkensä. Voidaan puhua jopa koronasukupolvesta (Nuorala, 2021).
Koronakriisissä julkinen järjestelmä on osoittanut haavoittuvuutensa.
On arvioitu, että koronapandemia on muokannut nuorten toimintaympäristöä, ja toimintaympäristön sosiaalisella jälleenrakentamisella on kiire. Erityisesti jo ennen koronapandemiaa heikosti pärjäävillä nuorilla pärjäämisen haasteet lisääntyivät. On arvioitu, että koronan vaikutuksesta nuorten työllistyminen vaikeutuu, yhä useampi nuori jää koulutuksen ulkopuolelle, yksinäisyys lisääntyy ja usko tulevaisuuteen heikkenee. Koronakriisissä julkinen järjestelmä on osoittanut haavoittuvuutensa.
Yhdistämö-hankkeessa syntyy hyvinvointialusta-toimintamalli työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten osallisuuden ja työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä työllisyyden edistämiseksi. Toimintamallissa julkisen palvelujärjestelmän, järjestöjen ja asukastoiminnan sekä oppilaitosten tekemä työ yhdistyy yhteiseksi, vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi palvelukokonaisuudeksi. Kehittämistoiminnan tavoitteena on parantaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä, laatua, saavutettavuutta, joustavuutta sekä palvelujen yhteentoimivuutta.
Voisiko Yhdistämö-hankkeessa syntyvää monitoimijaista toimintamallia soveltaa myös koronanjälkeiseen yhteiskunnan rakentamiseen erityisesti nuorten tukemiseksi?
Lähteet
Eronen, A. (9.4.2021). Järjestöt osoittivat voimansa koronakriisissä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. https://www.soste.fi/blogikirjoitus/jarjestot-osoittivat-voimansa-koronakriisissa/.
Nuorala, Tiia (2021). Harjoitteluun liittyvä oppimistehtävä Yhdistämö-hankkeelle: Nuorten ajatuksia koronasta. Julkaisematon.
Odl. Sosiaalinen kuntoutus. Yhdistämö. Saatavilla 1.6.2021 https://www.odl.fi/fi/odl_saatio/sosiaalinen_kuntoutus/yhdistamo/
Rissanen, P., Parhiala K., Kestilä L., Härmä V., Honkatukia J. & Jormanainen V. (2020). COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen – nopea vaikutusarvio. THL:n raportti 8/2020. https://www.julkari.fi/handle/10024/139694
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (23.3.2021). Palveluissa epäonnistuttu kaikkien heikoimpien tukemisessa. https://www.soste.fi/uutinen/sosiaalibarometri-2021-palveluissa-epaonnistuttu-kaikkein-heikoimpien-tukemisessa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132326