Opiskelijoista tehoa kehittämistyöhön

Diakissa toteutetaan vuosittain noin 70 hanketta. Hankkeet ovat teemoiltaan ja toimintakentiltään moninaisia ja niissä pureudutaan ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin joko paikallisesti, alueellisesti tai kansainvälisesti.

Opetuksen, ohjauksen ja hankkeiden kehittämistyön yhteys

Hanketyön ja opetuksen integraatiota on edistetty systemaattisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja opetuksen integraation (TKIO) palvelutiimien tehtävänä.

Suuntaa kehittämistyölle on haettu kartoittamalla eri henkilöstöryhmien näkemyksiä hankkeiden ja opetuksen yhteistyön nyky- ja tavoitetilasta sekä mahdollisuuksista ja esteistä yhteistyön vahvemmalle toteutumiselle. Kartoittamisessa selvisi, että yhteistyötä on tehty ja siihen ollaan oltu varsin tyytyväisiä, mutta toteutukset ovat olleet lähinnä yksittäisten lehtoreiden ja hankkeiden varassa. Systemaattista ja pitkäjänteisempää yhteistyötä ei juurikaan tehdä, joten sitä on syytä jatkossa vahvistaa.

TKI:n ja opetuksen yhteistyön mahdollisuuksia hankeprosessissa on havainnollistettu kuviolla, joka kokoaa yhteen hankkeiden erinäiset tehtävät ja yhteistyön mahdollisuudet (Kuvio 1).

Kuvio 1. TKI:n ja opetuksen yhteistyö hankeprosessissa

Jotta opiskelijat ja henkilöstö löytäisivät helposti tiedot meneillään olevista hankkeista ja niiden ajankohtaisista yhteistyötarjouksista, hanke-esittelyt koottiin yhteiseen Howspace-työtilaan. Tätä teemoitettua työtilaa päivitetään säännöllisesti, jotta eri vaiheissa olevien hankkeiden tarpeet ja mahdollisuudet ovat ajantasaisesti näkyvillä ja hyödynnettävissä opiskelijoille ja opetukselle.

Opiskelijat vastuullisina yhteiskehittäjinä

Opiskelijoiden toimintaa hankkeissa on tehostettu yhdessä opiskelijoiden, OTE – Opiskelijat työllistymistä edistävien toimintatapojen kehittäjiksi ammattikorkeakoulujen henkilöstön rinnalle -hankkeen, TKIO-tiimin ja Diakin viestinnän kanssa. Opiskelijoiden roolia hankkeissa on jäsennetty ja markkinointia kirkastettu opiskelijoille Diakin verkkosivuilla. Opiskelijat rakensivat sivustoa käyttäjä- eli opiskelijalähtöiseksi. Opiskelijat toivat näkökulmiaan myös projektipäälliköiden Opiskelijat hankkeissa -infotilaisuuksiin.

OTE-hankkeen tavoitteissa korostettiin, että opiskelijoilla on tärkeä asema kehittäjänä ammattikorkeakouluissa, sillä he tuovat uusia näkökulmia ja tehoa kehittämistoimintaan. Runsaan kahden vuoden aikana hankkeessa oli yhtä aikaa 2–6 opiskelijaa (yhteensä 10), joten opiskelijoista muodostui myös vertaistuellinen tiimi. Oleellista kehittämistyössä oli opiskelijoiden aktiivinen ja osallistuva rooli osana hanketiimiä. Hankkeessa ohjausorientaationa palvelee valmentava johtajuus, mikä vahvistaa opiskelijoiden itseohjautuvuutta, kehittymistä, sitoutumista sekä luovuutta.

OTE-hankkeen tavoitteissa korostettiin, että opiskelijoilla on tärkeä asema kehittäjänä ammattikorkeakouluissa, he tuovat uusia näkökulmia ja tehoa kehittämistoimintaan.

OTE-hankkeen Diakin osatoteutuksen alussa toimintamalleja ideoitiin opiskelijakyselyllä sekä työpajoissa opiskelijoiden ja ohjaushenkilöstön kanssa. Keskeisiksi opiskelijoiden työllistymisen kehittämiskohteiksi valikoituivat mentorointiohjelma, Urasuunnittelu-sivusto, O’Diakon OTEtta-tiimin tukipajat ja harjoittelutuutorointi, alumnien uravideot, Työelämälähtöinen asiakas -oppimistehtävä sekä Työelämään! -webinaari. Näitä lähdettiin työstämään edelleen yhteiskehittämisen työpajoissa. Opiskelijat saivat väliajoilla myös paljon itsenäistä vastuuta kehittämistyön eri vaiheissa: toimintamallien sisällöllisessä tuottamisessa, pilotoinnissa ja juurrutuksessa.

