Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvauksissa on vain vähän vaihtelua

Varhaiskasvatuksen sosionomin ammatti syntyi varhaiskasvatuslain (L 540/2018) käyttöönoton myötä. Eri tahot ja toimijat ovat laatineet kuvauksia varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisesta (esim. Ahonen ym., 2019; Helminen, 2021; Karila, 2021; Rintakorpi & Holmikari, 2021; Yliniemi, 2020). Sen sijaan tehtäväkuvauksien laatimisesta ovat vastanneet varhaiskasvatuksen työantajat, esimerkiksi kaupungit ja kunnat. Myös ammattijärjestö Talentia ry:n työryhmä on tehnyt oman luonnoksensa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvasta (Talentia, i.a.).

Tämä artikkeli perustuu Espoon, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Kouvolan, Oulun, Porin, Turun ja Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaukseen. Kaupungeilta ja kunnilta pyydettiin tehtäväkuvauksia sähköpostitse. Tässä artikkelissa on käytetty asukasmäärältään kymmenen suurimman kaupungin tehtäväkuvauksia kaikista saaduista tehtäväkuvauksista. Esimerkiksi Lahdessa tehtäväkuvausta vielä valmistellaan, ja Tampereelta sitä ei saatu.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvauksia analysoimalla löytyi kahdeksan tehtäväaluetta, jotka kuvataan seuraavaksi. Kuvausten lopussa on vertailun vuoksi näkökulmia aikaisemmin tehdyistä julkaisuista ja kannanotoista.

Kasvatuksen mutta myös opetuksen tehtävät painottuvat

Varhaiskasvatuksen sosionomi osallistuu lapsen ja lapsiryhmän huolenpidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä työyhteisön ja -tiimin jäsenten kanssa. Hänen työssään painottuvat kasvatuksen tehtävät.

Kasvatuksen tehtävissä varhaiskasvatuksen sosionomin työote on lasta ohjaava ja tukeva.

Kasvatuksen tehtävissä varhaiskasvatuksen sosionomin työote on lasta ohjaava ja tukeva. Hänen erityisenä työtehtävänään on lapsen sosiaalisen kasvun ja kehittymisen ohjaaminen ja tukeminen. Hän ohjaa ja tukee lasta sekä kasvuyhteisön että laajemmin yhteiskunnan jäseneksi ja jäsenenä. Kasvatuksen työtehtäviin sisältyy myös lapsen hyvinvoinnin edistäminen.

Päätehtävät muodostuvat lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kasvatuksen tehtävistä. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Varhaiskasvatuksen sosionomin työ sisältää myös opetuksen tehtäviä. Hän edistää ja tukee yksilöllisesti lapsen oppimista.

Osallistuu lasten opetuksen ja varhaiskasvatuksen pedagogiikan toteuttamiseen lapsiryhmässä. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Kasvatuksen tehtävät ovat varhaiskasvatuksen sosionomin päätehtäviä kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan (KT, i.a.). Sen sijaan Talentian laatimassa tehtäväkuvausluonnoksessa sekä kasvatuksen että opetuksen tehtävät kuuluvat varhaiskasvatuksen sosionomin keskeisiin tehtäviinsä (Talentia ry, i.a.). Seuraavilla kolmella tehtäväalueella – suunnitelma-, lapsiryhmä- ja lapsityössä – varhaiskasvatuksen sosionomi tekee kasvatus- ja opetustyötään.

Osallisena lapsi- ja lapsiryhmäkohtaisessa suunnitelmatyössä

Lapsen ja lapsiryhmän varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman tekemisestä vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Varhaiskasvatuksen sosionomi osallistuu suunnitelmien laatimiseen, toteuttamiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen. Hän tuo suunnitelmien laatimiseen erityisesti sosiaalipedagogisten sekä osallistavien ja yhteisöllisten menetelmien tuntemuksen.

