Palveluohjauksen kehittäminen varhaiskasvatuksessa on tuhannen taalan paikka

Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut tasaisesti viime vuosina. Varhaiskasvatus tavoittaa noin 77 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos [THL], 2021). Vaikka suurin osa lapsista ja perheistä voi hyvin, on tunnistettavissa kasvavia hyvinvointieroja. Yhä suurempi joukko voi entistä huonommin (esim. Lammi-Taskula & Karvonen, 2014, s. 3).

Varhaiskasvatus on hyvä kenttä ennaltaehkäisevälle toiminalle. Varhaiskasvatuksen työntekijöillä on usein pitkäaikainen ja luottamuksellinen suhde huoltajiin. Työntekijät ovat paljon vuorovaikutuksessa huoltajien kanssa, ja heillä on usein hyvät keskusteluvälit. Sen oheen on helppo rakentaa uusia työmuotoja ja -käytäntöjä.

Aktiiviselle ja suunnitelmalliselle palveluohjaukselle on varhaiskasvatuksessa huutava tarve etenkin tilanteissa, joissa lapsi ja perhe ovat jo varhaiskasvatuksen palvelujen piirissä ja tarvitsevat enemmän tukea ja tukitoimia. Asiakkaan tukemisessa tarvitaan usein moniammatillista työtä, yhtenäisiä tavoitteita ja ammattilaisten tiivistä yhteistyötä. Nämä myös tutkitusti edesauttavat laadukasta palveluohjausta.

Palveluohjauksen haasteet varhaiskasvatuksessa

Kun perhe hakeutuu varhaiskasvatukseen, palveluohjaus on usein keskustelua huoltajien kanssa siitä, mikä varhaiskasvatuksen toimintamuoto tukee parhaiten lasta ja perhettä. Laadukas palveluohjaus on pitkäkestoista ja intensiivistä työskentelyä asiakkaan kanssa. Sen tavoitteena on tukea asiakkaan hyvinvointia ja koordinoida asiakkaan tarvitsemia palveluja.

Kuntien järjestämän palveluohjauksen käytännöt ovat vaihtelevia. Varhaiskasvatuksen palveluohjaus on usein hyvin lyhytaikaista. Siinä tarjottava neuvonta ja palvelu annetaan enimmäkseen lyhyesti puhelimessa tai verkossa asiakassuhteen alussa. (Alasuutari ym., 2022, s. 71.) Tämä ei vastaa esimerkiksi Opetushallituksen suosituksia palveluohjauksesta (Opetushallitus, i.a.).

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus on toimivaa, kun tavoitteena on ohjata perheitä varhaiskasvatukseen hakemisessa. Palveluohjausta tarvittaisiin kuitenkin myös silloin, kun lapsi tarvitsee enemmän tukea ja tukitoimia. Palveluohjauksesta hyötyvät eniten asiakkaat, joiden elämäntilanne on erityisen haastava tai jotka tarvitsevat monipuolisesti palveluita ja tukea.

Varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen tarvitaan vahvoja rakenteita ja selkeää vastuunjakoa. Lapsiryhmässä työskentelevät työntekijät eivät tunne kaikkia mahdollisia palveluja, tukimuotoja ja niiden tarjoajia. Monialaisen yhteistyön vastuurakenteet ovat varhaiskasvatuksessa epäselvät, ja niistä tarvitaan selkeät kuvaukset.

Varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen tarvitaan vahvoja rakenteita ja selkeää vastuunjakoa.

Laadukas varhaiskasvatuksen palveluohjaus tarvitsee riittävät henkilöstöresurssit, ja sen tulisi olla luonnollinen osa varhaiskasvatusta. Palveluohjauksella pystytään vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi asiakkaan elämän rakenteisiin. Siksi juuri varhaiskasvatuksen palveluohjauksen käytänteisiin tulisi vaikuttaa ja niitä tulisi kehittää vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. (THL, 2023.) Samalla palveluohjauksen käsitteitä tulisi päivittää ja siihen liittyvää tietoa ja osaamista lisätä (Alasuutari ym., 2022, s. 71).

Varhaiskasvatuksen sosionomit ovat palveluohjauksen asiantuntijoita

Palveluohjauksellisessa työssä korostuu asiakkaan ja hänen tarpeidensa tunteminen, mikä tekee työstä pitkäkestoista ja intensiivistä. Palveluohjauksen avulla pyritään vahvistamaan asiakkaan arkea ja elämänhallintaa. Sen avulla edistetään myös monialaista sekä moniammatillista yhteistyötä. (THL, 2023.) Lisäksi palveluohjausta tulisi saada yhden luukun periaatteella kokonaisvaltaisesti ja joustavasti.

Alasuutari ym. (2022) ovat tehneet tutkimuksen varhaiskasvatuksen ja lastenneuvolan yhteistyöstä ja palveluohjauksesta. Tutkimuksessa varhaiskasvatuksen ammattilaiset nimesivät palveluohjauksen kehittämiskohteiksi muun muassa sen keskittämisen ja selkeämmät vastuualueet (Alasuutari ym., 2022, s. 53).