Kehittämisen synergiat

Kehittäminen on yhteistä niin opetus-, ohjaus kuin hanketyössäkin, työelämäyhteistyötä unohtamatta. Diakin eri toimintojen kehittämisessä eri toimijoiden synergiaetua ei kannata hukata, sillä yhdessä tekeminen hyödyttää parhaimmillaan kaikkia.

Esimerkiksi uraohjauksen kehittäminen  on ollut pitkään kehittämistyön kohteena. Hankkeessa opiskelijat yhdessä ohjaushenkilöstön kanssa ideoivat Diakin kotisivuille opiskelijalähtöistä urasuunnittelusivustoa. Mallin rakentaminen ja sisällön tuottaminen vievät paljon resursseja ja opiskelijoiden tuoma lisäresurssi oli korvaamattoman arvokas. Vastaavasti sisällön tuottaminen toi opiskelijoille harjoitteluun merkityksellistä, sekä ammatillista että vastuullista, sisältöä.

Hankeharjoittelu tuottaa opiskelijalle myös henkilökohtaista lisäarvoa omaan urasuunnitteluun.

”Aika paljon on tullut nyt tässä valmistumisvaiheessa katseltua hanketyön työpaikkoja, joita on muuten paljon! Ja itse asiassa ihan harmittaa kurssikavereiden puolesta, jotka ei ole olleet harjoittelussa hanketyössä. Itsekään en varmaan ilman tätä (hankeharjoittelu-) kokemusta edes katselisi niitä työpaikkailmoituksia.” (Valmistumisvaiheen sosionomiopiskelija Joonas Halminen).

Opetuksen sisältöjen kehittäminen hankeyhteistyössä

Opinnollistaminen mahdollistaa opintojaksojen toteuttamista yhteistyössä hankkeiden kanssa. Esimerkiksi sosionomiopintojen Hankeprojekti- ja yrittäjyysosaaminen (HAN) -kurssi on opinnollistettu muun muassa Vammaisalan vetovoima ja koulutuksen kehittäminen (VAVE) -hankkeessa sekä OTE-hankkeessa. VAVE-hankkeessa opiskelijat osallistuivat hankkeen toimintaan ja perehtyivät hankeprosessiin. Opiskelijat järjestivät työelämän hanketoimijoiden kanssa asiakasfoorumeita, joissa kerättiin tietoja asiakkaiden toiveista ja näkemyksistä. Asiakaskokemuksista saatuja tietoja hyödynnettiin toiminnan kehittämisessä. Lisäksi opiskelijat tekivät some-postauksia ja blogikirjoituksia opiskelustaan hankkeessa.

OTE-hankkeessa toteutettiin Yrittäjyyspäivä-tapahtuma osana HAN-kurssia. Yksi opiskelijatiimi teki HAN-oppimistehtävänä Yrittäjyyspäivän suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin. Tästä muodostui heidän “hankkeensa”. Tiimi selvitti opiskelijakollegoiltaan tarvetta yrittäjyysteemaisen päivän sisältöihin. Tarpeet huomioiden sisältöjä rakennettiin yrittäjyysajatteluun motivoivalla otteella. Sisällöt muodostuivat sekä tietopohjaisista sisällöistä, Diakista valmistuneiden omista yrittäjyystarinoista sekä opiskelijoiden omien yrittäjyystoiveiden ideoinnista.

Toinen OTE-hankkeessa tehty opetusyhteistyö kehitti myös työelämän toimintakäytäntöjä. Asiakaslähtöinen kehittäminen (ASP02) -opintojaksossa sosiaalialan työelämäkumppanilta pyydettiin tapauskuvaus asiakastyön todellisesta ongelmatilanteesta, joka vielä oli vailla ratkaisua. Opiskelijaryhmä sai tiimeissä etsiä ratkaisuvaihtoehtoja annettuun ongelmaan asiakaslähtöisen kehittämistyön menetelmäopintojen avulla. Tiimit saivat opettajilta ohjausta prosessin aikana. Ratkaisuehdotuksia esiteltiin seminaarissa, jossa työelämän edustajat kuuntelivat ja kommentoivat niitä.

Kokemuksia yhteistyöstä

Tärkeä innovatiivisuutta ja luovuutta edistävä tekijä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työskentelyyn. Tehokkuus opiskelijoiden yhteiskehittäjäroolissa perustuikin hankkeen tavoitteellisten sisältöjen lisäksi opiskelijoiden omiin intresseihin kehittämistyössä. Kehittämistyössä opiskelijoiden kanssa keskitytään yhdessä ajattelemiseen ja tekemiseen. Luovuus saa voimansa vapaudesta ja tilasta ajatella sekä luottamuksesta siihen, että voi toimia omien päätelmiensä pohjalta ja saada aikaan muutoksia. Valmentava johtajuus on voimaannuttamista ja mahdollistamista, jossa innostutaan, innostetaan ja innovoidaan yhdessä. Siksi se toimii hyvin opiskelijoiden ohjausorientaationa TKI-toiminnassa.  (Viitala, 2019, s. 170; Ristikangas & Ristikangas, 2019, s. 43–44.)