Suunnittelee ja toteuttaa lapsiryhmässään varhaiskasvatussuunnitelmaa osallistuen, osallistaen ja dokumentoiden. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Hyvinvointialueet – aikaisemmin kaupungit ja kunnat – tekevät lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vähintään neljän vuoden välein (THL, 2023). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma voi toimia vahaiskasvatuksessa pedagogisen johtamisen välineenä (Benjaminsson, 2017). Kun lapselle tehdään hänen hyvinvointinsa edistämistä ja tukemista koskeva suunnitelma, varhaiskasvatuksen sosionomi vastaa suunnitelman tekemisestä ja toimeenpanosta. Lapsen hyvinvointisuunnitelman tekemisessä sosionomi käyttää muun muassa palvelujärjestelmäosaamistaan.

Tarvittaessa vastaa lapsen hyvinvointia edistävästä suunnitelmasta hyödyntäen palvelujärjestelmän tuntemustaan. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Osaamiskuvauksen perusteella varhaiskasvatuksen sosionomi työskentelee varhaiskasvatussuunnitelman mukaan ja osallistuu pedagogisen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämisen yhdessä työyhteisön ja -tiimin kanssa (Ahonen ym., 2019). Hän vastaa sosiaalipedagogisen toiminnan suunnittelusta (Talentia, i.a.; ks. myös Väisänen, 2022, s. 28–31).

Työskentely lapsiryhmän kanssa

Varhaiskasvatuksen sosionomi työskentelee lapsiryhmässä. Hän osallistuu lapsiryhmän toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Hän osallistuu pedagogisen dokumentoinnin prosessiin ja asiakirjojen tekemiseen.

Osallistuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin lapsiryhmässä. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Työskentely perustuu lapsiryhmän varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaan. Yhdessä työyhteisön ja -tiimin jäsenten kanssa varhaiskasvatuksen sosionomi rakentaa lapsiryhmälle terveellistä ja turvallista oppimisympäristöä ja toimintakulttuuria, jotka vahvistavat lasten kokemusta hyvinvoinnista ja edistävät lasten kasvua, kehitystä ja oppimista.

Varhaiskasvatuksen sosionomi havainnoi ja seuraa lapsiryhmää erityisesti lasten hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmista. Hän vastaa lapsiryhmän hyvinvointia, erityisesti sosiaalista hyvinvointia, edistävästä ja tukevasta toiminnasta. Hän ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä. Varhaiskasvatuksen sosionomin työssä painotus on lasten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Lapsiryhmän sosiaalipedagogisesta toiminnasta ja sen tavoitteiden toteutumisesta vastaa varhaiskasvatuksen sosionomi.

Päävastuu lapsiryhmän osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisestä, hyvinvoinnista huolehtimisesta ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisemisestä. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Varhaiskasvatuksen sosionomi vastaa osallisuuden ja yhteisöllisuuden vahvistamisesta sekä sosiaalipedagogisen toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, dokumentoinnista ja arvioinnista lapsiryhmässä (Talentia ry, i.a.). Hän osaa vahvistaa lasten hyvinvointia ja voimavaroja. Hän käyttää osallistavia ja yhteisöllisiä pedagogisia menetelmiä lapsiryhmän ohjauksessa. (Karila, 2021, s. 83–84; myös Ahonen ym., 2019.)

Lapsilähtöisen tuen tehtävät

Havaintojen tekeminen lapsen hyvinvoinnista, kasvusta, kehittymisestä ja oppimisesta on olennaista varhaiskasvatuksessa. Havaintoja käytetään muun muassa lapsen varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa ja arvioimisessa.

Varhaiskasvatuksen sosionomi tekee havaintoja sekä lapsen hyvinvoinnista että lapsen kasvusta, kehittymisestä ja oppimisesta.

Varhaiskasvatuksen sosionomi tekee havaintoja sekä lapsen hyvinvoinnista että lapsen kasvusta, kehittymisestä ja oppimisesta. Hän havainnoi ja kartoittaa erityisesti lapsen sosiaalista hyvinvointia, kasvua ja kehitystä tukevia ja uhkaavia tekijöitä. Hän pyrkii ennakoiden tunnistamaan lapsen kasvuympäristöissä ja elämäntilanteessa ilmeneviä riskitekijöitä.

Vastaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman valmistelusta, tuottamalla havaintoja ja tietoa lapsen hyvinvoinnista, kasvusta ja kehityksestä. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Varhaiskasvatuksen sosionomi on aloitteellinen ja aktiivinen vuorovaikutussuhteessa lapsen kanssa. Hän työskentelee lasta kuunnellen. Hän edistää lapsen kasvamista, kehittymistä ja oppimista. Lisäksi hän edistää lapsen hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistumista sekä osallisuutta. Hän tarjoaa lapselle lapsilähtöisen, sosiaalipedagogisen tuen.

Osallistuminen lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelman laatimiseen sosiaalipedagogisesta näkökulmasta. Vastuu lapsen tarvitseman sosiaalipedagogisen tuen toteuttamisesta. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Varhaiskasvatuksen sosionomi osaa ottaa huomioon lasten ja perheiden moninaisuuden, esimerkiksi kulttuurisen taustan. Hän työskentelee vahvistaen lapsen ja huoltajien osallisuutta toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Hän pyrkii lujittamaan lapsen ja huoltajien kokemusta yhteisöllisyydestä. Hän ohjaa lasta ja huoltajia vertaiskohtaamisten piiriin.

On mukana mahdollistamassa lasten ja huoltajien osallisuuden toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä yhteistyössä tiimin kanssa. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä painottuu lapsen hyvinvoinnin sekä yhteisön jäseneksi kasvun edistäminen ja tukeminen (Talentia, i.a.). Hänellä on merkittävä rooli lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäjänä (Karila, 2021, s. 84).

Yhteistyötä huoltajien kanssa

Varhaiskasvatuksen sosionomi tekee yhteistyötä lapsen huoltajien kanssa. Hän vastaa osaltaan perheiden – lasten ja huoltajien – kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Toteuttaa kasvatusyhteistyötä huoltajien kanssa edistäen lasten sosiaalista kasvua yhteiskunnan jäseneksi. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Varhaiskasvatuksen sosionomi ottaa huomioon perheiden moninaisuuden. Hän tekee havaintoja perheen hyvinvoinnista ja voimavaroista ja pyrkii niiden lisäämiseen ja vahvistamiseen. Hän pyrkii tunnistamaan perheen hyvinvointia ja voimavaroja uhkaavat riskitekijät sekä perheen tuen tarpeet. Hän käy kasvatuskeskusteluja huoltajien kanssa. Hän voi vastata esimerkiksi Lapset puheeksi -työmenetelmän (Mieli, i.a.) käytöstä työyksikössään. Kun perheelle tehdään oma hyvinvointisuunnitelma, varhaiskasvatuksen sosionomi vastaa sen tekemisestä. Hän käyttää perheen hyvinvointisuunnitelman tekemisessä muun muassa palvelujärjestelmäosaamistaan.

Lapsen ja perheen tulee saada tarvitsemansa varhainen tuki oikeasta palvelusta, oikea-aikaisesti ja oikein kohdennettuna. Varhaiskasvatuksen sosionomi vastaa osaltaan lasten ja perheiden palvelutarpeiden arvioinnista. Hän tekee lapsen ja perheen palveluohjausta ja palvelujen koordinoimista.

Vastaa osaltaan lasten huoltajien ohjaamisesta muiden tahojen järjestämien lapsiperhepalveluiden piiriin ja palveluiden yhteensovittamisesta. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Varhaiskasvatuksen sosionomi tekee yhteistyötä perheiden kassa ja yhteensovittaa lasten ja perheiden tarvitsemia palveluja (KT, i.a.; ks. myös Talentia ry, i.a.). Perheiden kanssa tehtävään työhön hänellä on vankka osaaminen (Auvinen ym., 2019; Helminen, 2021; Karila, 2021; ks. myös Hämäläinen & Nieminen, 34; Smolander, 2021, s. 35–36; Suomi, 2020, s. 35, 38; Väisänen, 2022).

Moniammatillinen yhteistyö on keskeistä

Varhaiskasvatuksen sosionomi tekee moniammatillista yhteistyötä työyhteisössään ja -tiimissään. Hän antaa työyhteisönsä ja -tiiminsä käyttöön erityisesti sosiaalipedagogisen varhaiskasvatuksen asiantuntijuutensa.