Varhaiskasvatukseen nimetty palveluohjauksesta vastaava henkilö selkeyttäisi lapsen ja perheen tuen tarpeen arviointia ja kokonaisvaltaisen tuen suunnittelua. Varhaiskasvatuksen sosionomin erityisosaamiseen kuuluvat lasten ja perheiden osallisuuden edistäminen sekä laaja-alaisen sosiaalipalvelujärjestelmän tunteminen (Väisänen & Prokkola, 2022). Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvan on luonnosteltu sisältävän muun muassa perheiden palveluohjausta ja moniammatillisen yhteistyön johtamista (Talentia, i.a.). Tehtäväkuva on kuitenkin uusi, eikä se ole vielä selkeä.

Eri kunnilla on omat käytänteet siitä, miten varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa toteutetaan. Tehtäväkuvan epämääräisyys hankaloittaa sekä rekrytointeja että varhaiskasvatuksen sosionomien työn tekemistä laadukkaasti. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamiselle on tarvetta palveluohjauksessa varsinkin silloin, kun lapsi ja perhe tarvitsevat tukitoimia. Laadukkaalla ja asiantuntevalla palveluohjauksella on mahdollisuus vahvistaa perheiden osallisuutta ja hyvinvointia (THL, 2023).

Varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaa on kehitettävä

On ilmiselvää, että sosionomilla on vahvaa osaamista lasten ja perheiden hyvinvoinnin riskitekijöiden tunnistamiseen sekä lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistamiseen. Sosionomin osaaminen voitaisiinkin kohdentaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja monialaiseen yhteistyöhön.

Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittämiseksi tarvitaan varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvan selkeyttämistä sekä yhtenäisiä linjauksia koko Suomessa. Investointi palveluohjauksen kehittämiseen maksaa takuulla itsensä takaisin. Palveluohjausosaamista vahvistamalla on mahdollisuus saada varhaiskasvatuksen kentälle kattavampaa tuntemusta eri sektoreiden palveluista. Näin myös asiakkaiden ohjaaminen tarvittavien palveluiden piiriin on sujuvaa.

Lapsiryhmässä toimivalla varhaiskasvatuksen sosionomilla on palveluohjauksen näkökulmasta vahva suhde asiakkaisiin, mutta puitteet palveluohjauksen tekemiselle uupuvat. Lapsiryhmätyöstä on vaikea irtautua tekemään palveluohjausta ilman siihen annettuja resursseja. Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen sosionomille tulisi taata riittävät resurssit ja rakenteet laadukkaan työn tekemiselle.

Varhaiskasvatuksen palveluohjaus tarvitsee selkeitä rakenteita

Koska varhaiskasvatuksen palveluohjausta ja sen toteutustapoja ei ole selkeästi määritelty, palveluohjaus vaihtelee paljon sekä eri kuntien että varhaiskasvatusyksiköiden välillä (Alasuutari ym., 2022, s. 11–12). Ilman selkeää määrittelyä ja toteutusta on vaikea antaa perheille tarvittavaa palveluohjausta. Jotta palveluohjauksesta tulisi yksi varhaiskasvatuksen vakiintuneista työmuodosta, tarvitsee se yhtenäisiä ja selkeitä rakenteita.

Sijoittamalla varhaiskasvatuksen palveluohjaukseen ja sen kehittämiseen saataisiin perheille ja lapsille annettua ennaltaehkäisevää tukea jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perheiden on helppo kysyä apua jokapäiväisessä yhteistyössä tutuksi tulleelta varhaiskasvatuksen henkilökunnalta. Kun palveluohjaus vakiinnutetaan selkeäksi ja oleelliseksi osaksi varhaiskasvatuksen palveluita, työntekijöiden on helpompi toteuttaa sitä ja perheet saavat nopeammin ja oikea-aikaisemmin tukea.

Lähteet

Alasuutari, M., Lammi-Taskula, J., Riikonen, A. & Kanne L. (2022). Lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö ja palveluohjaus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:27). Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-064-6

Lammi-Taskula, J. & Karvonen, S. (2014). Lapsiperheiden hyvinvointi 2014. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-270-6

Opetushallitus. (i.a.). Varhaiskasvatuksen palveluohjaus ja neuvonta. Saatavilla 2.11.2023 https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatuksen-palveluohjaus-ja-neuvonta

Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. (Määräykset ja ohjeet 2022:2a). https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf

Talentia. (i.a.). Varhaiskasvatuksen sosionomi. Saatavilla 2.11.2023 https://www.talentia.fi/nain-vaikutamme/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuksen-sosionomin-tehtavakuva/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Palveluohjaus. Saatavilla 2.11.2023 https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/tyon-tueksi/hyvia-kaytantoja/palveluohjaus

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. (2021.) Varhaiskasvatus 2020. Saatavilla 2.11.2023 https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/varhaiskasvatus

Väisänen, A. & Prokkola, L. (19.5.2022.). Varhaiskasvatuksen sosionomit monipuolistavat tiimien osaamista. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022041228403

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231110144665