Tulkkausalan megatrendit

Käsittelen tässä artikkelissa yhteiskunnallisia megatrendejä suomalaisen tulkkausalan näkökulmasta. Haastattelin juttua varten viittä tulkkausalan asiantuntijaa. Haastattelujen kysymyspohjana on käytetty Sitran vuoden 2023 megatrendiselvityksen viisi teemaa (Sitra 2023). Haastatteluihin osallistuivat Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik, Osuuskunta Viassa työskentelevä talouspäällikkö ja viittomakielen tulkki Outi Huusko, Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton toiminnanjohtaja Jenni Kavén, Tampereen yliopiston käännöstieteen professori Kaisa Koskinen sekä Evantia Oy:llä ja Intertext-osuuskunnassa työskentelevä kääntäjä, konferenssi- ja kirjoitustulkki Pia von Essen.

Megatrendit ovat useista ilmiöistä koostuvia valtasuuntauksia, jotka kuvaavat laajoja muutoskaaria. Ne tuovat esiin meidän ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä. Sitran selvityksessä esitellään seuraavia valtasuuntauksia: luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee (Sitra, 2023).

Luonnon kantokyky ja tulkkausala

Haastatteluissa keskusteltiin varautumisesta ilmastopakolaisuuteen ja kriisitilanteisiin, kuurojen ja huonokuuloisten maahanmuuttajien tilanteesta Suomessa sekä tulkkausalan hiilijalanjäljestä. Ilmastopakolaisuudella tulee olemaan tulkkausalalle suuria vaikutuksia, koska kielitarpeet tulevat muuttumaan. Ennakointi tulkkauksen tarpeesta on melko vaikeaa ja ratkaisuksi ehdotetaan lyhytkoulutusten kehittämistä ja toteuttamista ihmisille, jotka kriisitilanteissa tulkkaavat pelkän kielitaidon perusteella.

Ilmastopakolaisuudella tulee olemaan tulkkausalalle suuria vaikutuksia, koska kielitarpeet tulevat muuttumaan.

Ilmastopakolaiskeskustelun yhteydessä mainittiin myös kuuroja ja huonokuuloisia ihmisiä, joille suomalainen viittomakieli saattaa olla ensimmäinen kieli elämässä. Huolestuttavana asiana nähdään niiden maahanmuuttajien kommunikaatiota, joilla ei ole omaa viittomakieltä. Kuuroja maahanmuuttajia varten tarvitaan lisää kuuroja tulkkeja ja natiiveja kielenkäyttäjiä (kuuroja tai kodatulkkeja). Muunkielisten ihmisten muutto Suomeen voi parantaa viittomakielisten asemaa.

Myös tulkkausalan hiilijalanjälkeä on syytä pohtia. Etätulkkaus kuluttaa luonnonvaroja sähkön muodossa. Myös etätulkkaukseen kuuluvan laitteiston valmistus kuten myös tulkkien liikkuminen ovat tuottanee hiilijalanjälkeä. Suomalaisen tulkkausalan hiilijalanjälkeä ei ole toistaiseksi kuitenkaan vielä tutkittu.

Hyvinvointi ja tulkkausala

Haastatteluissa mainittiin hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisen alasajon vaikutuksia tulkkausalaan, terveysteknologian roolia suhteessa tulkkaukseen, kielellisen hyvinvoinnin merkitystä, väestön ikääntymisen merkitystä tulkkausalalle sekä julkishallinnon tietämys- ja osaamistason nostamisen tarvetta tulkkausalan osalta. Lisäksi keskusteltiin myös Kelan kilpailutusten ongelmallisuudesta.

Tulkkausala on hyvinvointia lisäävä ala, koska se tukee yhteiskunnallista osallisuutta. Asenneilmasto tulkkausalaa kohtaan on kuitenkin synkentynyt. Kielellisten oikeuksien toteutumiseen liittyy tulkkaus erottamattomana osana kommunikaation kokonaisuutta. Tulkki ei ole ainoastaan tulkattavan henkilön asian takia paikalla, vaan myös viranomaisen asialla. Jos ihmisten hyvinvoinnin haasteet kasvavat ja he joutuvat paljon terveydenhuollossa asioimaan, on tärkeä hyödyntää tulkkausalan ammattilaisten osaamista.