Moniammatillinen yhteistyö oman tiimin ja työyhteisön toiminnassa. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Työyhteisössään ja -tiimissään varhaiskasvatuksen sosionomi on aloitteellinen ja aktiivinen toimija. Hän rakentaa vuoropuhelua henkilöstön välille. Hän toimii rakentaen osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hän edistää työhyvinvoinnin toteutumista. Varhaiskasvatuksen sosionomi osallistuu sekä työntekijöiden että oman alansa opiskelijoiden ohjaukseen työyhteisössään ja -tiimissään.

Varhaiskasvatuksen sosionomi voi vastata sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman että häirinnältä, kiusaamiselta ja väkivallalta suojaavan suunnitelman laatimisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä työyhteisössään (ks. Oikeusministeriö, i.a.; OPH, i.a.; Tasa-arvovaltuutettu, i.a.). Hän voi osallistua työyhteisön johtoryhmän työskentelyyn.

Varhaiskasvatuksen sosionomi antaa työyhteisönsä ja -tiiminsä käyttöön erityisesti sosiaalipedagogisen varhaiskasvatuksen asiantuntijuutensa.

Työyhteisössään ja -tiimissään varhaiskasvatuksen sosionomi rakentaa yhteisöllisyyttä (Talentia ry, i.a.). Hän osaa rakentaa toimivaa työyhteisöviestintää. Lisäksi hän osaa ohjata lapsiryhmänsä muita työntekijöitä monialaisessa yhteistyössä. (Karila, 2021, s. 84.)

Monialainen yhteistyö on olennaista

Varhaiskasvatuksen sosionomi tekee sekä moniammatillista että monialaista yhteistyötä. Monialaista yhteistyötä hän tekee muun muassa perusopetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Hän vastaa monialaisesta yhteistyöstä, erityisesti perhetyön (L 1301/2014, 18 §) ja ennaltaehkäisevän lastensuojelun (L 417/2007 3a §) palvelujen kanssa. Varhaiskasvatuksen sosionomi toimii monialaisessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen asiantuntijana.

Toimii monialaisissa verkostoissa sekä osallistuu moniammatilliseen työhön, dokumentointiin ja arviointiin. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Monialaisen yhteistyöverkoston toimijoiden kanssa varhaiskasvatuksen sosionomi pyrkii lisäämään lasten ja huoltajien – perheiden – hyvinvointia ja voimavaroja sekä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hän voi vastata monialaisen yhteistyön toteutuksesta, kuten rakenteiden toimivuudesta ja yhteistyön dokumentoinnista, arvioinnista sekä kehittämisestä.

Monialainen yhteistyö sisältyy varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin (KT, i.a.; Talentia ry, i.a.). Se on olennaista hänen työssään. Monialaiseen yhteistyön ja verkostotyön tekemiseen hänellä on myös osaaminen (Ahonen ym., 2019; Helminen, 2021, s. 20; Karila, 2021, s. 84; myös Smolander, 2021, s. 36; Suomi, 2020, s. 35, 38).

Työkäytäntöjen ja osaamisen sekä asiantuntijuuden jatkuva kehittäminen

Varhaiskasvatuksen sosionomi käyttää työssään varhaiskasvatuksen viimeisintä tietoa ja tutkimusta. Hän osallistuu työkäytäntöjen toimivuuden, laadun ja vaikutusten arviointiin erityisesti lasten ja perheiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden toteutumisen näkökulmista. Sekä varhaiskasvatuksen sosionomin omien että työyhteisön ja -tiimin työkäytäntöjen arvioinnin lisäksi niiden jatkuva kehittäminen sisältyy hänen työhönsä.

Kehittää aktiivisesti palveluja lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisen näkökulmasta ohjaavan lainsäädännön ja tutkimustiedon mukaisesti. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan varhaiskasvatuksen sosionomi kehittää jatkuvan oppimisen lähtökohdista. Osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämisessä hän käyttää muun muassa koulutuksia.

