Arvostava johtaminen – avain sote-alan työntekijäkatoon
Työntekijöitä tarvitaan lisää sosiaali- ja terveysalalle, mutta tilannetta ei voida ratkoa pelkillä palkankorotuksilla. Työn kuormitusta voidaan vähentää muun muassa johtamista parantamalla ja kehittämällä alaa yhdessä työntekijöiden kanssa.
Sosiaali- ja terveysala kärsii ennennäkemättömästä työvoimapulasta. Suomessa on paljon hoitajia, jotka lähtevät pois alalta. Ratkaisuja on haettu monella tavalla. Helpotusta tilanteeseen on toivottu esimerkiksi työvoiman rekrytoimisesta ulkomailta sekä hoitajien rekrytointibonuksista.
Asiaan voi kuitenkin hakea ratkaisua jo olemassa olevista resursseista. Jos katse suunnattaisiin nykyisten hoitajien työhyvinvointiin ja jaksamiseen, joukkopako alalta voitaisiin pysäyttää. Arvostavalla johtamisella on suuri merkitys työhyvinvointiin ja työntekijöiden sitouttamiseen alalle.
Arvostava johtaja vaalii työntekijöiden hyvinvointia
Mitä on arvostava johtaminen sosiaali- ja terveysalalla? Arvostava johtaja näkee henkilöstön arvokkaana ja haluaa panostaa työyksikön hyvinvointiin. Yksilöt tulevat kuulluksi, ja heidän yksilölliset tarpeensa ja voimavaransa nähdyiksi.
Arvostava johtaja kykenee hyödyntämään yksilöiden osaamista tiimissä. Osaamisen tunnistaminen lähtee siitä, että otetaan huomioon koulutustausta ja ammatillinen osaaminen sekä hyödynnetään erityisosaaminen suunniteltaessa työnkuvaa. Tämä lisää työmotivaatiota ja sitoutumista työhön.
Arvostavaan johtamiseen kuuluu luottamus henkilöstön osaamiseen ja vastuun antaminen, jotka lisäävät työhyvinvointia. Siihen kuuluu myös kyky ottaa palautetta vastaan ja antaa sitä rakentavasti.
Sosiaali- ja terveysalalla on perinteisesti johdettu hierarkkisesti ja moniportaisesti ylhäältä alaspäin. Tämä lähestymistapa “kasvottomana” ja kaukaisena auktoriteettina hankaloittaa arvostavan johtamisen toteutumista.
Arvostava johtaja on läsnä työntekijöiden arjessa ja on kiinnostunut heistä. Hän kuuntelee ja kunnioittaa henkilöstön näkemystä ja kokemusta asioista sekä tarjoaa ratkaisuja tilanteisiin ja ongelmiin, jotka he ovat tuoneet ilmi.
Työhyvinvointi kipukysymyksenä sote-alalla
Johtaja on osa systeemiä. Vaikka hänen vastuullaan on etsiä työyksikön haasteisiin ratkaisuja, ei hän kuitenkaan pysty kaikkea ratkaisemaan. Johtajan tulee olla armollinen itselleen, koska täydellisesti toimivaa työpaikkaa ei ole olemassa.
Arvostava johtaja tekee päätöksiä siinä määrin kuin pystyy niitä tekemään ja perustelee ratkaisunsa henkilöstölle, sillä päätöksenteon läpinäkyvyys lisää osaltaan työhyvinvointia. Johtaja ajattelee laajasti koko henkilöstönsä työhyvinvointia, eikä kuormita aina samoja työntekijöitä. Näin hän turvaa henkilöstön työtä myös työhyvinvoinnin näkökulmasta.
Työhyvinvointi ja työn tekemisen puitteet ovat avainasemassa nykypäivän sosiaali- ja terveysalalla.
Työhyvinvointi ja työn tekemisen puitteet ovat avainasemassa nykypäivän sosiaali- ja terveysalalla. Työn kuormittavuudesta on puhuttu paljon. Arvostava johtaja kantaa viime kädessä vastuun työntekijöiden ja työyksikön hyvinvoinnista sekä riittävien resurssien järjestämisestä.
Vaikka työ on kuormittavaa, jaksaa sitä silti tehdä, kun on riittävästi suojaavia tekijöitä. Ne muodostuvat työyksikön perusasioista, kuten yksilön vaikutusmahdollisuuksista ja avoimesta keskustelusta. Arvostavalla johtamisella tuetaan näiden asioiden onnistumista. Arvostava johtaja kykenee arvioimaan työn kuormittavuutta ja ratkaisemaan resurssoinnin kysymyksiä. Työntekijän itsearvostusta voidaan lisätä arvostavalla johtajuudella ja kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin.
Ratkaisuna johtamisen tapojen mullistaminen
Voisivatko hyvinvointialueet olla muutoksen mahdollistajia? Mitä jos muutoksia ei nähtäisikään uhkakuvina, vaan mahdollisuuksina? Nyt olisi potentiaalia lähteä muuttamaan johtamisen tapaa pois moniportaisesta hierarkisuudesta kohti työntekijöitä kuuntelevaa tapaa tehdä päätöksiä ja kehittää ratkaisuja.
Alalle tarvitaan joustavuutta. Esimerkiksi työvuorojen suunnittelu voisi olla joustavampaa ja huomioida yksilön paremmin. Sote-ala kaipaa nykyaikaistamista, sillä nyt junnataan paikallaan sekä pelätään ja kartetaan muutosta.
Muutoksen avuksi tarvitaan myös julkista keskustelua aiheesta. Keskustelun tulisi olla avointa ja rehellistä, eikä totuudenmukaista keskustelua pitäisi pelätä. Alan vetovoima lisääntyy, kun keskustellaan asioista avoimesti.
Arvostava johtaminen on keskeinen tekijä vetovoiman lisäämisessä. Voidaan puhua puskaradio-ilmiöstä: jos työpaikasta kantautuu hyvää julkiseen keskusteluun, on sinne helpompi saada uusia työntekijöitä.
Jokainen johtaja voi vaikuttaa itse siihen, minkälainen johtaja hän on. Hyvään johtajuuteen kuuluu se, että tuntee itsensä ja oman arvomaailmansa sekä pystyy tekemään työtä arvojensa mukaisesti. Arvotyöskentelyssä tärkeää on, että yksilö pystyy peilaamaan omia arvojaan työyhteisön arvoihin ja käymään reflektiivistä keskustelua.
Voimme jokainen yksilöinä vaikuttaa asioihin. Ratkaisujen löytäminen onnistuisi, jos puhaltaisimme yhteen hiileen rintamana. Tarvitaan johtajia, jotka mahdollistaisivat muutoksen.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236135