Yhteistyöverkostojen rakentaminen onnistuneen hankeyhteistyön taustalla
Kumppanuusverkostojen luominen on keskeinen osa onnistunutta hankesuunnittelua. Toimivat kumppanuusverkostot rakentavat luottamusta ja käytännön toiminta voi alkaa heti hankkeen käynnistyessä.
Hanketyössä kumppanuusverkostot ja niiden varaan rakentuva yhteistyö on tärkeä onnistumisen edellytys. Kiireettömyys suhteiden luomisessa ja usko omaan tekemiseen heijastuvat myös tuleviin hankekumppaneihin. Luottamus toimijoiden välillä syntyy pidempikestoisen yhteydenpidon myötä. Toimivat kumppanuusverkostot mahdollistavat onnistuneen hankeyhteistyön toimijoiden kesken. Niiden merkitys näkyy erityisesti hankkeen alkuvaiheissa, jolloin käytännön toiminta pääsee alkamaan välittömästi hankkeen käynnistyessä.
Henki- ja elämä -hankkeen tavoitteet ja lähtökohdat
Henki ja elämä -hankkeen tavoitteena on parantaa työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyskuntoutujien elämänhallintaa luontoperustaisten ja kulttuurilähtöisten menetelmien avulla. Niillä tavoitellaan sekä kullekin ympäristölle ominaisen paikan hengen ja tunnemuistojen mieleen tuomista että uusien tunnemuistojen luomista. Tämä auttaa ihmisiä määrittelemään itseään suhteessa aikaan, paikkaan ja elämäntilanteeseen.
Paikan henki on tunne yksittäisen paikan syvästä merkityksestä kokijalleen ja sen tavoittaminen on tärkeää voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksille. Mielenterveyskuntoutujat kertovat usein irrallisuuden tunteesta ja yhteisön ulkopuolelle ajautumisesta. Siksi kiinnittyminen paikkaan ja siihen liittyvien tunnemuistojen tavoittaminen luo kiinnekohdan muihin ihmisiin ja ympäristöön. Ihminen voi kokea osallisuutta.
Paikan henki on tunne yksittäisen paikan syvästä merkityksestä kokijalleen ja sen tavoittaminen on tärkeää voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksille.
Luonnosta ihmiset saavat voimaantumisen kokemuksia ja elämä koetaan merkitykselliseksi. Koko hankkeessa toiminnan viitekehyksenä on toipumisorientaatio. Recovery- eli toipumisorientaatio on mielenterveystyössä ajattelun ja toiminnan viitekehys, jossa painottuvat henkilöiden yksilölliset voimavarat, osallisuus, toivo, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys.
Yhteistyöverkostojen rakentaminen hanketta suunnitellessa
Henki ja elämä -hankkeen suunnittelu käynnistyi aiemmin Oulussa toteutetun Tolppa-hankkeen hyvien kokemusten innoittamana. Tässä kirjoituksessa kuvaamme hankkeen Oulun toimintaa ja sen suunnitteluvaiheita. Tolppa-hankkeen kokemukset vahvistivat hankesuunnittelijoiden uskoa luontoperustaisen toiminnan merkityksestä mielenterveyskuntoutujille.
Hankkeen suunnitteluprosessin eri vaiheissa saatiin arvokasta apua THL:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokrasta. Sokran työntekijät osallistuivat hankkeen suunnittelupalavereihin ja kommentoivat hankkeen toimintamallien suunnittelua. Mielenterveyskuntoutujien ja hankesuunnittelijoiden suunnitteluvaiheen keskusteluissa nousi esiin kuntoutujien toive liittää kulttuurilähtöiset menetelmät luontoperustaisten menetelmien yhteyteen.
Yhteistyöverkoston rakentaminen käytännössä
Tulevien yhteistyökumppaneiden tavoittamisessa auttoivat aiemmat Tolppa-hankkeen aikana luodut suhteet. Yhteistyöverkostojen rakentaminen aloitettiin noin vuotta ennen hankkeen alkua. Oulun kaupungin kanssa neuvoteltiin hankkeen osarahoituksesta. Neuvotteluissa otettiin huomioon kaupungin tavoitteet ja tarpeet. Hankesuunnitelma käsiteltiin Oulun kaupungin hanketyöryhmissä ja kaupunki sitoutui hankkeen osarahoittajaksi. Tällä oli merkitystä muiden toimijoiden mukaan lähdölle ja kaupungin mukanaolo helpotti muiden sitoutumista toimintaan.
Hankehakemusta esiteltiin myös Oulun kaupungin työikäisten elämänkaariverkostossa. Pienillä järjestöillä ei ole useinkaan varoja hankkeiden omarahoitukseen, joten kaupungin rahoituksella oli ratkaiseva merkitys hankkeen käynnistymiselle ja ESR-rahoituksen saamiselle.
Seuraavaksi otimme yhteyttä Oulun kaupungin mielenterveyspalveluihin, sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajiin, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian poliklinikan sekä Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden (POPSote) mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman toimijoihin. Olennaista eri toimijoiden mukaan innostamisessa oli laaja verkostoituminen ja sitoutuminen yhteiskehittämiseen. Ne sujuvoittivat myöhemmin hankehakemusten kirjoittamista ja hakuprosessien läpiviemistä.
