Opetuksen alkuvaiheen kaksikielisyys auttaa maahanmuuttajia koulutuspolulla

Suomen kielen taidon lisäksi hyvät digitaidot auttavat maahanmuuttajaa, kun hän tavoittelee suomalaisen tutkinnon suorittamista ja sen jälkeen työllistymistä koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Jo koulutukseen hakeutuessa tarvitaan digitaitoja esimerkiksi hakulomakkeen täyttämiseen tai etähaastatteluun osallistumiseen.

Esimerkiksi Suomen Diakoniaopistoon haetaan sähköisellä hakulomakkeella, minkä jälkeen hakija kutsutaan haastatteluun. Jos sekä hakijan suomen kielen taito että digitaidot ovat heikot, hakulomakkeen kysymyksiin vastaaminen on haastavaa.

Haastattelussa hakijan kanssa keskustellaan muun muassa aiemmasta opiskelu- ja työhistoriasta sekä valmiuksista opiskella ja käyttää digitaalisia työkaluja. Vaikka hakijalla voi olla jo lähtömaassa suoritettu tutkinto, työ- tai elämänkokemusta, niistä kertominen haastattelussa voi olla hankalaa.

Toisaalta hakijalla ei ole välttämättä lainkaan virallista opiskelu- ja työhistoriaa, mikä on myös tärkeää osata kertoa ennen opiskelun aloittamista. Jälkimmäisessä tilanteessa digitaitojen vahvistaminen on erityisen olennaista, koska opiskelu vaatii niitä kaikilla koulutusasteilla.

Tulkkaus tekee oppimisesta tehokkaampaa

Digillä opin portaille -hanke vahvistaa osallistujien digitaitoja, joista on hyötyä jatkossa opiskelu- ja työelämässä. Hankkeen koulutukset ovat mahdollisuuksien mukaan kaksikielisiä eli niissä hyödynnetään suomen kielen lisäksi osallistujan omaa äidinkieltä, jolla haastavampien aiheiden käsittely onnistuu tehokkaammin.

Digillä opin portaille -hanke vahvistaa osallistujien digitaitoja, joista on hyötyä jatkossa opiskelu- ja työelämässä.

Opetus kampuksella tapahtuu yhdessä luokkahuoneessa, mikä luo haasteita etäyhteydellä toteutettaville tulkkauksille. Kaksi suurinta ryhmää opiskelijoiden joukossa ovat somaliankieliset ja ukrainalaiset, joille tulkkaus järjestetään venäjäksi. Muiden kielten puhujia on mukana vain satunnaisesti. Opetuksessa apuna on yhdellä Teams-yhteydellä kaksi eri tulkkia, joten puhumis- ja tulkkaustilanteet ovat välillä kinkkisiä.

Koulutuksessa on mukana venäjänkielinen opettaja, joka tekee opetusharjoittelua. Hänen läsnäolonsa on ensiarvoisen tärkeää etenkin ukrainalaisille opiskelijoille.

Jos ryhmä olisi kielellisesti homogeenisempi, tulkkeja ei tarvittaisi. Pelkkä opettaja voisi selittää asiat ensin suomeksi ja sitten venäjäksi. Monikielisyyttä ei kuitenkaan voida vaatia jokaiselta opettajalta. Sen vuoksi tulkkeja tarvitaan. Opetustilanteessa aikaa ei kulu tehtävien toistoon, vaan tulkkauksen ansiosta digitaitojen oppiminen sujuu rivakasti.

Suomeksi opiskelu yhdistää eritasoisia opiskelijoita

Tunneilla digitaitoja opiskellaan suomeksi. Opettajat ovat lisänneet tuntityöskentelyyn pieniä, digitaitoihin liittyviä sanaharjoituksia niin, että opeteltavat sanat esitellään ennen varsinaista digituntia. Sanaston tuominen osaksi opiskelua on vaikuttanut hyvältä tavalta.

Osa koulutuksen osallistujista on opiskellut korkeakoulussa kotimaassaan, osalla koulutausta on vähäinen. Yhteinen haaste molemmille ryhmille on opiskelu suomeksi. Osa ehkä jo tietää, miten Word-dokumenttia muokataan tai kuinka PowerPoint-dia luodaan, mutta käytettävien työkalujen suomenkieliset nimet ovat kaikille uusia.

Alkeiskielitasolla jo pelkästään sanojen oppimisesta on hyötyä, ja siinä kuvat auttavat. Luokkahuoneessa jokaisella on käytössään kannettava tietokone ja kuulokkeet, joten opeteltavat sanat on helppo näyttää.

Hankkeen koulutuksiin osallistuvat naiset ovat kielen oppimisensa alkutaipaleella, eikä jatkokoulutuspaikka korkeakoulussa tai ammatillisessa perustutkinnossa ole heille vielä ajankohtainen. He kuitenkin hyötyvät tulevaisuuden pohdiskelusta ja mahdollisuuksien sanallistamisesta eri tahojen järjestämissä valmentavissa koulutuksissa. Kun suuntaviivat selkiytyvät, ammattiunelmat voivat siivittää kielen oppimista pikavauhdilla eteenpäin.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101862396