Kehittää ja ylläpitää omaa osaamistaan suunnitelmallisesti yhteistyössä työnantajan kanssa. (Ote tehtäväkuvauksesta)

Työskentely varhaiskasvatuksen tehtävissä edellyttää oman ammatillisen toiminnan reflektointia ja jatkuvaa ammatillisen kehittymisen edistämistä. Varhaiskasvatuksen sosionomi osaa käyttää tutkimustietoa ja tutkittuja menetelmiä pedagogisessa toiminnassa ja perheiden kanssa tehtävässä työssä. (Karila, 2021, s. 77, 84).

Tehtäväkuva ja sen kehittämistarpeet

Väisänen (2022) käsittelee sosionomitutkinnon opinnäytetyössään varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa. Hän haastatteli opinnäytetyöhönsä neljää varhaiskasvatusyksikön johtajaa. Väisänen esittää tekemiensä haastattelujen perusteella, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvan rakentuminen on alkuvaiheessa ja keskeneräinen. (Väisänen, 2022, s. 1, 38–41.) Lisäksi Hämäläinen ja Nieminen (2022) esittävät varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa käsittelevässä opinnäytetyössään, että se on epäselvä (Hämäläinen & Nieminen, 2022, s. 3).

Tässä artikkelissa on käytetty kymmenen kaupungin varhaiskasvatuksen sosiaaliohjaajan tehtäväkuvausta. Niissä varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviä kuvataan melko samansisältöisesti. Niistä piirtyvä kuva on yhtenäinen, vaikka yksittäisen työtehtävän sanoituksessa voi olla eroavaisuuksia. Lisäksi varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisesta tehdyissä kuvauksissa painotus on suurelta osin samoissa sisällöissä kuin tehtäväkuvauksissa.

Varhaiskasvatuksen sosionomin työssä on kasvatuksen ja opetuksen tehtäviä. Hän osallistuu varhaiskasvatuksen piirissä tehtävien erilaisten suunnitelmien laatimiseen. Hän työskentelee lapsiryhmässä ja osallistuu sen toiminnan suunniteluun, toteuttamiseen, dokumentointiin, arviointiin ja kehittämiseen. Lapsen hyvinvointia, kasvua, kehittymistä ja oppimista hän edistää ja tukee yksilöllisesti. Varhaiskasvatuksen sosionomi työskentelee yhdessä lapsen huoltajien kanssa. Työyhteisössään ja -tiimissään hän tekee moniammatillista yhteistyötä. Lisäksi hän tekee monialaista verkostoyhteistyötä. Hän on osallisena työkäytäntöjen uudistamisessa ja kehittää omaa osaamistaan.

Varhaiskasvatuksen sosionomilla on myös erityisiä työtehtäviä, jotka liittyvät sosiaalipedagogisen toiminnan ja osallistavien ja yhteisöllisten menetelmien käytön suunnitteluun, toteuttamiseen, dokumentointiin, arviointiin ja kehittämiseen. Niitä käytetään sekä lapsiryhmän ja lapsen että hänen huoltajiensa kanssa mutta myös työyhteisössä tehtävässä työssä. Varhaiskasvatuksen sosionomin työ kohdentuu erityisesti sosiaalisen hyvinvoinnin ja kasvun sekä kehittymisen edistämiseen. Tutkimuksen keinoin tulee kuitenkin kirkastaa ja täsmentää kuvaa varhaiskasvatuksen sosionomin erityisistä tehtävistä (ks. Karila, 2021, s. 84–86), kuten myös varhaiskasvatuksen sosiaalipedagogisen toiminnan sisällöstä (Rintakorpi & Holmikari, 2021, s. 247–250).

Lähteet

Ahonen, A., Helminen, J., Huhtala, K., Hynönen, I., Katajisto, M., Koivisto, M., Lahtinen, J., Nevanen, S., Setälä, A., Sutton, K., & Wessman, C. (2019). Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa – varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillinen osaaminen. Saatavilla 20.3.2023 https://dialogi.diak.fi/wp-content/uploads/sites/8/2019/05/Varhaiskasvatuksen_sosionomi_15032019_LOPPUESITYS.pdf

