Hyvän yhteistyön jäljillä

Diak on vuosittain mukana kymmenissä hankkeissa joko hallinnoijana tai hankekumppanina. Organisoinnista ja osallistumisesta on siis kosolti kokemusta. Mitä hankkeen arjessa työntekijöiden on otettava huomioon, jotta maaliin päästään tuloksekkaasti?

Yksi Diakin hallinnoima meneillään oleva hanke on nimeltään Romako – Askeleet huomiseen. Hankkeen tavoitteena on auttaa Uudellamaalla yli 25-vuotiaita romaneita löytämään oma ammattialansa, suorittamaan ammattitutkintoja sekä löytämään harjoittelu- ja työpaikkoja. Osatoteuttajana tässä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa on Stadin ammatti- ja aikuisopisto.

Eri persoonat samassa porukassa

Tamara Åkerlund työskentelee Romako-hankkeessa Diakin asiantuntijana.

Hänen mielestään viime keväänä alkanut hanke on hyvässä vauhdissa ja yhteistyö pelaa.

– Varmasti tärkeimpiä asioita hyvässä hankkeessa on kirkastaa jokaiselle työntekijälle hankkeen päämäärä ja kunkin oma rooli sen saavuttamisessa. Meillä tämä on onnistunut hyvin: tiedostamme roolimme ja osaamisalueemme.

Roolit eivät kuitenkaan ole ahtaan rajoittavia: tiimi uskaltaa heittää ideoita toisilleen ja tuuratakin toistensa tehtävissä tarpeen vaatiessa, Åkerlund huomauttaa.

– Minulla on tässä hankkeessa sellainen olo, että pystyn vaikuttamaan asioihin näkemyksilläni ja minulle sallitaan tilaa tehdä asioita myös omalla tavallani. Kaikkea ei esimerkiksi tarvitse koko ajan hyväksyttää projektipäälliköllä. Tämä kertoo siitä, että välillemme on rakentunut hyvä luottamus.

– Luottamus on avainsana. Ilman sitä ei varmasti päästä pitkälle hanketyössä, joka on syvimmiltään kommunikaatioon perustuvaa kehitystyötä.

Uuden hankkeen alussa kuluu aina jonkin aikaa siihen, että tiimiläiset tutustuvat toistensa työtapoihin ja persooniin. Hanketyötä tehdään aina väistämättä myös hieman omalla persoonalla ammatillisen osaamisen lisäksi, Tamara Åkerlund katsoo.

Uuden hankkeen alussa kuluu aina jonkin aikaa siihen, että tiimiläiset tutustuvat toistensa työtapoihin ja persooniin.

– Persoonana itse olen ehkä sellainen toiminnan tyyppi, joka hyppii asiasta toiseen. Tiimistämme löytyy myös suunnitelmallisuutta, teoreettisuutta ja idearikkautta, Åkerlund kuvailee.

– Tällaiset persoonallisuuserot ovat hankkeelle aina loistava vahvuus, sillä ne pitävät työkalupakin monipuolisena. Tärkeintä on pitää huolta siitä, että erilaiset ihmiset ymmärtävät toisiaan, saavat tilaa ja kommunikaatiokanavat pysyvät auki.

Arvopohja yhdistää

Romako-hankkeen ohjausryhmän jäsen, erikoissuunnittelija Malla Laiti on työskennellyt 25 vuotta Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja siellä alueellisessa romaniasiain neuvottelukunnassa. Hän on Diakille pitkän linjan tuttu monista Diakin romaniasioihin liittyneistä hankkeista suunnittelijana ja ohjausryhmän jäsenenä.

Romaniyhteisöllä on Laitin mukaan erittäin suuri luottamus Diakiin ja sen hankkeisiin.

Laiti katsoo luottamuksen pohjautuvan Diakin arvoihin, joissa eritaustaiset ja erilaiset ihmiset kohdataan luontevasti tasavertaisina.

– Monet romanit esimerkiksi ovat henkilökohtaisesti uskossa ja tottuneet puhumaan uskostaan avoimesti. Monen muun hankekumppanin kanssa uskosta tai Jumalasta puhuminen koetaan hankalaksi ja syntyy keskustelua siitä, miten usko on henkilökohtainen asia. Diakissa avoin uskon esiintuominen ei ole koskaan haitannut ketään, Malla Laiti sanoo.