Olennaista eri toimijoiden mukaan innostamisessa oli laaja verkostoituminen ja sitoutuminen yhteiskehittämiseen.
Useimmat toimijat olivat tuttuja jo entuudestaan, joka helpotti yhteyksien saamista. Hankesuunnittelijoina kävimme esittelemässä hanketta Oulun kaupungin mielenterveystoimiston psykiatrisille sairaanhoitajille heidän viikoittaisessa aamukokouksessaan, jossa kaikki työntekijät ovat läsnä. Sovimme käytännöistä, joilla työtekijät tiedottivat tulevasta hankkeesta asiakkaitaan ja tavoista ohjata asiakkaita mukaan hankkeen toimintoihin. Saimme sovittua hankkeen kuukausittaisen toimintakalenterin näkymisestä mielenterveystoimiston intra-verkossa. Yhteyshenkilöksi mielenterveystoimistossa lupautui yksikön palveluesimies.
Yhteistyöverkoston keskeisiin toimijoihin panostaminen
Lähestyimme samoin periaattein Oulun kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajia, POPSoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimijoita. Heihin oli olemassa valmiit yhteydet Tolppa-hankkeen ajoilta. Toimivia käytäntöjä jatkettiin aiempaan tapaan. Sairaanhoitopiirin psykiatrian osastojen hoitajat ovat käyneet tutustumassa hankkeen toimintaan yhdessä asiakkaiden kanssa, mikä on madaltanut kynnystä tulla toimintaan mukaan. Samalla on tuettu asiakkaiden osallisuutta helpottamalla siirtymisissä osastohoitojaksoilta arjen elämään.
Oulun kaupungin sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajille hankkeen työntekijät esittelivät hankkeen toimintoja useamman kerran. Tähän päädyttiin, koska työntekijöiden vaihtuvuus oli suurta ja halusimme pitää uudet työntekijät ajan tasalla. Hankkeen toimintakalenteri lähetetään kuukausittain ohjaajille. Toiminnan suunnittelussa on kysytty säännöllisesti asiakkaiden toiveita tulevasta toiminnasta ohjaajien välityksellä. Ohjaajat käyvät aktiivisesti asiakkaiden kanssa mukana hankkeen toiminnoissa.
POPSoten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisohjelman työryhmiin on pidetty yhteyttä aktiivisesti ja Henki ja elämä -hankkeessa mukana oleva kokemusasiantuntija on saatu mukaan kehittämisohjelman työryhmiin. Hän on myös Henki ja elämä -hankkeen Oulun osahanketta hallinnoivan Mielenvireys ry:n hallituksen jäsen.
Verkostoitumista toteutetaan myös Oulun mielenterveys- ja päihdeneuvostossa, jossa Mielenvireys ry:n puheenjohtaja toimii puheenjohtajana vuoden 2022 alusta. Toimintaa on pyritty kiinnittämään laajemmin mielenterveyspalveluiden kokonaisuuteen ja rakenteisiin. Järjestö- ja hanketoiminnan toivotaan kiinnittyvät kiinteäksi osaksi tulevien hyvinvointialueiden järjestämiä sote-palveluita.
Omien kokemustemme pohjalta kannustamme kaikkia hanketoimijoita panostamaan yhteistyöverkostojen rakentamiseen jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022012510196
Vinkit onnistuneiden yhteistyöverkostojen luomiseen
- Panosta valmisteluun. Yhteistyöverkostojen luomiseen kannattaa varata riittävästi aikaa
- Yhteistyöverkostojen luominen vaatii rohkeaa asennetta ja uskoa omaan tekemiseen, joka edellyttää perehtymistä aiheen kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon ja aiempien luontoperustaisten hankkeiden tuloksiin.
- Ota mukaan verkostoja rakentamaan keskeiset yhteistyökumppanit sekä rahoittajat, jolloin kaikki tulevat osallisiksi omia arvojaan vastaavaan toimintaan jo suunnitteluvaiheessa.
Henki ja elämä– ja Sokra-hankkeet
- Mielenvireys ry. on osatoteuttajana Henki ja elämä – luonto toipumisen lähteenä -hankkeessa vuosina 2020–2023. Hankkeen päätoteuttaja ja hallinnoija on Lapin ammattikorkeakoulu.
- Toiminnan tavoitteena on parantaa työelämän ulkopuolella tai työttömänä olevien mielenterveyskuntoutujien elämänhallintaa luonto- ja kulttuuriperustaisten menetelmien ja ryhmätoiminnan avulla.
- Henki- ja elämä -hanke käynnistyi vuoden 2021 alusta. Toiminta-alueena ovat Oulu, Kemi, Tornio Ja Rovaniemi.
- Hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto, osarahoittajana on Oulun kaupunki.
- Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra tukee Euroopan sosiaalirahaston toimintalinjan 5 hankkeita ja osallistui Henki ja elämä -hankkeen suunnitteluprosessiin.
- Sokran koordinoimat hankkeet edistävät heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Diakonia-ammattikorkeakoulu toteuttavat hanketta yhteistyössä. Hanketta rahoittavat Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan sosiaalirahasto.