Hyvinvointiyhteiskunnan alasajon uhka liittyy tulkkausalalla voimakkaasti myös viittomakielisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluiden heikentämisen ja mahdollisen maksullisuuden uhkaan. Terveysteknologialla voi olla kuuron viittomakielisen asiakkaan näkökulmasta hyvinvoinnin kannalta positiivia vaikutuksia, koska puhelimessa mukana kulkevan etätulkin ansiosta tunne omatoimisuudesta kasvaa.

Myös väestön ikääntymisellä on vaikutuksia tulkkausalalle. Tulevaisuudessa kirjoitustulkkauspalvelua pitäisi osata hyödyntää enemmän ikäihmisten osallisuuden lisäämisen tueksi. Myös maahanmuuttajataustaisia, kielipalveluita tarvitsevia ikäihmisiä tulee jatkossa olemaan Suomessa enemmän. Pelkän kielensisäisen puhevammaisten tulkkauksen lisäksi pitäisi olla tarjolla myös puhevammaisten tulkkausosaamista kieleltä toiselle.

Suurena ongelmana nähdään julkishallinnon vähäistä tulkkausalan tietämystä ja siihen kytkeytyvät päätöksiin ja kilpailutuksiin liittyvät ongelmat. Julkishallinto tarvitsisi tulkkausalaan liittyviä yleisluontoisia koulutuksia. Kilpailutuskäytännöt eivät kannusta tulkkausalan yrityksiä kehittämään toimintaansa ja kilpailutusten myötä on syntynyt voimakas valta-asetelma. Suuret tulkkausalan yritykset, joilla on mahdollisuus investoida myös teknologiaan, menestyvät kilpailutuksessa parhaiten. Pienillä, vasta aloittaneilla tulkkausfirmoilla on hyvin hankalaa menestyä alalla itsenäisesti. Tulkkausala on pitkälti julkisen hankkijan ostamaa palvelua eikä mikään taho velvoita kehittämään sitä.

Tulkkien henkinen hyvinvointi on vaarassa lisääntyneen teknostressin ja yleisen yhteiskunnallisen tahdin kiihtymisen takia.

Demokratia ja tulkkausala

Tulkkausala on demokratiaa edistävä ala ja viranomaisten tulisi syvällisemmin ymmärtää tulkkausalaa ja edistää tulkkausten laadun varmistamista. Toinen tärkeä aiheeseen liittyvä teema on reagointi nopeasti muuttuviin yhteiskunnallisiin tilanteisiin ja tarpeisisiin suhteessa tulkkaukseen. Lisäksi kielten opetuksen ja oppimisen riittävyyteen sekä sen vaikutuksiin tulkkausalaan on tärkeä reagoida. Myös yhteiskunnan asenteilla ja polarisoitumisella on seurauksia tulkkauspalveluihin.

Demokraattisessa yhteiskunnassa tulisi tulkkauspalvelun valinnassa laadun ja ihmisen hyvinvointi olla aina etusijalla. Mahdollisimman halpa hinta ei saisi olla mittari tulkkauspalvelun valinnassa. Laadukkaalla tulkkauspalvelulla voidaan estää kerrannaiskustannusten syntymistä. Viittomakielen tulkkien ammatti tulisi tunnustaa sosiaalisena ja yhteiskunnallisena pääomana. Uutena ilmiönä ja mahdollisuutena nähdään viittomakielen tulkkien moniammatillisuutta, joka laajentaa viittomakielisten ihmisten palveluvalikkoa.

Viranomaisten kuva viittomakielisistä ihmisistä toimijoina on vielä hyvin kapea ja viittomakielisten ihmisten asemaa tulisi kohentaa vahvalla edunvalvontatyöllä. On selviä merkkejä siitä, että nuori viittomakielinen sukupolvi on tekemässä tätä työtä uusien kanavien kautta.

Konferenssitulkkauksen koulutuksen tilanteesta ollaan huolissaan. Sitä tulisi tarjota Suomessa jälleen pian eläköityvien tulkkien takia. Samalla vähentynyt kielten opiskelu ja kielivarannon kapeneminen Suomessa huolestuttaa. Ilmiöllä on suoria vaikutuksia tulkkausalaan.