Pitkä hankehistoria Diakin kanssa tietenkin nopeuttaa ja tehostuttaa uusien romaniasiain hankkeiden käynnistämistä.

– Se helpottaa kovasti yhteistyön ja suunnittelunkin aloittamista, kun tietää jo diakilaisten toimintatapoja ja osaamisalueita. Samoin Diakin kanssa voi aina luottaa siihen, että hallinnointi pelaa, taustatyöt on tehty hyvin ja mukana olevat työskentelevät tosissaan ja innokkaasti yhteiskunnallisen tasavertaisuuden eteen.

Inhimillisen tason yhteys

Hanketyö on ennen kaikkea kohtaamis- ja kommunikaatiotyötä. Laitin mukaan romanikulttuurissa on luonnollista jutella avoimesti henkilökohtaisen elämän asioista luotettavien mutta vähän vieraampienkin ihmisten kanssa. Hän näkee sen vahvuutena myös hyvän hanketyön edistämisessä.

– On hyvä, jos hankkeessa ei pitäydytä tiukasti vain asialistalla, vaan työntekijöillä on aikaa ja tilaa puhua vähän kaikesta muustakin. Silloin heidän välilleen syntyy ammattiyhteyden lisäksi henkilökohtaisen ja inhimillisen tason yhteys, Laiti kuvaa.

Aito yhteys ei tietenkään synny aina ja kaikkien kanssa.

– Jotkut haluavat pitää ehdottoman rajan siinä, mistä asioista puhuvat ja mistä eivät, ja se on täysin hyväksyttävää. Henkilökohtaisesti silti koen, että avoin ja agendan vierestäkin kuulumisten vaihto kertovat hyvästä yhteydestä ja lujittavat sitä.

Tule ymmärretyksi

Hanketyössä, etenkin monialaisessa sellaisessa, on tärkeää varmistaa, että kaikki ryhmässä käsittävät keskeiset termit ja käsitteet samalla tavalla. Joskus eri ammattikuntien edustajilla voi olla eri merkityssisältö samalle käsitteellekin. Vielä useammin oman alan ammattislangia saattaa livahtaa omaan puheeseen.

Hanketyössä, etenkin monialaisessa sellaisessa, on tärkeää varmistaa, että kaikki ryhmässä käsittävät keskeiset termit ja käsitteet samalla tavalla.

Työntekijän on hyvä tiedostaa oma kommunikointitapansa, väärintulkintojen välttämiseksi, muutenkin kuin kielen osalta,  Tamara Åkerlund miettii.

– Tiedän esimerkiksi itsestäni sen, että puheeni desibelitaso helposti nousee yhtä aikaa innostumiseni kanssa. Monesti olenkin saanut kuulla ihmisiltä silloin että hei, älä nyt Tamara hermostu, vaikka olen ollut vain tohkeissani, Åkerlund hymyilee.

– Se, että tiedostan tämän taipumukseni antaa mahdollisuuden sanoittaa se muille jo ennen kuin väärintulkintoja edes syntyy. Näin asia ei myöhemmin yllätä ketään. Totta kai pyrin myös hillitsemään desibelejäni, jotta tapani ei häiritsisi kenenkään työntekoa. Joustoon pitää tällaisissa asioissa pyrkiä.

Koulutuksen ja työelämän synergiaa

Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen –hanke eli VAVE-hanke käynnistyi Etelä-Savossa vuonna 2020 ja päättyy ensi kesänä.

Tässä Diakin hallinnoimassa hankkeessa koulutusosaajat yhdessä työelämätahojen kanssa kehittävät vammaisalan koulutusta ja etsivät keinoja nostaa alan kiinnostavuutta. Diakin lisäksi koulutuspuolelta mukana ovat Samiedu, Esedu ja STEP-koulutus. Työelämää hankkeessa edustavat Vaalijalan kuntayhtymä ja Savas-säätiö.

Hankkeen projektipäällikkö Piia Suihkonen iloitsee VAVEssa erityisesti koulutuksen ja työelämän kumppanuudesta – arjen tiedon ja teoreettisen osaamisen vuorovaikutuksesta.