Tärkeä innovatiivisuutta ja luovuutta edistävä tekijä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työskentelyyn.

Wagemanin (Viitala, 2019, s.178) mukaan parhaiten suoriutuvissa tiimeissä valmentavat esimiehet antoivat tiimeille vastuuta johtaa itse itseään. Tällaisen autonomian salliminen opiskelijoille hanketyössä toteutuu vastavuoroisessa suhteessa, kun projektipäällikkö on valmis antamaan vastuuta ja vapautta, ja opiskelijat ovat kykeneviä ottamaan sen vastaan. Onnistuakseen tämä edellyttää luottamuksellista ja arvostavaa vuorovaikutussuhdetta projektipäällikön ja opiskelijoiden kesken.

Toimivassa hanketyön ohjaussuhteessa puhutaan ja sovitaan avoimesti vallan ja vastuun rajoista sekä kunnioitetaan toinen toisen tilaa. Sobackin (2021) mukaan vastuuseen heräävä ihminen alkaa aktiivisesti etsiä vaihtoehtoisia ja parempia tapoja olla ja toimia. Valmentavan johtajuuden toteutuminen edellyttää opiskelijoiden itsenäisten päätösten sallimista. Valmentavan johtajuuden onnistuminen hanketyön ohjauskäytäntönä näyttäytyy mm. opiskelijoiden uskalluksena tehdä valintoja ja onnistumisena omassa tehtävässään.

OTE-hankkeen kokemuksesta opiskelijoiden osallisuus ja aktiivisuus heitä itseään koskevassa toiminnassa vahvistui. Opiskelijat kokivat merkittävänä saamansa vastuun, luottamuksen ja tasavertaisen roolin hanketoimijoiden tiimissä. Nämä sitouttivat heitä entisestään kehittämistyöhön yhteishengessä henkilöstön kanssa.

Lehtorille osallistuminen TKIO-yhteistyöhön tarjoaa vaihtelevia työtehtäviä, mahdollisuuden ammattitaidon kehittämiseen, opiskelijoiden yksilöllisen ohjauksen kokemusta, monialaisuutta työ- ja hanketehtäviin sekä uudenlaista verkostoitumista ja sidosryhmätyöskentelyä.

Tulevaisuusvisio

Hankkeissa opiskelijoille suunnattuja toimeksiantoja ei kannata “ajatella valmiiksi”. Oleellista on, että toimeksiannot jättävät tilaa opiskelijan luovuudelle. Tämä edellyttää projektihenkilöstöltä myös uskallusta luopua omista ideoista ja näkemyksistä. Parhaiten synergiaa syntyy, kun antaa opiskelijoiden ideoiden ja näkökulmien viedä kehittämistyötä eteenpäin. Projektipäällikkö huolehtii, että kehittämistyö toteutuu hankkeen tavoitteiden suunnassa, mutta myös opiskelijan tavoitteet huomioiden, palautteenannon ja arviointien avulla.

Opiskelijoiden, henkilöstön ja hankkeiden välinen dynaaminen yhteistyö vaatii yksittäisten hankeyhteistyökokemusten lisäksi myös systemaattisempaa tulosalueet ylittävää yhteistyötä ja sitä mahdollistavaa ja tukevaa strategista suuntaa.

Hankkeet voivat  tarjota ajankohtaista tietoa opetuksen käyttöön sekä kehittää yhdessä opetuskäytäntöjä ja työelämää. Vastaavasti opetuksen käytäntöjä ja opiskelijoita hyödyntämällä hankkeiden on mahdollista saada lisäarvoa kehittämistyölleen. Jotta tämä synergiaetu saadaan hyödynnettyä, tarvitsemme dynaamisia kohtaamisen foorumeita, joissa käydään keskusteluja, kehitetään ja nivotaan yhteen hankkeiden ja opetuksen sisältöjä. Samalla tarjotaan myös opiskelijoille aktiivista roolia yhteiskehittäjänä.

Lähteet

Viitala, R. (2019). Valmentava esimiestyö – vastuullinen keino itseohjautuvuuden ja luovuuden vahvistamiseen. Teoksessa Kaija Collin & Soila Lemmetty (toim.) Siedätystä johtamisallergiaan! Vastuullinen johtajuus itseohjautuvuuden ja luovuuden tukena työelämässä (s. 169–181). Edita.

Ristikangas, M.R. & Ristikangas, V. (2019). Valmentava johtajuus. Alma Talent.

Soback, D. (2021). Valmentava johtajuus. Opas voiman, viisauden ja myötätunnon heräämiseen. Basam Books Oy.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510194