Benjaminsson, P. (5.12.2017). Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma pedagogisen johtajuuden tukena varhaiskasvatuksen arjessa. (Uudistuva sosiaalialan osaaminen. Sosiaalialan opiskelijoiden ja opettajien yhteisblogi). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavilla 20.3.2023 https://blogit.metropolia.fi/uudistuva-sosiaalialan-osaaminen/2017/12/05/lasten-ja-nuorten-hyvinvointisuunnitelma-pedagogisen-johtajuuden-tukena-varhaiskasvatuksen-arjessa/

Helminen, J. (2021). Varhaiskasvatuksen sosionomi – osallistavan työn ja verkostotyön asiantuntija. Julkaisussa V., Lund & P., Väliaho (toim.), Uudet tuulet – varhaiskasvatus matkalle tulevaisuuteen (s. 16–22). (Laurea-julkaisut 162). Laurea-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-609-9

Hämäläinen, H., & Nieminen, A. (2022).  Varhaiskasvatuksen sosionomin tulevaisuus – ajatuksia tehtävänkuvasta [sosionomi AMK, opinnäytetyö]. Laurea-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061818906

Karila, K. (2021). Varhaiskasvatuksen tutkintokoulutusten tuottama osaaminen. Julkaisussa Opetus- ja kulttuuriministeriö (toim.), Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030 (s. 70–88). (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3). Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla 20.3.2023 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-876-2

KT, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat. (i.a.). Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2022–2025 (voimassa 1.5.2022 lukien). Liite 5 Varhaiskasvatuksen henkilöstö sekä eräät koulun ammatti- ja peruspalvelutehtävät. Saatavilla 20.3.2023 https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes/2022/liite-5-varhaiskasvatuksen-henkilosto-koulun-peruspalvelutehtavat

L 417/2007. Lastensuojelulaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

L 1301/2014. Sosiaalihuoltolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301

L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540

Mieli, Suomen mielenterveysseura ry. (i.a.). Lapset puheeksi® -menetelmä. Saatavilla 20.3.2023 https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo/lapset-puheeksi-menetelma/

Oikeusministeriö. (i.a.). Yhdenvertaisuussuunnittelun ABC. Saatavilla 20.3.2023 https://yhdenvertaisuus.fi/yhdenvertaisuussuunnittelu

OPH, Opetushallitus. (i.a.). Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen. Saatavilla 20.3.2023 https://www.oph.fi/fi/ei-kaikelle-vakivallalle

Smolander, M. (2021). Varhaiskasvatuksen sosionomin työn mahdollisuudet osana päiväkodin uutta henkilöstörakennetta [sosionomi AMK, opinnäytetyö]. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021090417428

Suomi, H. (2020). Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvan kartoittaminen [sosionomi YAMK, opinnäytetyö]. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020060416963

Rintakorpi, K., & Holmikari, J. (2021). Sosiaalipedagogisen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen varhaiskasvatuksessa. Julkaisussa Sosiaalipedagoginen aikakauskirja, vuosikirja 2021. (Puheenvuorot). Vol 22, s. 241–251. Saatavilla 20.3.2023 https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/issue/view/7964

Talentia ry. (i.a.). Varhaiskasvatuksen sosionomi. Saatavilla 20.3.2023 https://www.talentia.fi/nain-vaikutamme/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuksen-sosionomin-tehtavakuva/

Tasa-arvovaltuutettu. (i.a.). Tasa-arvosuunnitelman laatiminen. Saatavilla 20.3.2023 https://tasa-arvo.fi/tasa-arvosuunnitelman-laatiminen

THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (11.1.2023).  Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat. Saatavilla 20.3.2023 https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/toimijat-tyon-tuki-hallinto/hallinto/lasten-ja-nuorten-hyvinvointisuunnitelmat

Yliniemi, R. (2020). Varhaiskasvatuksen sosionomin osaaminen ja työ päiväkodissa. Julkaisussa S. Himanen, & H. Kukkonen (toim.), Huikea mahdollisuus varhaiskasvatuksessa: sosionomiksi oppimista ja opinnollistamista mentorin tuella (s. 28–39). (Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja B, raportteja 129). Tampereen ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7266-53-3

Väisänen, A. (2022). Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvan tarkastelu johtajien haastattelututkimuksena [sosionomi AMK, opinnäytetyö]. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052511894

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236126