– Kaikki alkoi syksyllä 2020 osaamiskartoituksella, jossa kysyimme työelämän edustajilta heidän näkemyksiään vammaisalan tulevaisuuden osaamistarpeista ja visioita alan kehittymissuunnista, Piia Suihkonen kertoo.

– Tätä käytännön osaamista ja näkemystä sitten olemme hankkeessa yhdistäneet muun muassa pedagogiseen asiantuntijuuteen koulutuksen kehittämiseksi.

Koronan vuoksi VAVE-hankkeessa on jouduttu työskentelemään käytännössä koko ajan etänä. Aluksi työryhmä harmitteli kovastikin fyysisen kohtaamisen puutetta, mutta aika on osoittanut myös etäyhteyksillä toimimisen hyötyjä.

– Suurimmaksi ilonaiheeksi on osoittautunut etäyhteyksien mahdollistama laaja osallistuminen esimerkiksi seminaareihin, Suihkonen kertoo.

– Järjestämiimme webinaareihin on tullut yli sadan ihmisen ilmoittautumisia. On vaikea kuvitella, että olisimme saaneet samanlaisen määrän ammattilaisia seminaariin paikan päälle. Myös hankkeemme tulevaan somekampanjaan saimme mukaan 17 alan toimijaa, mikä on loistava määrä, Suihkonen kiittää.

Hankkeella tuntuukin olevan koko kentän tuki takanaan, Suihkonen iloitsee.

– Kaikilla tuntuu olevan yhteinen, vahva tahtotila tehdä vammaisalaa näkyvämmäksi ja entistä kiinnostavammaksi. Näistä lähtökohdista meidän kaikkien on luonnollisesti todella motivoivaa tehdä innostuneesti työtä tavoitteidemme eteen.

Organisaatiot uuden edessä

VAVE-hankkeen työelämätaho Vaalijalan kuntayhtymä toimii Pieksämäellä. Se tarjoaa valtakunnallisesti vaativan erityishuollon kuntoutusta asiakkaille, joilla usein on sellainen kehitysvamma tai laaja-alainen oppimishäiriö, ettei sen hoidossa perinteiset kehitysvammapalvelut ole riittäneet.

Alan vetovoiman lisäämiseen ja osaamisen kehittämiseen tähtäävä VAVE-hanke koetaan Vaalijalassa tärkeänä.

– Vammaisalalle kokonaisuudessaan täytyy saada lisää osaavia työntekijöitä. Meilläkin Vaalijalassa on krooninen työvoimapula ja samanaikaisesti kuntoutuspalveluihimme on jatkuva jono, kuntayhtymän johtaja Ilkka Fritius kertoo.

Vaalijalan ja Diakin yhteistyöllä on pitkä historia. Oikeastaan organisaatioilla on jopa yhteiset juuret, Fritius näkee.

– Suomen kirkon sisälähetysseuran ja Vaalijalan perusti aikoinaan diakoniatyöhön perehtynyt pappi Otto Aarnisalo. Sotien jälkeen diakonissoja valmistui Helsingin Diakonissalaitoksen lisäksi paljon myös sisälähetysseuran diakonissalaitokselta Pieksämäeltä.

Tällä hetkellä Diakin ja Vaalijalan kumppanuus on ennen kaikkea hanke- ja kouluttamiskumppanuutta, mutta ylemmän tason kumppanuus on uuden edessä.

Syynä on se, että 2021 tehdyn kampusrakennepäätöksen myötä Diakin Pieksämäen fyysinen kampus muotoutuu tulevien vuosien aikana liikkuvaan ja joustavaan toimintatapaan nojaavaksi DiakHub-toimipisteeksi.

Tällä on tarkoitus palvella aikaisempaa laajemmin Itä-Suomea ja viedä koulutusta sinne, missä sille on eniten kysyntää.

Muutos on herättänyt keskustelua alueella ja yhteistyökumppaneiden parissa.

– Kaikki osapuolet varmasti toivovat kumppanuuksien jatkuvan, mutta uuden edessä ja vähän odottavalla kannalla nyt ollaan, Fritius sanoo.

– Koen että Diakille me Vaalijalassa yhä olemme se läheisin linkki ja yhteys koko Itä-Suomeen. Tämän linkin elvyttäminen ja ylläpitäminen on minusta molemmille osapuolille tavattoman tärkeää ja hyödyllistä.