Valmentava koulutus avaa maahanmuuttajille ovet korkeakouluopintoihin

Ulkomaalaisten määrä Suomessa on kymmenkertaistanut 1990-luvun alusta. Joukossa on korkeasti koulutettuja, jotka eivät puhu suomea täydellisesti, mutta joilla on osaamista ja halua päästä oman alan töihin myös Suomessa. Kielimuurin lisäksi suomalaisen koulutuksen ja ammatillisen verkoston puuttuminen hidastaa omalle alalle työllistymistä.

Diakin strateginen tavoite on lisätä ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden määrää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi. Millaisilla keinoilla tavoite on mahdollista saavuttaa? Onko ratkaisuna tarjota useita englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia Diakin jokaisella kampuksella?

Uskallamme väittää, että Suomessa asuu paljon ulkomaalaisia, joilla on taidot ja mahdollisuudet opiskella kokonainen tutkinto suomen kielellä. Maassa jo asuvat ja suomea riittävän hyvin osaavat ulkomaalaiset ovat erittäin merkittävä työvoimapotentiaali Suomelle. Suomenkielisiin korkeakouluopintoihin valmentavat koulutukset ovat tärkeä väylä, jonka avulla korkeakoulumaailma avautuu uudesta tutkinnosta tai oman osaamisen täydentämisestä haaveileville ulkomaalaisille.

Valmentava koulutus tasoittaa tietä korkeakouluun

Lisäkouluttautumiseen saatetaan suhtautua varovaisesti osittain kulttuurisista syistä. Opiskelu aikuisiässä ja oman ammattitaidon jatkuva kehittäminen on hyväksyttyä ja arvostettua Suomessa. Monissa muissa maissa on vieras ajatus opiskella uusi tutkinto, täydentää tai jopa vaihtaa ammattia aikuisiässä.

Diakin Porin-kampuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) yhteistyössä toteutuneessa Pre SIMHE Satakunta -esiselvityshankkeessa kohderyhmänä olivat korkeasti koulutetut ja korkeakoulukelpoiset Satakunnassa asuvat maahanmuuttajat. Tarkoituksena oli saada tietoa heidän ohjaus- ja neuvontatarpeistaan liittyen korkeakouluopiskeluun ja työllistymiseen omalle ammattialalle. Kohderyhmähaastattelujen ohella kartoitustyö ulottui muiden korkeakoulujen hyviin käytäntöihin, Diakin ja SAMKin henkilökunnan kanssa käytyihin keskusteluihin ja alueen työnantajien näkemysten selvittämiseen.

Esiselvityshankkeessa nousi esiin tarpeita ja haasteita, joihin näkemyksemme mukaan on mahdollista vastata korkeakouluopintoihin valmentavalla koulutuksella. Valmentava koulutus kehittää kielitaitoa, antaa osallistujille valmiudet opiskeluun ja tutustuttaa heidät suomalaisiin korkeakoulukäytänteisiin sekä akateemiseen yhteisöön.

Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien potentiaali käyttöön

Mitä korkeammin koulutettu ihminen on kyseessä, sitä haastavampaa yleensä on päästä oman alan työtehtäviin uudessa maassa. Taustalla voi vaikuttaa psyykkinen haaste hyväksyä, että uran rakentaminen pitäisi aloittaa Suomessa uudestaan. On erittäin tärkeää kehitellä palveluita, jotka antavat korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille hyvän alun Suomessa ja mahdollistavat työllistymisen tarkoituksenmukaisiin tehtäviin.

Kotoutumiskoulutus tarjoaa sopivan lähtölaukauksen kielen opiskeluun. Peruskoulutuksen suorittaneilla maahanmuuttajilla polku monesti jatkuu kotoutumiskoulutuksesta ammattikoulutukseen ja siitä korkeakouluopintoihin tai työelämään.

On erittäin tärkeää kehitellä palveluita, jotka antavat korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille hyvän alun Suomessa ja mahdollistavat työllistymisen tarkoituksenmukaisiin tehtäviin.

Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat ovat erilainen ryhmä. Heillä on jo korkeakoulutusta ja työkokemusta omalta alaltaan kotimaastaan. Heille pitäisi tarjota vaihtoehtoisia reittejä työllistymiseen omalle ammattialalleen kohtuullisen lyhyessä ajassa. Harmillisen usein heidät tavataan kuitenkin ammattikoulusta opiskelemasta uutta ammattia, koska he eivät tiedä muista vaihtoehdoista. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista eikä reilua.

Valmentavassa koulutuksessa vahvistetaan kielitaitoa

Kielen opiskeluun motivoitunut, korkeasti koulutettu maahanmuuttaja yltää kotoutumiskoulutuksessa toimivaan peruskielitaitoon eli B1-tasolle. Siitä voisi luontevasti jatkaa korkeakouluopintoihin valmentavaan koulutukseen, sillä korkeakouluopinnoissa vaaditaan yleensä B1-tasoa.

Koulutuksen keskiössä on aina suomen kielitaidon vahvistaminen tasolle, jolla hakija pärjää korkeakoulun valintakokeessa ja menestyy opinnoissaan. Valmentavassa koulutuksessa voidaan myös painottaa työelämäyhteistyötä tai perehdyttämistä eri ammattialojen opintoihin.

Valmentavasta koulutuksesta pääsee omaa osaamistaan täydentäviin korkeakouluopintoihin. Opintojen aikana oman alan työkulttuuri ja ammatillinen termistö suomen kielellä tulee tutuksi. Ammatillisen kielitaidon kehittyminen jatkuu työelämässä koko ajan. Vaikka ihminen vaihtaa maata ja kieltä, hänen tietonsa, osaamisensa ja kokemuksensa eivät katoa hänestä minnekään.

Monessa ammattikorkeakoulussa valmentavat koulutukset ovat osa vakiintunutta opintotarjontaa, ja niitä järjestetään kansallisten opetussuunnitelmasuositusten ja valintamenettelyn pohjalta. Pre SIMHE Satakunta -hankkeen selvityksestä kävi ilmi, että myös Satakunnan ammattikorkeakouluissa valmentava koulutus olisi yksi tärkeä väline kasvattaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrää.

Alueen ammattikorkeakoulut ovat aiemmin tarjonneet hankepohjaista tukea korkeakouluopintoihin pyrkiville maahanmuuttajille. Hankkeissa toteutettiin suomen kielen kursseja, valmentavaa koulutusta, pääsykoevalmennusta ja erillishakua. Näistä toiminnoista saatiin hyviä tuloksia, sillä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä esimerkiksi Diakin Porin-kampuksella on moninkertaistunut, ja muutamia lukuun ottamatta kaikki ovat myös valmistuneet.

Satakunnan korkeakoulujen kannattaa harkita näiden hyvien, omien käytänteiden vakiinnuttamista strategisen tavoitteen saavuttamiseksi.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329539