Suomalaisessa yhteiskunnassa inkluusion, monimuotoisuuden ja kielellisen saavutettavuuden huomioiminen ovat nousseet tärkeiksi aiheiksi ja trendeiksi. Ilmiöllä on myönteisiä vaikutuksia tulkkausalaan ja se näkyy eri tulkkausmuotojen lisääntyneenä käyttönä.

Nyky-yhteiskunnan polarisoituminen on tulkkausalalle haitaksi. Mitä saavutettavampi yhteiskunta on ja mitä saavutettavammin voi toimia, osallistua ja käyttää palveluita, sitä enemmän edistetään yhteiskunnan toimivuutta. Suomi voi olla demokraattinen yksille, mutta ei toisille. Demokratian pohjaan liittyy vahvasti yhteinen mahdollisuus kommunikoida.

Digitaalisuus ja tulkkausala

Haastatteluissa etenkin tekoäly, tulkkien teknologiataidot, suurten tulkkausyritysten valta, etätulkkaus sekä puheentunnistuksen rooli tulevaisuudessa nousivat tärkeiksi keskustelun aiheiksi.

Nykytulkkien taitoon kuuluu tulkkaustaidon lisäksi myös vahvasti teknologiaosaaminen. Etätulkkauksesta voi olla hyötyä silloin, kun lähitulkkausta on vaikea järjestää. Samalla tulisi kuitenkin muistaa, että kaikilla kansalaisilla, kuten ikäihmisillä,  digitaidot eivät aina ole hallussa. Tulkkausalalla ei tulisi myöskään nojata liian vahvasti teknologiaan, koska voi syntyä yhteiskunnallisia tilanteita, jolloin teknologiaa ei ole käytettävissä.

Puheentunnistus ennustetaan korvaavan tulevaisuudessa kirjoitustulkkauksen. Huolenaiheena on liiallisen tekoälyn käyttö tulkkauspalveluissa.

Puheentunnistus ennustetaan korvaavan tulevaisuudessa kirjoitustulkkauksen. Huolenaiheena on liiallisen tekoälyn käyttö tulkkauspalveluissa. Virtuaalitulkki ei tule tulevaisuudessakaan korvaamaan ihmistulkkia mm. eettisyysaspektin ja vivahteiden puuttumisen takia. Tulkkaustyössä tullaan kuitenkin hyödyntämään erilaisia teknisiä ja digitaalisia apuvälineitä entistä enemmän.

Digitalisaatiolla on ollut myönteisiä vaikutuksia konferenssitulkkaukseen, koska tulkkausta on voitu helpommin järjestää ja ihmiset ovat päässeet maailmanlaajuisesti kiinni tulkkaukseen.

Talous ja tulkkausala

Haastatteluissa keskusteltiin sekä yhteiskunnallisen taloustilanteen merkityksestä tulkkausalalle sekä myös tulkkien palkkioista, tulkkausalan statuksesta ja arvostuksesta suhteessa tulkkaustyön rahallisiin korvauksiin.

Huoltosuhteen heikkeneminen ja julkishallinnon säästöpaineet näkyvät koulutuksen varoissa ja määrärahoissa. Rahalliset paineet heijastuvat tulkkausalaan siten, että tulkkauksesta säästetään ja tulkkausalan järjestöjen rahoituksesta leikataan.

SKTL ja Kieliasiantuntijat ry tekivät 2022 kyselytutkimuksen avulla yhteisen palkkiotilaston, josta kävi ilmi, että tulkkien palkkiopyynnöt olivat hyvin kohtuullisia verrattuna työn vaativuuteen. Koko yhteiskunnan tasolla tulkin työn arvostusta ja sitä, että kyseessä on arvokas asiantuntijatyö, tulisi juurruttaa. Tulkin työn arvostuksen lisääminen tarkoittaa myös sitä, että tulkkaukseen pitäisi panostaa myös taloudellisesti riittävästi.

Myös tulkkien yrittäjä, työntekijä- ja työelämäosaamistaitojen heikko tilanne huolestuttaa ja pelätään, etteivät kaikki tulkit osaa pitää huolta omista taloudellisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Lähde

Sitra (2023). Sitran megatrendiselvitys. Saatavilla 20.4.2023. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052547892