Rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamista ammattikorkeakouluyhteistyönä
Rakenteellisen sosiaalityön käsite viittaa siihen, että sosiaaliset ongelmat ovat osa yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista rakennetta. Yksilötason sosiaalityö ei riitä, vaan tarvitaan myös organisaatioiden, palveluiden ja myös laajempaa sosiaaliturvan ja kannustinjärjestelmien kehittämistä.
Rakenteellisella sosiaalityön vahvistamisella ja valmiuksien parantamisella tarkoitetaan erityisesti paikallisista ja alueellisista tarpeista kumpuavaa kehittämistä. Rakenteellinen sosiaalityö on yksi sosiaalityön osa-alue, se voi niveltyä käytännön asiakastyöhön ja sitä voidaan opettaa ja osata tehdä.
Perustavanlaatuinen kysymys on, millä keinoin rakenteellisen sosiaalityön osaamista voidaan vahvistaa suomalaisen hyvinvointivaltion puitteissa, tehdä rakenteellista työtä näkyväksi ja saada aikaan hyvinvointia parantavia ratkaisuja. Yksi keskeinen kysymys on, millä edellytyksillä ja millaisin tavoittein palveluita käyttävät asiakkaat voidaan ottaa mukaan epäkohtien esiin tuomiseen, palveluiden kehittämiseen ja esimerkiksi etujärjestöjen (esim. potilasjärjestöt) tai yhteiskunnallisten liikkeiden kautta tapahtuvaan vaikuttamiseen.
Mahdollisuuksia rakenteelliselle yhteistyölle
Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ISO), Etelä-Savon ja Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän sekä Kaakkois-Suomen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun ponnistuksin on järjestetty tilaa ja mahdollisuuksia rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamiselle. Mahdollisuuksia on tarjottu Suomen valtion ja EU-rahoituksen tuella SOSRAKE-osaamisverkosto -hankkeen puitteissa. Yhtenä osaamisen vahvistamisen muotona ovat olleet ammattikorkeakoulujen lehtoreista koostuvat kehittämispajat. Ne ovat kokoontuneet tavoitteellisesti rakenteellisen sosiaalityön opintokokonaisuuden laatimiseksi keväällä ja syksyllä 2021.
Olemme pitäneet yhteistä kehittämisen tapaa varsin innovatiivisena ja kannustavana.
Olemme pitäneet edellä mainittua yhteistä kehittämisen tapaa varsin innovatiivisena ja kannustavana. Ensinnäkin kokoontumiset ovat tarjonneet kaikille osallistujille mahdollisuuden oppia rakenteellisesta sosiaalityöstä yhdessä ideoimisen, tekemisen ja kehittämisen kautta (learning by doing).
Toiseksi työpajat ovat saattaneet yhteen eri ammattikorkeakoulujen opetussisällöistä ja opintokokonaisuuksista vastaavia, jolloin myös pedagogisten ratkaisujen pohtiminen on saanut syvyyttä: rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamiseen liittyvien tavoitteiden, keinojen ja opintoja koskevien teknologisten mahdollisuuksien osalta kenenkään ei osallistujan ei ole tarvinnut jättää kynttiläänsä vakan alle.
Tavallaan olemme saaneet haastaa toinen toistamme, eikä valitsevien olosuhteiden kritiikki tai haasteiden esiin tuominenkaan ole ollut pois suljettua. Olemme yhdessä olleet tilanteessa, jossa kenenkään ei ole lähtökohtaisesti tarvinnut kiillottaa minkään kohteen, palvelun tai työmuodon statusta, vaikka myös kirkastumista on saattanut sivutuotteena syntyä.
Opintokokonaisuus tulossa
Kaikkiaan opettajien työpajat ovat kokoontuneet kolme kertaa. Olemme laatineet konseptin viiden opintopisteen rakenteellisen sosiaalityön opintojen pilotoimiseksi keväällä 2022, ja ilmoittautuminen opintoihin on käynnissä Opinnot koostuvat neljästä kokonaisuudesta (moduulista), jotka pureutuvat rakenteellisen sosiaalityön keskeisiin käsitteisiin, historialliseen taustaan ja paikkaan sosiaalityössä, nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin, osallisuuden kysymykseen ja menetelmiin sekä tiedolla vaikuttamiseen.
Olemme laatineet konseptin viiden opintopisteen rakenteellisen sosiaalityön opintojen pilotoimiseksi keväällä 2022.
Opinnot ovat pilottivaiheessa sellaisia, että pilotoinnissa mukana olevien ammattikorkeakoulujen opiskelijat voivat valita opinnot vapaasti valittaviin vaihtoehtoisiin opintoihin kuuluvina (Xamk ja Diak). Opintokokonaisuutta tarjotaan myös Etelä-Savon ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sosiaalityötä tekeville rakenteellisen sosiaalityön osaamisen vahvistamiseksi. Pilotointivaiheen opinnot tapahtuvat pääosin verkossa, ja opintoihin kuuluu kaksi lähipäivää. Pilotoinnista saatujen kokemusten myötä opintokokonaisuus saatetaan muotoon, jossa se on osa suhteellisen vakiintunutta vaihtoehtoisten opintojen tarjontaa.
Kirjoitus on ilmestynyt aiemmin myös Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen blogissa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510188