Sote-alan opiskelija sitoutetaan työhönsä jo harjoitteluvaiheessa
Sote-alan vetovoima on viime vuosina laskenut. Keinoja alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi pohdittaessa on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, miten opiskelijat otetaan ensimmäisissä työpaikoissaan vastaan.
Opetusministeriön Vipunen-tietokanta kertoo raakaa tilastoa sote-alan suosiosta. Esimerkiksi sairaanhoitajan päiväopintoihin oli vuonna 2021 kolmessa ammattikorkeakoulussa vähemmän ensisijaisia hakijoita kuin tarjolla olevia aloituspaikkoja. Miltä sinä, alan ammattilainen, veikkaat tämän vuoden tilastojen näyttävän?
Ammattiliitot ovat pitäneet alan työoloista ja palkoista kovaa meteliä kuluneen vuoden aikana. Moni alan työntekijä varmasti kiittää liittoja periksiantamattomuudesta ja saattaa (ehkä salaa) hymyillä työpaikan pihaan parkkeeratulle irtisanoutumisbussille. Omaa tulevaisuutta suunnittelevaa alan opiskelijaa tai alalla työuraansa aloittavaa ei hymyilytä. Hän on todennäköisesti kauhuissaan astellessaan ensimmäiseen työharjoittelu- tai työpäiväänsä.
Nyt jos koskaan, on aika puhua vakavasti sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimasta. On aika miettiä keinoja, joilla myös sinä voit toivottaa tervetulleeksi työpaikallesi uuden alan ammattilaisen, sinun työkaverisi.
Vetovoiman lähteillä
Ammattilainen, tunnistatko tilanteen: viikon alku ja väsymys -ja taas uusi opiskelija tulossa harjoitteluun? Ehkä et jaksaisi taas oman työsi kiireiden ja kuormituksen ohella vielä neuvoa keltanokkaa työn saloihin. Ehkä et ole edes tiennyt uuden harjoittelijan tulemisesta ennen kuin hän ilmestyy ovelle eväsreppunsa ja harjoittelulomakepinon kanssa.
Olethan kuitenkin huomannut sen, että opiskelija ei ole tullut paikalle halutakseen kuormittaa työyhteisöänne. Oletko huomannut pysähtyä ajattelemaan sitä, että työharjoittelujaksot ovat opiskelijan ensikosketuksia alalle? Ne ovat ajanjaksoja, jotka joko sitouttavat opiskelijoita kiinnostumaan työstä, saattamaan opintonsa loppuun ja työllistymään alalle, tai vaihtoehtoisesti palaamaan harjoittelusta koululle pohtimaan uusia alavaihtoehtoja.
Nykypäivän nuorilla on vaihtoehtoja ja rohkeutta tehdä omaehtoisia päätöksiä. He tutkailevat, millä aloilla on ”hyvä meininki”. Palkkojakin he seuraavat, ja työaika-asioita, mutta myös tunnetta. Sitä, millaisen kuvan alalla jo työskentelevät ammattilaiset välittävät työstään, kuinka he kohtelevat työkavereitaan, asiakkaitaan ja opiskelijoita. Millä tavoin he sanoittavat työtään ja osoittavat sen arvokkuutta ja merkityksellisyyttä.
Tapasi vastaanottaa opiskelija, puhua työpaikastasi ja työkavereistasi, ohjata ja neuvoa, olla työyhteisön jäsen ja kohdata asiakkaasi – ne kaikki rekisteröityvät opiskelijan mieleen. Sinun roolisi on tärkeä.
Pitovoima puheeksi
Sote-alalla on meneillään työntekijöiden markkinat ja työvoiman liikkuvuus on vilkasta. Pitovoimasta on tullut uusi puheenaihe. Palkka tai muut kannustimet eivät riitä sitouttamaan työhön, näin ovat tutkimukset osoittaneet. Pitovoiman kannalta tärkeää on, että työssä voidaan hyvin. Työkuorma ei saa olla liian suuri ja resurssit työn tekemiseen tulee olla riittävät. Johtamisella on tärkeä merkitys pitovoimaan. Päätöksenteon tulee olla oikeudenmukaista ja kaikkia työntekijöitä tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Esimieheltä odotetaan läsnäoloa sekä arvostusta.
Sote-alalla on meneillään työntekijöiden markkinat ja työvoiman liikkuvuus on vilkasta.
Erityisesti nuorille työntekijöille jatkuva palaute on tärkeää heidän ammatillisen kehittymisensä tukena. Vapaa-ajan, perhe-elämän ja työn yhteensovittamiseksi on tärkeää löytää yhdessä ratkaisuja mm. mahdollistamalla työntekijälähtöinen työvuorosuunnittelu. Näitä toimia voi jokainen ammattilainen edistää omassa työyhteisössään.
Entä onko uudelle työkaverille nimetty perehdyttäjä? Onko perehdytykseen varattu riittävästi aikaa? Ovatko työvälineet valmiina? Jokainen uusi työntekijä on oikeutettu saamaan kunnollisen perehdytyksen uuteen työtehtävään, työyhteisön pelisääntöihin sekä työturvallisuuteen liittyviin seikkoihin.
Johtaminen vaikuttaa työhyvinvointiin
Sote-alalle valmistuvista jokaisen tulisi kokea olevansa tervetullut uudelle työpaikalle. Työntekijät ovat avainasemassa luomassa arvostavaa, kunnioittavaa ja turvallista kulttuuria työyhteisössään. Työhyvinvointia luodaan yhdessä, alaisten ja esihenkilön yhteistyöllä, toimivilla, keskinäisillä vuorovaikutussuhteilla. Lisäksi alan työntekijöitä voidaan houkutella ja sitouttaa sitoutumispalkkioilla tai mentorointimallia käyttämällä.
Tutkimuksissa on havaittu johtamisen vaikuttavan työhyvinvoinnin kokemuksiin. Alan veto- ja pitovoiman kannalta erittäin keskeistä on tehdä johtamisessa arvovalintoja, esimerkiksi varata aikaa yhteistyölle opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kanssa sekä uusien työntekijöiden perehdytykselle. Johtamisen näkökulmasta se vaatii esimerkillistä, muita huomioivaa käytöstä ja motivoivaa yhteistyön johtamista, mikä lisää työntekijöiden osallisuuden tunnetta.
Blogiteksti on syntynyt neljän Diakonia-ammattikorkeakoulun Monialaisen ja yhteensovittavan johtamisen YAMK-tutkinnon suorittajan yhteistyönä, osana Ammatillisen osaamisen kehittymisen ja asiantuntijuuden (AOS2) opintojaksoa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101862399